Käyttäjän Petkeles kirjoittamat vastaukset
-
Käsittelykuvioiden koko on useimmissa tapauksissa vaikuttavampi asia kuin tilan koko.
Pari reheväpohjaista pikkutilaa on käynyt niin rakkaiksi puuhapalstoiksi, että jäänevät viimeisiksi hävitettäviksi omaisuuseriksi jos konkka osuu kohdalle. Isommat ja hehtaarituotokseltaan huonommat tilat ovat niitä joihin ei ole suuria tunnesiteitä.
Kysyjän tapauksessa vois olla kohtuullisinta myöntää itselleen että harrastaminen maksaa ja ostaa isolla rahalla se mönkijä leikkikaveriksi. Jos taas haluaa taloudellisesti ihan oikeasti järkevän päätöksen, ajattaa ne puut naapurin ostotöinä.
Muuten kiva mutta saat kyllä tehdä yhden puhtaan perkauksen ja vasta sen jälkeen taimikonhoidon, jossa jätetään taas mäntyjen pituutta lähenteleviä hieskoivuja. Helpompi on jättää eka perkaus kokonaan ja tyytyä lähes puhtaan hieskoivun taimikonharvennukseen, jos haluaa vain kerran raivata.
Jos se perikunta tyytyis siihen ukkivainaan 15% korolla olevaan rahastopääomaan.
Toivottavasti me metsäammattikuntaan kuuluvat alamme pänttäämään sen verran taloustiedettä, että ympäripyöreistä ”saattahan se kannattaa” lausunnoista päästään neuvonnassa kokonaan irti. Ensimmäinen askel on absoluuttisen- ja suhteellisen tuoton käsitteiden jäsentäminen.
Omituisen pikkuinen pituusero jos kuuset on jätetty koivun alle jo raivausvaiheessa… Ilmeisesti niitä rauduksia ei kuitenkaan ole niin hirveän iso osuus runkoluvusta.
Yleensä karsija valikoi käsittelyynsä lisävaltapuita, koska näissä on mukavan sorja runko ja valtapuita ohuemmat oksat käsisahalla väkerrettäväksi. Sitten ajan kanssa huomataan, että karsitut rungot ovat jäämässä sinällään myöskin laadukkaiden valtapuiden alle ja ainoa ratkaisu karsittujen puiden suosimiseksi olisi yläharvennus.
Kyllä niitä asutustiloja on raivattu tulijan taustasta riippumatta melko paskoihin oloihin ja välillä parempiin. Ainut yleistettävissä oleva ero oli siirtolaisten saama korvaus menetetystä omaisuudesta, joka sekään ei ollut niin hyvä diili kuin miltä kuulostaa. Positiivista oli lähinnä se, että kaikki tiesivät jo löytäneensä sen kuuluisan pohjan, josta kaikki pystyi enää paranemaan.
Taas on kotimainen edunvalvonta hoidettu nappiin. Epäilemättä oma eräiden euromeppiemme muodostama viides kolonna on nyt tyytyväinen.