Käyttäjän PasiLisko kirjoittamat vastaukset
-
GLA: ”Yksi tuore taimikko tuhoutui täysin, mutta siinä on osasyynä epäonnistunut ruiskutus.”
Sanotko vielä, oliko tämä se tapaus että oli 2v vanhaa Tricoa ja lisäksi laimennettu (en muista kuka kirjoitti), vai oliko joku muu pielessä?
Eikä mitä – paljon nopeampi on 2.7 metrinen vapa, niin käy nopeasti. Kerroin on 407, joten yhdellä iskulla saa enempi
Eikös se ollut niin, että hirvi on suunnilleen yhtä harvinainen kuin liito-orava, niin miten nämä suojeluasiat nyt menee….
Uittokalustolla 300m 50mm leveää maksaa 27€, LDPE ja UV-suojattu, paksuus 0.2mm (Puuilolla paksuus 0.1mm speksin mukaan). Tuotahan voisikin kokeilla!
Onko useampia, joilla hyviä kokemuksia nauhoista? (tällä foorumilla haku ei oikein toimi niin täältä ei tahdo löytää mitään)
PS. Täytyy mennä tarkemmin laskeskelemaan noita syötyjä lehtipuita. Luontaisesti syntyneitä siis eikä istutettuja. Täytyy valmiiksi miettiä mitä menee tekemään, mm että laskeeko pienemmätkin vai vaikka vain yli 2m korkeat tai turvarajan ylittäneet 4m korkeat vai miten saa vääristymättömän lukeman. Vaikka 1m korkea syömätönhän voidaan syödä ennenkuin on 4 metrinen
En olekaan kirjallisuudessa törmännyt tietoon, että nauhoilla olisi vaikutusta – pitääköhän harkita.
Kävin tiluksilla katselemassa niin löytyyhän tuolta aika paljon syötyjä lehtipuita, olisiko kolmasosa syöty, mutta määräarvio voi helposti mennä pieleen suuresti.
Pitää varmaan laskea useista paikoista kaikki syödyt ja syömättömät. On vaan aikaavievää hommaa, kun jotakin 2-4m korkeata saa tovin tuijotella, että onko jossakin kohtaa latva vaihtunut. Ehkä itseasiassa pitäisi 4m pituiset laskea, että mikä osa niistä on syöty.
Miten tuollakaan konstilla voi arvioida, onko riski iso tai pieni? Vai onko yleistä että jokainen on syöty ja jos vaikka alle puolet, niin riski on pieni? Kirjoissa en ole nähnyt tietoa miten tehdä tietoon pohjautuva arvio.
Kylvö ei ole hyvä vaihtoehto, mutta itsellä tarkoituksena oli alentaa uudistamisen kuluja, koska arvelen että sorkkaeläinriski on kohtuullinen tai iso.
”Kuinka paljon pitää laimentaa että teho häviää?”
Tämä kiinnostaa itseäkin. Ja oliko väliä laimentaako vedellä (taisi joku mainita että jollain muulla laimensi)?
Vaihtoehto voisi olla, että katsoo nyt muutaman viikon miten taimien istutus tehdään ja jos jää vajaaksi, niin sitten kysyy, että miksi kylvö oli noin pienelle alalle (ja jos on k*sipää niin kysyy lisäksi miksi laskutettiin 300g 0.2-0.3ha alalle, kun 300g piti riittää 1.5-1.6ha:lle, mutta onhan se omakin etu että on extra paljon siemeniä pienellä alalla ettei nyt hukkaan mene sinänsä).
100% varmuudella Fiskars Ergo-tyyppisellä työkalulla ei ole kylvetty mättäille, koska sen olisi nähnyt. Mutta mahdollinen selitys on, että ovat kylväneet mätäskuoppiin vastaavalla menetelmällä. Ihmettelen kyllä vaivannäköä, mutta mahdollista on.
En vielä maksanut. Eräpäivä on ihmeen äkkiä eli pari arkipäivää vain laskun saamisesta. Varmaan maksan ja uskon, että saan vastauksia kyllä, jos kyselen tarkemmin. Koitan tässä vain selvittää perusasioita ensin, että miten yleensä toimitaan käsinkylvössä (eli mm. että pintaan vai peitetäänkö).
Täytyy myös miettiä mikä voi olla takana, kun kylvölle oli sovittu paljon suurempi ala, kuin mitä tehtiin ja taimia on tietysti loppualalle tilattu paljon vähemmän.
Yksi voisi, olla, että kylvöä jatkettaisiin joskus vielä, mutta tuli ilmoitus että kylvö on valmis ja lisäksi sanoivat että kylvetään viikon sisään muokkauksesta ja se meni jo.
Se saattaisi olla, että on kylvetty mätäskuoppaan ja sen lisäksi isolla vaivalla peitetty, mutta olisi erittäin outoa etten olisi noin suunnattomasta siemenmäärästä yhtään nähnyt kun varsin monien kuoppien pintaa rapsuttelin auki. Ja laajalti on vaaleata maa-ainesta josta näkisi siemenet hyvin. Kuopissa ei ollut yhtään kengänjälkeä.
”En ole kyllä koskaan yli 60 vuoden aikana kun olen mäntyjä kylvänyt, niitä siemeniä mitenkään peittänyt. Toki kylvökohtaa tulee nokialaisella tarvittaessa ennen siementen tiputustsa hieman kohennettua. ”
Mättäät olivat laajalti vaaleata ainesta ja ne oli kauhalla tiivistetty, ja siitä olisi nähnyt jos olisi viirutettu tai rapsuteltu maata päälle. Kengän jälkiä ei ollut yhdessäkään mättäässä. Noista syistä epäilisin, että olisi kuoppaan laitettu, jossa pinta sellaista ettei siemeniä kovin helposti näe. Tosin kyllä monia kuoppia tutkin tarkasti, eikä yhtään näkynyt, mutten oikein muuta keksi.
Mietin tuota mitä jo mainittiinkin että voisiko tuuli viskellä mättään reunoille, jos on pinnalle kylvetty, mutten nähnyt ja siemenkulutus kun noin mahdottoman iso, niin olisi aivan 100% varmuudella näkynyt jossakin.