Käyttäjän PasiLisko kirjoittamat vastaukset
-
Onko joku saanut ruiskutuksen toimimaan (lähinnä suuttimesta ja paineesta kyse), niin, että ei tarvitse suutinta laitaa ihan senttien päähän taimesta?
Eli että voisi vaikka metrin päästä osua sen verran hyvin, ettei mene liikoja hukkaan
”Ajouraa pitkin toiselle kuviolle ajellessa kolme hirveä lähtikin jolkottelemaan kauemmas… Tulipahan myös selväksi, että suojakäsittelyä tarvitaan.”
Nähdäänkö asia yleisesti siis niin, että jos todistetusti on hirviliikennettä yhtään, niin suojataan?
En ole saanut selville, että missä raja kulkee, kun sanotaan, että jos on riski niin on syytä suojata. En osaa arvioida riskin suuruutta siis. Joka kerta kesät ja talvet kun paikalla käy, niin näkyy uusia hirvenjälkiä.
Naapurin n. 10v mäntytaimikkoa katselin, mutta mielestäni todella vähän oli vaurioituneita puita, mutta täytyisi ehkä pitempiä aikoja tuijotella ettei tule väärä luulo
Olisiko neuvoa mikä sopiva Tricolle suuttimeksi? Nykyinen suutin on viuhka 80 asteen kulmalla. Sillä varmaan homma toimii pienellä paineella läheltä taimea (viime keväänä istutettuja eli pieniä), mutta jos pienempi kulma niin ehkä voisi kauempaa suihkia.
Tässä kun on käynyt kevään istutuksia katsomassa, niin hirviliikennettä on sikäli näkynyt, että mättäillä näkyy aina sorkan jälkiä. Noin 3-5% mättäistä näkyy jälkiä.
Osaako tuosta joku sanoa, että onko ns paljon vai onko joka paikassa tällaista?
Kesän aikana vain muutamia mäntyjä on joku syönyt (sanoisin ettei hirvi), tai sitten on istutettu liian syvään, eli hirvet eivät ole pahojaan tehneet ainakaan vielä.
Sanokaas nyt, kun ei viitsisi kysellä ostajalta ”epätyypillisiä kysymyksiä” liikaa, että onko tapana:
Saada dokumentteja uudistamisesta, eli kiinnostaisi minkälainen työohje on annettu istuttajille/kylväjille ja esim myös taimitodistukset?
Saada urakoitsijalle annettu ohje harvennuksien tavoitteista?
Ei ole isompaa ongelmaa noissa, mutta dokumentit on hyviä kun vuosien päästä katselee mitä on tapahtunut ja mitä tekee jatkossa sitten.
Kerätäänkö pelkkiä oksia ilman että kannot myös?
Pelkkien oksien poiskerääminen kiinnostaisi (kun lannoitevaikutus on vain heinille eikä syvemmälle), jos ei tarvisi kuivattaa vuotta vaan lähtisi heti keväällä.
^Juuri noin, listoista ei näy onko tukkilaatuista kuitupinossa, mutta näkee onko tukkimittaista siellä. Jos jälkimmäistä ei ole paljoa niin ei ole ongelmaa missään.
Mutta mukava olisi jos tästä tärkeästä ja hyvin mitattavasta suureesta olisi jonkinlaisia tilastoja, niin tietäisi esim. mikä on keskimääräinen taso.
Vai on katkonnasta oma ketjunsa…vähän kyllä ihmettelen miksei se ole jatkuvasti etusivulla. Toivottavasti siinä ei ole kovasti rönsyilyä
Totta.
Katkontakontrollia hakkuun aikana tulikin tehtyä. Samalta kuviolta meni aluksi 15% tukista kuitupinoon. Pääsin heti sanomaan asiasta, niin seuraavassa vuorossa menikin sitten 4%. Krhmmm, tuota…
Luulin että homma tokeni mutta seuraavassa vuorossa taas luokkaa 15%.
Pikkutukkia ei tässä kaupassa ollutkaan.
Hyvä urakoitsija tosiaan katkoo hyvin. Tuota tietoa vaan ei ole ennenkuin on iso määrä urakoitsijoita testattu. Paitsi MHY voi tietää.
PS, pyysin ja sain joka vuoron jälkeen heti motolistat, niin sai seurattua tarkasti mitä tapahtuu
Kiitos.
Mielestäni, jos katkontaa pohditaan, tärkeimpiä asioita on tuo, että paljonko tukkimittaisesta menee kuitupinoon. Jos yli 15cm kutua oli 45m3 kaikissa pituusmitoissa, niin sitä pitäisi verrata vain tukkikuutioihin. Tuo 770m3 taisi olla kokonaiskertymä (toivottavasti niin on, jos kerta oli huono puusto, koska muuten tuosta tulee VAIN 5.8%!!!), jossa siis rehellinen kuitukin mukana.
Jos kiinnostaa puusto, niin silloin tukki% kokonaismäärästä, mutta katkontamielessä tuo edelle mainittu.
Itsellä oli tukkimittaista mäntyä yht. 729+97=826m3, josta tuo 97m3 oli kuitupinossa. Tästä saadaan 11.7% tukkimittaista kuitupinossa.
Hakkuiden tunnusluvuille saisi olla oma ketjunsa!
Mutta mielestäni yksi kiinnostavimpia lukuja on, että paljonko tukkimittaisesta meni kuitupinoon. Katsoisiko Nuakka tuon? Kullekin oleelliselle puulajille erikseen. Kuutioissa