Käyttäjän purutpois kirjoittamat vastaukset
-
mitäpä jos korjuujäljen tarkastajat mittaisi samalla tavalla kun korjuun toteuttajat on ohjeistettu mittaamaan ja mittaukset keskiarvoa edustavista kohdista silloin ollaan lähellä totuutta. metsäkeskushan ei maastossakaan mittaa samalla tavalla mikä on neuvottu korjuun tekijöille eli runkoluku 11m puoliympyrä keskipiste ajouran keskellä. myöskin mk:n koealat on maastossa on määrätty tietyn metrimäärän välein eli kohdalle voi sattua vaikka taimikkovaiheessa tuhoutunut kohta millä ei ole mitään tekemistä korjuun tekijään jos siinä ei oleollut otettavaa ei kait se menee niin että jos puolet kuviosta on valmiiksi vajaatuottoista ja puolet tiheää ettei se tiheikkö tarvitse harvennusta kasvaakseen sen takia että saadaan tietylle pinta alalle riittävä yhteisrunkoluku prkl…
tohon hämiksen kirjoitukseen niiiin eihän ne urat ole pykälien mukaisesti toteutunut… mutta tohon kuvion reuna hommaan niin olisiko mahdollista että on pimeällä hakattu ja jos kyseessä omt kuusikon enska niin ei välttämättä ole pimeällä nähnyt reunaa sen kauempaa ja toinen asia mikä tuli mieleen että sellaisessa reunassa missä ei ole mahdollista kaataa uralta pois päin esim ojat pellonreuna tie tilanraja taisähkölinja niin ei ole järkevää hakata maksimi ulottumalla seuraavaa harvennusta ajatellen kun rungot ovat jo järeitä niin sitten niitä ei ole kovinkaan helppo kaadella puomi pitkällä kun joutuu kaatamaan ns konetta kohti… saattaapi puomista loppua voima ja riskinsä kaatua se runko koneen päälle. Tai muuten hallitsettomasti aiheuttaen korjuuvaurioita. mutta saisihan siihen enemmän jäädä kun 1 rivi puita minun mielestä tuollaisissa kohdissa turvallinen matka urasta ns. esteeseen on 5-7m.
Normaali käytäntö firmoilla joilla omia sahoja ja sellutehtaita… sillon kun sellu puusta pulaa niin ohuet tukit esim harvennustukit mitkä ovat sahauksen kannalta vähemmän kannattavia sahata verrattuna järeään tukkiin hakataan sellutukiksi. Se on ihan sama mitä kukakin omalla omaisuudellaan tekee… tehkööt vaikka tulitikkuja niistä mo ja koneyrittäjä on niistä puunlaadun ja mitat täyttävän hinnan jo saanut.
Tietysti edellinen kirjoitus koskee hoidettua metsää jos on ollut aina ylitiheänä Silloin kannattaa miettiä energiaranka hakkuuta.
Silloin kun näyttää että eh: alkaisi olla ajankohtainen niin sitten raivuu siten että kaataa kaikki rinnalta alle 8 cm puut ja odottaa pari kolme vuotta ja sitten tarjousta vääntämään varmasti on kysyntää tuommoselle 100 litraselle enskalle ja hintakin jo kohtuullinen… hyväksi koettu! tuolloin metsä jo sen kokoista että pystyy harventamaan siihen tiheyteen että 10 vuoden päästä saa hyvin harvennustukkia eikä kuitu runkoja ole jos suoruutta riittää. Reilu raivuu valmistaa juuristoa ja runkomuotoa ensiharvennukseen eikä ainakaan itselläni ole ollut ongelmia tuulenkaatojen ja lumituhojen kanssa.
Puun hinnassa huomiodaan tietysti korjuu kustannus yksin kuljettajan palkka ja koneen kulut ja koneen lyhennys huomioden on varmaankin luokkaa 70 euroo tunnille sitten sitä pientä puuta jos saat tien varteen 3-4 mottia tuntiin ja ep: ntienvarsi hinta jotain 25-30 euroo niin eihän siitä kärsi enää maksaa kun pitäis sen 70 euron jälkeen jotain jäähä kassaankin että noita romuja kannattaa kenenkään pittää.
Pienille koneille olisi kohteet valittava tarkoin helppo maasto ei liian suuria ja oksaisia puita ajomatkan suhteen pino oltava palstan reunassa niin sitten ehkä kannattaisi mikäli puun koko järkevää 60-100 litraista. Mieluiten tunti taksilla niin kyllä noilla kriteereillä luulisi jäävän paremmin tuottoa koko metsän kiertoajalle. Tuntitaksa olisi riskitön koneen omistajalle siten niitäkin pikkukoneita tulisi suomeenkin lisää.
Vain tehdyistä ja ajetuista puista maksetaan ja erikoiskohteilta kuten pihapuuhommat voi saada tuntikorvauksen. Oli näköjään keskiverto korjuuyritysten viimeisin tilikauden tulos -0.3% eli kyllä ei kukaan täyspäinen näillä taksoilla enää aloita uutena yrittäjänä kun taitaa monet nykyisetkin haaveilla lopetuksesta kunhan pääsis veloista.
saahan sen raivauskulun seuraavissa hakkuissa varmasti takaisin parempana tukkisaantona… raivaamattomuus vähentää varmasti enemmän kun 10m3 hehtaarilta tulevaisuuden tukkisaantoa korjuuvaurioiden ja väärien puuvalintojen muodossa. raivauksen tarvetta arviodessa kannattaa miettiä että konekuski tekee puuvalintoja 10 metrin päähän itsestään turvalasien läpi eli ei ihan yhtä selkeä näkyväisyys kun luonnossa ja monesti puolet päivän työtunneista tehdään työvalojen antamassa valaistuksessa ja näin syksyn vesisateilla pieni pyyhkijöiden jättämä vesikalvo laseilla huonontamassa näkyväisyyttä niin ei siihen enää älytöntä risukkoa kaveriksi tarvita!!!
jos ei käsiteltävän alueen pinta ala paljoo muutu niin varmaan riittää kun ilmotat ostajalle ja lähetät vaikka kartan johon piirretty kuvio oikein. pinta alan merkittävästä muutoksestahan pitää metsänkäyttöilmotus tehä uudestaan.