Käyttäjän ollikolli kirjoittamat vastaukset
-
Tricon ovh kai 18€/l , luulisi että kilpailijoita kiinnostaisi tulla markkinoille kun katteet varmasti enemmän kuin kohdillaan monopolihinnoittelulla. En ehkä lähtisi kotikonstein kokeilemaan, mutta kysyntä varmasti kasvussa lähivuodet kun kuusen sijaan istutetaan enemmän raudusta ja mäntyä.
Niin Isaskar, ovatko nuo meillä yksityisillä metsänomistajilla ajankohtaisia?
Metsävaratieto on todella loistava ajatus , valitettavasti vain toteutus on surkeasti hoidettu. Metsien metrkitys kansantaloudelle todella merkittävä, harmi että Metsäkeskus toiminta tässä tapaukssessa näyttää ulkopuolisen silmin täysin amatööritason puuhastelulta, jossa valtava potentiaali tiedon hyödyntämiseen on täysin hukassa. Tässä näkyy julkisen talouden digiosaamattomuus koko karmeudessaan. Metsään.fi palvelua päivitettiin muutama vuosi sitten, aikataulut pettivät pahasti ja toteutus siirtyi kuukausikaupalla. Samalla poistui mahdollisuus metsämnomistajan itse pävittää / korjata virheellisiä tietoja. Nyt palvelu on auttamatta täynnä vanhentunutta / päivittämätöntä tietoa jolloin käyttökelpoisuus on entiseen versioon nähden romahtanut vaikka laserkeilaustiedon laatu onkin selvästi parantunut. Kyllä käyttäjänä tämä harmittaa.
Metsään.fi perusongelma on tietojen päivitysten hitaus. Linkki metsänkäyttöilmoituksiin on, mutta jos hakkuuta ei toteuteta niin se tieto taas ei päivity ollenkaan. Samoin metka toteutusilmoitukset kyllä viedään kuviotasolle, mutta saattaa kestää vuoden pari jolloin toimenpide ehdotukset kummittelee aika pitkään vielä toteutuksen jälkeen. Nämä ovat omituisia puutteita , etenkin kun Metsäkeskus on viranomainen, joka saa kaiken tiedon tehdyistä toimenpiteistä ollen näin ainoa toimija markkinoilla, jolla tätä tietoa on lähes reaaliajassa. Todella valitettavaa , että eivät saa näitä päivityksiä tehtyä esim kuukausittain, jolloin ongelmasta päästäisiin eroon.
Luulisi että edes joku näistä virkamiehistä miettisi miten ajantasaista metsävaratietoa voisi hyödyntää. Ajatellaanpa että tiedot olisivat ajantasalla. Mikä olisikaan mukavampaa kuin metsänomistajana saada yhteydenotto paikalliselta metsäpalveluyritykseltä , joka kertoisi että tuo ja tuo taimikko tarvitsisi nyt tämän ja tuon hoitotoimenpiteen. Tässä tarjous ja ajankohta jolloin hommat valmiina.Tai vastaavasti puunostaja tekisi tarjouksen ensiharvennuksesta jne
Ja vielä lisää: Metka toteutusilmoituksissa kysytään metsänomistajan saamia tukia, vaikka Metsäkeskus itse ne myöntää. Hakemuksessa pitää kertoa onko saanut tukia viimeisen kolmen vuoden aikana , syynä EU de minimis -sääntö jossa tukia saa myöntää hakijalle korkeintaan 300000€ tänä aikana. Nopeasti laskettuna raja ylittyy kun tukikelpoisia taimikoita hoidetaan yli 1000ha edestä . Olisikin kiva tietää kuinka monta tälläisen taimikon omistajaa on suomessa joilla hoitotöitä 3v aikana tuolle hehtaarimäärälle? Eli ihan turha kysymys , joka vain aiheuttaa turhaa työtä joka ainoa kerta kun toteutusilmoitusta lähettää. Osoittaa aika selvästi millä tasolla näitä hommia Metsäkeskuksessa tehdään.
Solo reppuruiski, akkukäyttöinen. Hyvin on toiminut. Akku kestää pidempään päivittäin kuin ruiskuttaja jaksaa tricoa levittää. Vedellä ohennettua tricoa levitän taimokkoon enempiä tähtäämättä. Hyvin on toiminut ja levitys sujuu nopeammin kuin jos jokaista latvaa yksitellen tähdäten.
Laimennettua tricoa (1 trico / 4 vettä ) ruiskutan läpi taimikon kävellen ilman että tähtään mihinkään, kerran vuodessa syksyllä, yleensä syys/lokakuussa. hyvin on toiminut, ei tuhoja vaikka alue vilisee hirviä
Motokuskille tiedoksi että ruotsissa hakataan huomattavasti enemmän kuin suomessa, jolloin ,metsien kasvu pysyy hyvänä. Suomi on täynnä hoitorästejä, jos nyt ensin laitettaisiin metsät kasvukuntoon, sitten vähennettäisiin sorkkaeläineten määrä tasolle, joka mahdollistaa metsän uudistamisen ilman pelkoa hirvituhoista. Hakuurajoitukset auttavat lyhyen aikaa mutta pidemmällä tähtäimellä vähentävät nieluja pysyvästi kun metsien kasvu hidastuu/pysähtyy.
Solo 416 akkukäyttöinen reppuruisku. Booria ja tricoa , vuosittain 15-25 ha. Akku kestää kauemmin kuin levittäjä eli päivän päätteeksi lataukseen ja seuraavana päivänä taas metsään. Booriin ja tricoon vettä sekään ja aluelevityksenä molemmat. Suosittelen akkukäyttöistä pitkällä ruiskutusputkella 150cm jolloin levitysalue kasvaa. Muutamana syksynä ensin käsipumpulla mutta siihen ei paluuta , akkukäyttöinen niin paljon parempi eikä tarvitse kuunnella myöskään moottorin pärinää.
65 päivää kesti eikä todellakaan ole tekoälyn tekemä automaattinen käsittely vaan ihan ihmisvoimin päätökset tehdään. Terveyslannoitushakemukset käydään todella tarkasti läpi ja lisätietojen toimittamisen jälkeen tukipäätöken sain. Taimikonhoidon tukianomuksen tein pari viikkoa ennen terveyslannoitushakemusta, molemmat käsiteltiin samanaikaisesti.
Taimikonhoidon hakemus jätetty 57 päivää sitten, terveyslannoituksen 43 päivää sitten, mitään ei ole myöskään kuulunut.
Hämmästelin kun jo alkoivat puheet rahojen loppumisesta, mihinkähän ovat sitten menneet kun näitä aikaisia hakemuksiakaan ei ole vielä käsitelty? Ei tämä yllätä, kaikki metsäkekskuksen ” uudistukset” ovat viivästyneet reilusti. Mistäköhän tämä kykenemättömyys johtuu ja voisiko kukaan kysellä perää-n? Aikataulut ilmoitettiin näistä uudistuksista jo aikoja sitten ja kemeratuen loppumisen ja metkan aloituksen välillä pidettiin taukoakin.
Vieläkin suomalaiset metsänomistajat istuttavat 70 % aukoista kuuselle. Herätkää jo, kohta kirjanpainajia on joka kuusikossa. On se vaan ihmeellistä , että tätäkään asiaa ei ole vielä ymmärretty. Turha sitten ihmetellä kun puut menee tuholaisten kanssa pilalle.