Käyttäjän pitkät neulaset kirjoittamat vastaukset
-
Niissä 0-energia tapauksissa ei sitten ikkunoita saa aukaista.
Lasketaan opilaitten kehojen tuoma lämpötila ja jopa lamppujen
luovuttama lämpö.Poistoilmasta lämmön talteen otto ja siirtäminen tuloilmaan.
Etelän puolelle isot ikkunat – käynti pohjoiselta.
Paksut eristeet seiniin n.40cm – kattoon n.60 cm.
Optimeja voi laskeskella eristeiden suhteen – mutta ongelmana
on varmasti nämä pohjoiset olosuhteet – 4 vuodenaikaa.Tulisijat eivät käsittääkseni kuulu tähän malliin ollenkaan.
Hirsirakennuksissa olen törmännyt mielestäni parhaimpiin sisäilmoihin- tuntuu jotenkin hyvältä tuo massiivipuu.
Mikäli koulun rakentaa ja ylläpitää ulkopuolinen sijoittaja ryhmä –
tietenkin he kantavat myös riskin rakenteista sen elinkaarena.
Monille pienille kunnille 10 -20 miljoonan investointi uuteen kouluun
ei ole pieni asia – vaan näitä asioita kannattaa puntaroida huolella.Oppimisen kannalta on tärkeää ,että luokkahuoneissa on tarpeeksi happimolekyyliä. Veri kuljettelee sitä oppilaitten ja opettajankin
yläkertaan – se on perusehto aivojen toimimiselle.Välillä on hyvä nykäistä vaikka ikkunat auki ,ja kunnolla tuulettaa
välituntien aikana – ja luokan nuutuessa , vaikka tunnillakin.Korkeat luokat – esim. 3,6 metriä, opettajalle koroke josta näkee jos jollakin oppilaalla piiputtaa tai silmät harhailevat.
Perustukset routarajan alapuolelle,ei muoveja – jolloin voi jättää vaikka kylmilleen.
Tarpeeksi isoreikäiset vesikiertoisen lattilämmitysksen putket , jotka eivät limoitu umpeen ,mikäli kierto ei ole päällä.Huoltomaalauksen keittämällään punamultamaalilla oppilaat voisivat
tehdä itse tarvittaessa – samoin esim. lattian lakaisut ja pesut.Tällöin nuorten kädet tavallaan kuin opetettaisiin pienestä pitäen
tekemään työtä ja samalla oppimaan vastuuntuntoa.Näin lapsista tulisi niitä pitkäkätisiä,nöyriä työihmisiä jotka jatkossa
joutuvat maksamaan 85 miljardia ulkomaan velkaa + korot.Hirrestä …. joo ,sopii hienosti.
Olisiko tarpeen tehdä jonkin sortin soluja ,joihin sopisi vaikka 40 oppilasta sisälle?
Näin rakentaen eivät kaikki munat olisi samassa korissa,vaan
ongelmia kohdatessa voisi solun lyödä hakkuriin ja polttaa lämpövoimalaitoksessa.Mikäli jossain vaiheessa oppivelvollisuus rapautuisi – esim. yksityiskoulujen syrjäytettyä käytössä olevan systeemin –
nämä solut olisi mahdollista muuttaa vaikka asuinkäyttöön.Velkaantumisen välttämiseksi tulisiko herätellä talkoo henkeä?
Voisi myös ajatella porkkanana verohelpotuksia talkootyöhön osallistujille ja esiim. puutavaran lahjoittajille?Tuplahirsikehikot,joissa tekniikka olisi mahdollista viedä eristetilassa.Kehikot eivät olisi kosketuksissa toisiinsa – ei kauloja
läpi sitomaan kehikoita keskenään.Eristeenä kuiva kutterinpuru,ja seinän vahvuutena yhteensä vaikka 80cm?
Suo ,kuokka ja Jussi.
Niin kauas on kansa vieraantunut niistä valtion asutustilojen ajoista.
Kaasuvaloisista pirteistä ja suurista penikkalaumoista jotka täyttivät
korpemme kaukaismmatkin sopukat.Tyhjillä kurkkuämpäreillä johon oli kiinnitetty puuriuku ,nosteltiin
vettä kaivoista elukoille ja itsellemme janoa sammuttamaan.
Vekselivetoisia kantturoita navetassa ja akka tiineenä.
Siinä jos pikkaisenkin oli toivoa että elintaso paranisi – se suo raivattiin.Nyt on netit ja neliömetrit pääluvun mukaan -eläkkeet ja tuet rallattelee
ja joutomiehiä sankat joukot.Tilinväli mennä porskutellaan ja joku katsoo että veroprosentit kaikesta mahdollisesta ovat kohdallaan.Suo sinällänsähän on tuottamatonta maaomaisuutta tiloilla – raivaamattomana.
Pellon teko siitä on nykyisellä konekannalla ”helppoa”.
Raivaushinta n.1700 e/ha avo-ojiin – salaisiin ojiin n.2500e/ha.
Hintaa tukikelpoisella peltohehtaarilla n.5000 e/ha.
Metsässä tiliväli on pitkä – päätehakkuu 70-120 vuotta –
pellolla tili tulee vuosittain.
Arvoton suo 100ha n.0,5 miljoonan arvoiseksi – houkuttelee varmasti.
Eihän se suo heti ole viimeisen päälle viljelymaata – eikä koskaan
tulekkaan – mutta moneen turpaan siitä saa rehut vuodeksi.Lisäksi on huomioitava se että raivuu tuo työtä ja toimeentuloa
konekuskeille,konemyyjille,polttoaine ja öljyn myyjille,vakuutus ja pankkisektorille,karjankasvattajille,teurastamoille ja lihanjalostusteollisuuteen ja monelle muulle -myös näille kansankynttilöille.Juu – loputon suohan siinä on edessä.
Ajatellaan että joku kaivosyhtiö voi tehdä varauksen maallesi – käynnistää malminetsinnät ,ja löydettyään perustaa kaivoksen.
Metsän omistajalle sulka persuksiin ja taipaleelle.Fantasioissa voisi ajatella että hyödynnetään sitten kun muilla ei enää kyseistä malmia ole?
Kukaan ei liene voi kiistää sitäkään että rahalta on lähtenyt ostovoimaa runsaasti – ja lisää lähtee.
Pankkien maksamat korot ovat marginaalisia ja niistä menee vielä vero.Käyttelytilillä 0,1 % ja siitä vero pois… ei pääse koroista oikein nauttimaan.
Mikäli työtilanne on hyvä ja tuloja syntyy – kannattanee sijoittaa metsään ja vähentää korot pääomatuloista ja alijäämä palkasta?Puusta tulee olemaan tulevaisuudessa ylitarjontaa – se pitää hinnat
alhaisina.Tottakait markkinat pyrkivät säätämään raaka-aineitten
hintoja niin ,että ihmiset pystyvät ostamaan lopputuotteen.Toisaalta ihmisen aika täällä on rajallinen.Olen tuolla palstoilla törmännyt puihin jotka ovat olleet Ruotsin kuninkaan ja tsaarinkin
näennäisessä omistuksessa …tahi sanoisinko hallinnassa…
