Käyttäjän Ola_Pallonivel kirjoittamat vastaukset
-
Riippuu varusteista, venyykö auton toimitus. Digimittari kannattaa jättää ainakin ruksimatta.
Tuosta ylen jutusta puuttuu yksi oleellinen asia. Mikä tai mitkä on ne mittarit, joilla vesien tilaa on seurattu?
90-luvulla sivusta seurasin, järveä ruopattiin. Suolle vedettiin pitkä putki ja tavara pumpattiin sinne. Suon reunaan oli tehty penkka ja joku kevyt lietteen suodatus. Vesi valui sitten takaisin järveen. Putken päästä kävin katsomassa, kun liejua lensi mukanaan kiviä yms. Pumpattavaa massaa tuli käsittämätön määrä, en osaa kuutioita arvioida. Mutta jos järven vieressä ei ole sopivaa aluetta lietteelle, hankalaksi menee ruoppauksen toteutus.
Suorittavalta alkaa loppumaan selitykset. 🙂
Vai että ihan pakastin täyttyy ja pitää lopettaa homma kesken. Voi kai niitä lihoja antaa vaikka maanomistajalle, niin ei tarvitse ojaan polkea.
Rakentaminen halvinta, mutta käyttö ei. Toki jos öljyyn vertaa, niin voi olla halpaa.
Jaa, lämmittääkö täällä vielä joku taloaan suoralla sähköllä?
Maaseudulla on useimmilla 3-vaihe töpseli seinässä. Siihen voi tökätä suoraan esim. tuon laturin. Saadaan 11kW, joka riittää jo vallan mainiosti täyssähkäriin.
Kesämökeillä saa vedettyä helposti 16A ulkoseinään. Siihen kun asennetaan Webasto Pure, niin lataa 3.6kW teholla. Hinta samaa luokkaa tuon CTEK:n kanssa ja tuollakin lataa täyssähkäriä, jos on yö aikaa odottaa.
Kuka maksaa vieraslajien aiheuttamien vahinkojen seuraukset? Ne maksaa poroja lukuun ottamatta maanomistaja, tai alueen haltija. Tai vakuutusten ottajat, jos ajoneuvoista on kyse.
Tapporahat otetaan tietenkin valtion budjetista. Jos ei se käy, niin sitten maksajan rooliin käy riistakeskus ja metsästäjien edustajat. He ovat taho, jotka ongelman aiheuttavat. Käytännössä metsästäjät päättävät, kuinka paljon noita elukoita sallitaan. Riistakeskus sitten noudattaa noita päätöksiä oman mielivaltansa mukaan.
Jos aloitettaisiin noista lajeista, jotka ovat vasta levittäytymässä tänne. Tapporahaa voisi maksaa myös minkeistä ja supikoirista. Niitähän voi pyydystää loukuilla, vaikka ei olisi asetta.
Metsänomistaja voi vaikuttaa tekemällä ongelmasta julkinen. Metsälehti käsittelee ongelmaa useasti, hatun nosto toimittajille siitä. Vastuulliset pitäisi saada telkkariin selittämään naama punaisena ristiriitaa, saattaisi muutosta tapahtua. Muutosta ei tapahdu ainakaan nykyisellä järjestelmällä. Proffa Kärkkäinen saa myös omilla kirjoituksillaan ihan varmasti näkyvyyttä.
Melko erikoinen kuvio. Määritellään vieraslajit, mutta eläinten tapauksessa ei kuitenkaan pyritä niistä aktiivisesti eroon. Jos kyseessä on ruusupuska, niin sitten kyllä pitää toimia. Uutisissa oli aiemmin juttu, kuinka kiinteistö käytti viisinumeroisen summan päästäkseen ruusuista eroon.
Kävin riistakeskuksen kotisivulla. Etusivulla mainitaan noin:
Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Sen kummemmin siellä ei ole avattu, mitkä ovat tavoitteet. Tehtäviin kyllä kuuluu ”riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen”.
Tapporaha käyttöön, niin rupeaa vieraslajit häviämään.
Tuolta lueskelin tietoa:
https://vieraslajit.fi/lajit/MX.47484
Vieraslajilain mukainen vieraslajin ympäristöön päästämisen kielto ei koske vierasperäisen riistaeläimen, kuten täpläkauriin, luontoon laskemista (metsästyslaki (615/1993) 42 §). Vierasperäisen riistaeläimen tuonti ja luontoon laskeminen edellyttää aina Suomen riistakeskuksen lupaa.