Käyttäjän Planter kirjoittamat vastaukset
-
Minulla on tuo Timco-hls12tg-polttomoottori-halkomakone. Kiinalainen, moottorina 6,5hv Hoda kopio.
Tein sillä keväällä n. 30 pinomottia metrisiä halkoja metsässä tuulenkaadoista.
Alkuvaikeuksien jälkeen alkoi pelittää ihan hyvin.Muutamia ongelmia:
Halkaisusylinteri palautui tosi hitaasti alkuasentoon. Pituudensäätösysteemit jumittivat sieltä sun täältä, mutta sain viriteltyä toimivaksi. Halkaistut puut tippuvat hydaulisysteemien päälle, pitää virittää jokin suoja.
Aika kiikkerä peli, on niin kapea, että onnistuin kaatamaan, kun siirsin käsipelillä. Jos kaatuu moottorin puolelle saattaa hajottaa jotain. Eli maastossa vetäminen esim mönkijällä ei onnistu. Tasaisella tiellä tai polullakin pitää olla varovainen ja laskea halkaisupöytä ala-asentoon, mikä ei onnistu ihan helposti, jos on yksin hommissa.Tulevaisuudesta oli puhe. Hirvikanta hyppäsi ensimmäisen kerran 100 000 yksilöön 1980 paikkeilla. Sitä ennen kanta oli maksimissaan 20 000. Nykyiset päätehakkuu- ja harvennuspuut eivät ole juuri hirveä nähneet. Laatupuuta riittää vielä.
Ensimmäiset suurten hirvituhojen alueet alkavat tulla vasta ensiharvennukseen. Se riittääkö tulevaisuudessa laadukasta sahatavaraa alkaa selvitä vasta kymmenen vuoden päästä.
Lueskelin eräästä lehdestä, miten susi tai sudet olivat tappaneet neljä lammasta. Suurin piirtein koko sivun artikkeli, kuvia veristä ruhoista ja huolia taloudellisista menetyksistä, korvauksista, pitääkö rakentaa susiaita jne.
Väkisin tuli mieleen vertailu hirviin. Hirvien merkittävässä määrin tuhoama nuorten metsien pita-ala on ollut vuodesta toiseen noin miljoona hehtaaria.
Ei hirvistä revitellä tällaisia juttuja lehtiin, sillä ei siinä veri roisku, kun hirvi repii taimia. Jos ajatellaan, että merkittävä hirvituho alentaisi tulevia hakkuutuloja vaikka vain 2000€ /ha, niin menetys olisi 2000 miljoonaa euroa. Eikä ole kertamenetys, sillä uusia taimikoita siirtyy koko ajan tuhoalueiksi. Vuosittain maksettavat noin 1 miljoonan hirvituhokorvaukset eivät paljoa lohduta.
Jos valtio yrittää säästää leikkaamalla 2000 miljoonaa, nousee hirvittävä haloo, lakkoja ja välikysymyksiä. Hirvet saavat popsia ihan rauhassa seteleitä bkt-säkistä.
Mitenkä saisi jonkun ymmärtämään, että tällaisia summia siirtyy kansantaloudesta, ei suden suuhun, vaan hirvien suihin.Sade näköjään sotki kuvan ja osoitekaan ei vienyt suoraan perille; mutta kesäinen kattohaikarakamera kuvaa nyt syöttöpaikkaa.
Hirvet näköjäät popsivat täysin pimeässäkin porkkanoita polvillaan.
Riistakamera:
http://www.tl-turvatekniikka.fiAika hunosti taimettui kylvö tänä vuonna, lieneekö alkukesän kylmyys syynä, sitä minäkin epäilin.
Mäntyä pitäisi saada myös hienorakeiseen maaperään, jossa joka ainut kuusi oli laho. Kokeilin kylvää, mutta kuten arvelin, ei onnistu.
Ainoastaan laikun reunaan humukseen oli joku taimi tullut.
Ainoa mahdollisuus on istuttaa kuusia lahojen kantojen viereen.
Kyllähän tämä on hullua, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole.Tuota kuvaamaani taimikkoa edelliseen männyn istutustaimikkoon tein hirvivahinkoilmoituksen, kun istutustaimet olivat noin 1,5 metrisiä.
Pyörin päivän taimikossa onkivapa kädessä ja tarkastaja rekisteröi taimet. Sain korvausta noin reilut 100 €/ha. Kahdelta mieheltä meni yksi työpäivä metsässä ja tarkastajalta toinen kaiketi toimistossa. Ei tässäkään hommassa ole taloudellisesti mitään järkeä. Istutustaimista oli suurin osa vioitettu, mutta alla oli tulossa luontaisesti syntyneitä taimia, 5-30cm pituisia. Ne kaiketi katsottiin kasvatukelpoisiksi taimiksi, koska korvaus jäi olemattomaksi.Syödyt istutetut pensastuneet taimet kuitenkin varjostivat luontaisesti syntyneitä taimia. Varjossa kasvaneet jälkeen jääneet taimet syötiin seuraavina vuosina. Nyt olen varovasti perannut taimikon jo kolmeen kertaan 10 vuoden aikana jättäen kuusia sekaan, varsinainen taimikonhoito on vielä tekemättä, koska syönti jatkuu. Hirvivahinkoilmoitusta en tee enää ikinä, sillä siitä tulee vielä vihaisemmaksi kuin itse vahingosta.
Enkä enää ikinä istuta mäntyjä, tänä keväänä kokeilin kylvöä, mutta sekään ei ihan joka paikkaan onnistu.
Taitaa olla tuulivoimalat ainoa järkevä vaihtoehto, Luulisin, että niitä eivät hirvet kalua?Omien havaintojeni mukaan ongelma on erityisesti istutustaimien kanssa. Oma istutettu/tuhottu taimikkoni rajoittuu naapurin luontaisesti uudistettuun taimikkoon. Ero on kuin yöllä ja päivällä. Naapurilla näyttäisi olevan terveitä taimia ihan riittävästi. Jotenkin istutettu taimi maistuu paremmalta, ilmeisesti siinä on jotain pahanmakuisia hartseja vähemmän.
Kun kaikenlaista keksitään, niin eikö nyt joku propelipää osaisi kehittää geenimuunnellun taimen, jossa oli jokin hirven karttama sivumaku, esimerkiksi vaikka sama kuin Tricossa? Löytyisi mahtavat markkinat. Taloudellisesti ihan mahdoton ajatus läträtä Tricon kanssa kymmenen vuoden ajan samassa taimikossa joka syksy.Onko muilla havaittu ilmiö, että männyn taimet syödään jo ensimmäisenä syksynä istutuksen jälkeen? Uusimmassa istutuksessa 90% taimien latvoista oli napsastu poikki. Ilmeisesti on mehevää ja maukasta, kun potissa on lannoite. Ensin epäilin peuroja, mutta sitten kävin muutamana aamuna kyttäämässä. Naaras kahden vasan kanssa kulki taimikon läpi ja nyppivät latvat kaikista kohdalle sattuneista taimista. Sama perhe asui taimikossa. Joka kerta, kun kävin olivat paikalla ja siirtyivät laiskasti sivummalle. Soitin maan vuokranneele hirviporukalle, että käykää ampumassa pois. Oli kuulemma kaikki luvat käytetty. Ilmeisesti luontaisesti syntyvistä kuusentaimista pitää 5-10 vuoden viiveellä saada aikaan kitukasvuinen kuusikko. Onneksi saan maanvuokrana jauhelihaa 40gr/ha.
