Käyttäjän pikkutukki kirjoittamat vastaukset
-
Miten se on Wanhajätkä noin laajalla toiminnalla ? Että P.A. !
Tämä ketju on kirkastanut kuvaa hankintatyön kannattavuudesta .
Koillis-Lappi , onko se studiomies se joka ostanut huomattavasti maata ja asuu isossa hirsitalossa , mahtaa olla hirvikoirakin ? Taitaa olla aika vauhdikas metsän uudistaja ?
Katselin eilen valtion metsiä . Hakkuutahti on vauhdikas , mutta miten on kun mennään historiassa 1950 -60 luvulle , onhan silloin täytynyt olla ehkä jopa laajemmasti ja enemmän aukkohakkuuta . Nyt ollaan korjaamassa systemaattisen metsänhoidon tuloksia . Tuo aikainen päätehakkuu 60-vuotiaana ei tuo kenellekään harhaa luonnontilaisesta aarniometsästä , minkä 100-vuotias talousmetsä tuo !
Rovaniemelle on matkaa 400 kilometriä ja kuukkeleita kyllä riittää .
Avaisin tätä asiaa toisin eli hankintapuun hinta pitäisi olla ; pystyhinta + keskim. korjuukulut = hankintahinta . Mutta ,tottakai yhtiöt haluavat pitää korjuun oman näpin alla logistiikan , pystyvaraston yms. takia .
Ei se ole halpaa käyttää sahaa joka kerta huoltoasemalla tankilla jos ei kanisteriin ota lisäksi !
Taimimäärän tiputtaminen aloituksen mukaan tekisi mätästyksineen noin 800 euron säästön . 800 euroa sijoitettuna 5% korolla kiertoajaksi (60 vuotta) tekisi laskurin mukaan 14 943,35 euroa . Vastaa monta tukkikuutiota (entäpä jos metsäkin onnistuu hyvin maltillisesta taimimäärästä huolimatta , jopa tuli tuottoa ).
Tuo hankintapuun ajo on tosiaankin todella hidasta , olen tullut huomaamaan . Nopein olisi ajaa enskalta hyviä kourakasoja , mutta väljennys , se on täyttä helvettiä . Pahimmillaan on tukki , parru ja kuitu per runko . Aikaa menee paljon suhteessa sahuuseen . Kyllä hankintatyö pitää laskea paljonkin harrastukseksi .
Taas yksi sähkönsyöjä . Onneksi sähköä saa töpselistä 🙂 .