Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 1,725)
  • Planter Planter

    ”Käytännön toimiakaan edellä mainitut kaverukset eivät ole asian edistämiseksi saaneet aikaiseksi .”

    Voin kommentoida vain omasta puolestani ja vaatimattomuuteni estää kehumasta tarkemmin aikaansaannoksista. Kuitenkin välillisesti vähentämieni hirvien määrä on tuhansissa ehkä kymmenissä tuhansissa.

    Planter Planter

    Onhan lyijyn kiellolle vahvat perusteetkin. Se on kuitenkin hermomyrkky, joka aiheuttaa älyllisen kehityksen heikentymistä ja irrationaalista käyttäytymistä.

    Kun olet 50 vuotta lätrännyt lyijyn kanssa ja syönyt lyijyluotien- ja haulien saastuttamaa lihaa, niin oletko huomannut irrationaalista käyttäytymistä?

    Esimerkiksi jotain sen suuntaista, että nähtyäsi metsässä hirvilaumoja, tulet kotiin, avaat tietoneen ja kirjoitat someen: Ei ole hirviä, ne loppuvat sukupuuttoon!

    Planter Planter

    Alla Varsinais-Suomalaisen kansanedustajan puheenvuoroa eduskunnassa. ”Juurikäävän voittaminen” edellyttäisi myös hirvieläinkannan pienentämistä, mutta sitä asiaa hän ei aja.

    ”En kannata tätä kansalaisaloitetta. Minusta myös valtiolla tulee olla vapaus käyttää avohakkuumenetelmää tai sitten jatkuvan kasvatuksen menetelmää……..Meillä Varsinais-Suomessa, kuten laajalti Etelä-Suomessa, on erityisesti kuusimetsissä pulmana maannousema eli kuusen tyvilaho. Kysymys on juurikäävästä, jonka voittaminen edellyttää usein puulajin vaihtoa kuusesta muuhun puulajiin. Se taas on jatkuvassa kasvatuksessa käytännössä mahdotonta.”

    Planter Planter

    ”Älkää ampuko viestin tuojaa eli Lukea. Syylliset ovat muualla.”

    Näin se on, Luke vain suorittaa sille annettuja tehtäviä. Aika läheltä sitä saattaa löytyä jo sormella osoitettavaa ja hiukan kauempaa todella paljon. Oma käsitys on, että MMM on antanut Lukelle ohjeet, että teette sitten j…lauta, piip, piip, piip…. sellaiset laskelmat, että se 83 miljoonaa kuutiota voidaan hakata vuodessa ilman sanktioita.

    Sellaisen laskelman kyllä pystyy tekemään, niin kuin on nähty. Nyt vaan on käynyt niin, että laskelmista on tullut epäuskottavia ja koko nieluasia kääntynyt sellaiseksi, että metsäala leimataan huijariksi ja luonnon tuhoajaksi.

    Itse olisin lähtenyt mahdollisimman yksinkertaisilla esimerkeillä selittämään kansalle mistä tässä on kysymys. Metsäkupsan jo aiemmin esiin nostama uutinen on juuri sitä. Tässä vielä linkkinä.

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006311382.html

    Voisi myös kyseenalaistaa avohakkuukiellon kannattajien asiantuntemusta metsäasioissa. (vihr. poisluettuna A.J.)

    https://laitonlehti.net/wp-content/uploads/2019/03/vihre%C3%A4t2.jpg

    https://i.ytimg.com/vi/eBfBJfpid8A/maxresdefault.jpg

    Planter Planter

    ”Varsin vähän on toisaalta murehdittu sitä ,kuinka paljon vahinkoa on aiheutunut siitä ,että mäntyä istutettiin tietyllä ajan jaksolla liian reheville maapohjille tuloksena pelkkää moniväärää kuitupuuta kasvava metsä.”

    No murehditaan nyt! Emme tietenkään voi korjata sitä mitä edellinen sukupolvi teki 50-vuotta sitten, mutta opiksi voisi ottaa. Männylle uudistettiin 1970-luvulla enimmillään 200 000 hehtaaria ja keskimäärinkin 150 000 hehtaaria vuodessa. Se aiheutti sen, että hirville tuli valtavat talvilaidunmaat 1980-luvulle mentäessä ja sen seurauksena hirvimäärä nousi kymmenessä vuodessa 20 000 yksilöstä yli 100 000:een.

    1980-luvulta lähtien mäntytaimikoiden ala on tasaisesti pienentynyt. Osin siitä syystä, että huomattiin ongelmat liian reheville maille uudistettaessa ja osin hirvien aiheuttamista taimikkotuhojen välttelystä. 1990-luvun puolessa välissä männyn uudistusala hypähti hieman ylöspäin, kun hirvimäärä putosi väliaikaisesti 70 000 paikkeille. Kun hirvimäärä nousi taas yli 100 000:een alkoi männyn uudistusala pienentyä.

    2010-luvulla männyn uudistusala on ollut luokkaa 60 000 ha, kolmasosa huippuvuosista. Hirvimäärää olisi syytä pienentää samassa suhteessa kuin saatavilla oleva eines on vähentynyt. Nyt yhtälö toimii nurinpäin. Kun hirvimäärä kasvaa, vähennetään ruokaa, koska tulee tuhoja. Se taas lisää tuhoja. Taimikkomäärän muutos näkyy ruokaresurssin muutoksena muutaman vuoden viiveellä, mutta hirvikannan muutos vaikuttaa ruoan tarpeeseen välittömästi. Hirvikannan koko pitäisi olla tasaisen maltillinen, jotta mänty- ja koivutaimikoiden määrä alkaisi kasvaa.

    ”Meilläkin aikoinaan paljon hirviä silti moni laittoi mäntyä. Nyt niissä kasvaa tukkipuuta.”

    Silloin aikoinaan oli mäntytaimikoita kolminkertainen määrä samalle 100 000 hirvimäärälle, joten tuhot olivat ehkä kolmasosa nykyisestä ja tukkipuuta tuli. Ei saa tuijottaa pelkkää hirvimäärää vaan hirvimäärää talviruokamäärää kohti. Aina verrataan hirvimäärää 2000-luvun alun hulluihin vuosiin, jolloin niitä oli 150 000.Talviravintoresurssi hirveä kohti on kuitenkin nyt pienempi kuin silloin, eli tilanne on nyt historiallisen huono.

    Katselin tilannetta sen metsätilani suhteen, jonka taimikosta oli edellä kuva. 1970-luvulla oli uudistettu männylle noin 35 ha, 2000-2010 epäonnisesti noin 5 ha ja 2010-luvulla olen yrittänyt 2-4 ha, mutta uudistus männylle ei enää onnistu millään keinolla, sillä tilakohtainen talven laidunnuspaine on 10-kertainen 1980-lukuun verrattuna.

    Planter Planter

    ”Maalämpöön ei ehkä kannata siirtyä suorasähköstä, koska lämmön kierrätys vaatisi lisäinvestointeja. Saisiko ilmanvaihtokoneen kautta lämmön kierrätyksen ilmalämmityksenä”

    Kyllä sais ilmalämpöpumpun sisäyksikön kautta!

    https://www.jaasahko.fi/maa-ilmalampopumppu/

    https://www.aamulehti.fi/a/24013761

    Planter Planter

    Katsokaas ”pohjoisen poijjaat” juurikääpä tekee aikamoisen hylsyn kuusesta, ei siitä sydänpuusta tule kunnollista sahatavaraa, kun ei ole mitä sahata. Seuraavassa sukupolvessa on entistä enenmmän hylsyjä, jos istuttaa taas kuusta. Kuusi kyllä lähtee aluksi hyvään kasvuun, mutta tukkia siitä ei tule.

    Kun tilalle yrittää istuttaa koivua tai mäntyä, niin ne siirtyvät välittömästi sorkkaeläinten suolistoon.

    ontto

    Tässä on istutettu lahojen kantojen ympäristöön mäntyä, muualle kuusta. Miten on: ”Olisiko noin vai luotu käsite.”

    Planter Planter

    Mikä on betonisillan hiilijalanjälki ja mikä on näiden pitäikäisten? puutuotteiden kohtalo, kun siltamuotit puretaan. Polttoonko?

    https://i.ytimg.com/vi/eeHbvWlX51Y/maxresdefault.jpg

    Planter Planter

    ”Enemmän aiheutetaan vahinkoa pelottelemalla tarpeettomasti hirvistä sielläkin ,missä ongelmaa ei ole.”

    Mäntytaimikoiden laidunnuspaine ei ole yhtään helpottunut viimeisen 20 vuoden aikana, sillä hirviä mäntytaimikkohehtaaria kohti on nyt enemmän. Yksikään metsänomistaja ei pelottelemalla lähde kuusen istutukseen. Kun männyt on syöty niin sitten istutetaan kuusta.

    Planter Planter
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 1,725)