Käyttäjän Polke kirjoittamat vastaukset
-
”Polke, onko mahdollista että puunostajalla oli liuta vielä kiireellisempiä talvileimikoita ennen sinun leimikkoa?”
On toki, mutta ostajalta tuli niin ristiriitaista tietoa. Alkuun piti tehdä hakkuu tammikuussa ja ostaja tilasi jopa ”jäädytyksen” pelloille + metsäteiden auraukset ulkopuoliselta urakoitsijalta, koska hakkuu alkaa ihan just eli ensi viikolla tai viimeistään seuraavalla. Sittemmin ilmoitettiin tammikuun lopulla, että alkaakin vasta 3 viikon päästä. Ja lopulta ei alkanut lainkaan, koska helmikuun aloituskin viivästyi.
Mutta kaikki on yhä sopimuksen piirissä. Tähän asti asiassa on hävinnyt rahaa ostaja ja tienanneet paikalliset alihankkijat. Hyvä niin. Myyjä neutraalipositiossa.
”UPM:llä ja Metsä Groupilla olisi jo sukkahousutehtaat, jos se tuote vetäisi tarpeeksi ja olisi öljypohjaisiin verrattuna kilpailukykyinen.”
Tämä on kyllä harmillista. Joskus ajattelin, että nimenomaan puuperäiset tuotteet tekstiiliteollisuuteen olisivat voineet olla se massamarkkina, jolla voisi olla taloudellisesti merkittävä voluumi. Monta tussuksi jäänyttä ideaa on, ja sellaiseksi välimallin voluumiksi näyttää jäävät myös biodiesel UPM:llä.
”Arvonlisän kasvattaminen on paras mahdollisuus”
Juuri näin. Jalostusaste on Suomessa mennyt aivan väärään suuntaa isossa kuvassa viimeiset 10-15 vuotta. Mutta mitä se voisi olla merkittävässä mittakaavassa? Sitä en osaa sanoa.
”Entäs lehtipuusellu? Riitäisikö Suomen haapavarannot uuden lehtipuuta käyttävän sellutehtaan perustamiseen? Eiks lohja aikoinaan perustettu lehtipuulle?”
Eikös koivukuidusta ole juuri se suurin pula? Sitä tuotiin eniten Venäjältä. Kaukaskin taisi lopettaa koivusellun keiton kokonaan. Haapaa taas lienee aivan liian vähän tarjolla.
En usko, että Suomeen enää koskaan rakennetaan täysin uutta sellutehdasta. Vanhoja ylläpidetään tai jos vanhoja ei kannatta ylläpitää, niin uusi korvaava saatetaan rakentaankin. Mutta yhtä uutta kohti suljetaan kaksi vanhaa. Useimmat nykyisistä on liian pieniä nykypäivään, sellaisia ei enää tehtäisi. Näin uskon.
UPM:han on ostanut lisämaata Pietarsaaressa ja se on kaavoitettu teollisuuskäyttöön. Tämä käy ilmi julkisista kaavoitusdokumenteista. Mitä sitten aikovatkaan sinne rakentaa? Sellutehtaan laajennus ja Kaukas (tai Kymi) säppiin?
”herää ajatus että kuinka kauan esim Joutsenoa seisotetaan keväästä lähtien?”
Jollei itäpuuta tule, Joutseno saattaa jopa olla seisokissa ikuisesta. Tämä oma arvaus.
”Mistä kumpuaa epäluulo sahoja kohtaan?”
Varmaan isot toimijat sahapuolella on OK. Itse tarkastan aina taloustiedot, kenelle myyn. Jos leimikon arvo on vaikka sata tonnia, niin kyllä se arvelluttaisi myydä jollakin pienelle sahayhtiölle. Olisi iso taloudellinen menetys, jos rahat jäisi saamatta.
Kevät on saapunut etelä-Suomeen. Ostaja vitkutteli niin kauan talvikohteen korjuuta, etteivät enää voikaan ajaa koneilla pellon yli kohteeseen, kun lämpöaalto yllätti. Ensi talvena uusi yritys. Ensiharvennus + harvennushakkuu. Kaupat tehty viime kesänä. Metsänhoidon puolesta tuskin lykkäys paljoa merkkaa, mutta kenties vähän huonoa suunnittelua ostajalta.
”Luulisin, että hallinnointikulut saattavat olla erisisältöisiä. Liittymisvaiheessa kannattaa tietysti selvittää, mitä mikin osio sisältää.”
Saattaa olla näin, mahdotonta sanoa. Omasta yhteismetsästäni saan joka vuosi tilikohtaisen tuloslaskelman ja siitä on helppo katsoa, mihin osakkaiden rahaa käytetään.
Omasta näkökulmasta hallinnointikulu = se, mikä hoitokunnalle maksetaan + hoitokunnan matka/kokouskulut.
Taloushallinnon kulut on sitten erikseen, mutta vaikka laskisin nekin mukaan omassa yhteismetsässä hallinointikuluihin, ollaan 0.2 – 0.3 % tasolla. Tuo Lähi-Tapiolan yhteismetsä on vaan kallis osakkaille.
Sattui silmään juttu Lähi-Tapiolan yhteismetsän kehityksestä. Kasvu ollut huimaa viimevuosina, jos hehtaareissa mitataan.
Lähi-Tapiolan yhteismetsän yksi tarkoitus on osakkaiden rahastus. Se on melko kallis hallinnointikuluiltaan noin 0.7% vuosittain ja siinä on poikkeuksellinen 2.2% liittymiskulu eli osakas menettää heti tuon verran metsänsä arvosta.
On muita valtakunnallisia yhteismetsiä, joissa hallinnointikulu on luokkaa 0.1% ja liittymiskulua ei ole.
”Suosittelen liittymään nykyaikaiseen aktiiviseen yhteismetsään. Silloin omaisuutesi on turvassa, sillä ison yhteismetsän osuudet tekevät kauppansa ja hinta on oikealla tasolla. Pienen perheyhteismetsän osuuksia voi olla vaikea myydä edes kohtuullisella hinnalla.”
Täsmälleen samaa mieltä. Jos ei halua/voi itse hoitaa metsäänsä, niin myyntiin tai tuollaiseen suureen mielellään yli 2000 ha yhteismetsään, jossa tuotto on tasainen ja ammattimainen hoitokunta.
Nuo pienet paikalliset tai suvun yhteismetsät on ihan vihon viimeisiä riitaisuutensa ja nurkkakuntaisuutensa takia. Osuuksia on vaikea myydä eikä osuudet käy edes lainan vakuutuksina. Ainoa exit tuollaisesta on usein koko pienen yhteismetsän liittäminen suurempaa yhteismetsään. Kaikki valtakunnallisesti operavoivat yhteismetsät huolii noita pikkuyhteismetsiä mukaan.
Jos haluaa pitää itse metsänsä, niin 100% omistusosuus yhdellä on paras vaihtoehto. Silloin ei tarvitse riidellä sukulaisten ja kylänmiesten kanssa metsäasioista, vaan voi keskittyä riitelyyn tiedostavien mökkiläisten ja paikallisten luontoihmisten kanssa. Heistä on aivan tarpeeksi riesaa ainakin Uedellamaalla ja tämän oli yksi vaikutin, miksi dumppasin omat metsäni suureen yhteismetsään. Jokaisesta metsänkäsittelystä v*ttuillaan somessa. Saavat nyt mökkiläiset kiukutella yhteismetsän lakimiehelle ja minä nauran partaani.
Yhteismetsä on myös hyvä sijoitusten hajauttamiseen. Joka vuosi kun sijoitat yhteismetsän ylijäämän kansainväliseen osakerahastoon, niin 10 vuoden päästä sijoitussalkkusi on aivan erilainen.