Käyttäjän PasiLisko kirjoittamat vastaukset
-
Helsingissä elelevät tyytyväisenä omassa kuplassaan.
Jovain:
”Olisivat molemmat yhdessä tai erikseen riittäneet hyvään taimikkoon, mutta hirvet toisena kesänä viimeistään aloittavat syönnin. Vuosittain toistuvana syöntinä, pahimmilla alueilla on johtanut täydelliseen tuhoon ja uudistamiseen. Tricot eivät ole auttaneet, voi olla torjunnassa puutteita. ”
Tarkoitat, että Tricon levityksessä oli jotakin puutetta ja kenties muuten olisi auttanut vai?
Miksi olisi ongelma, että mänty kylvetään kuivana aikana (kuten nyt on ollut ennätyskuivaa)?
Kai se siemen viihtyy kuivassa maassa, ei idä, ja kun tulee ensimmäinen sade niin herää ja tuon jälkeen sitten on tärkeää, ettei tule kuivuutta. Mutta onko väliä tuolla alkukuivuudella
Niin, kai se heinä on yhtä vahingollinen männylle kuin muille.
Mutta näistä kahdesta eri tapauksesta päätellen täytyy noudattaa Tricon vanhenemispäiväyksiä eikä kai sitten parane laimentaa yhtään. Ja sehän on sääntö että sateella eikä edes sumuisella kelillä saa ruiskuttaa
GLA: ”Yksi tuore taimikko tuhoutui täysin, mutta siinä on osasyynä epäonnistunut ruiskutus.”
Sanotko vielä, oliko tämä se tapaus että oli 2v vanhaa Tricoa ja lisäksi laimennettu (en muista kuka kirjoitti), vai oliko joku muu pielessä?
Eikä mitä – paljon nopeampi on 2.7 metrinen vapa, niin käy nopeasti. Kerroin on 407, joten yhdellä iskulla saa enempi
Eikös se ollut niin, että hirvi on suunnilleen yhtä harvinainen kuin liito-orava, niin miten nämä suojeluasiat nyt menee….
Uittokalustolla 300m 50mm leveää maksaa 27€, LDPE ja UV-suojattu, paksuus 0.2mm (Puuilolla paksuus 0.1mm speksin mukaan). Tuotahan voisikin kokeilla!
Onko useampia, joilla hyviä kokemuksia nauhoista? (tällä foorumilla haku ei oikein toimi niin täältä ei tahdo löytää mitään)
PS. Täytyy mennä tarkemmin laskeskelemaan noita syötyjä lehtipuita. Luontaisesti syntyneitä siis eikä istutettuja. Täytyy valmiiksi miettiä mitä menee tekemään, mm että laskeeko pienemmätkin vai vaikka vain yli 2m korkeat tai turvarajan ylittäneet 4m korkeat vai miten saa vääristymättömän lukeman. Vaikka 1m korkea syömätönhän voidaan syödä ennenkuin on 4 metrinen
En olekaan kirjallisuudessa törmännyt tietoon, että nauhoilla olisi vaikutusta – pitääköhän harkita.
Kävin tiluksilla katselemassa niin löytyyhän tuolta aika paljon syötyjä lehtipuita, olisiko kolmasosa syöty, mutta määräarvio voi helposti mennä pieleen suuresti.
Pitää varmaan laskea useista paikoista kaikki syödyt ja syömättömät. On vaan aikaavievää hommaa, kun jotakin 2-4m korkeata saa tovin tuijotella, että onko jossakin kohtaa latva vaihtunut. Ehkä itseasiassa pitäisi 4m pituiset laskea, että mikä osa niistä on syöty.
Miten tuollakaan konstilla voi arvioida, onko riski iso tai pieni? Vai onko yleistä että jokainen on syöty ja jos vaikka alle puolet, niin riski on pieni? Kirjoissa en ole nähnyt tietoa miten tehdä tietoon pohjautuva arvio.
Kylvö ei ole hyvä vaihtoehto, mutta itsellä tarkoituksena oli alentaa uudistamisen kuluja, koska arvelen että sorkkaeläinriski on kohtuullinen tai iso.
”Kuinka paljon pitää laimentaa että teho häviää?”
Tämä kiinnostaa itseäkin. Ja oliko väliä laimentaako vedellä (taisi joku mainita että jollain muulla laimensi)?