Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
”Alueellisessa riistaneuvostossa on edustajat maakuntaliitosta, ELY-keskuksesta, Suomen metsäkeskuksesta ja alueellisesti merkityksellisestä maanomistajajärjestöstä sekä kuusi edustajaa alueen riistanhoitoyhdistyksistä.”
Metsästäjiä 6/10.
”Otsikkoon palatakseni: jos kaikki uhanalaishavainnot ja muut varottavat kohteet olisivat metsätietojärjestelmissä metsäalan toimijoiden vapaasti käytettävissä, ely-keskuksen lausuntoja ja ohjeistuksia ei enää tarvittaisi.”
Annelin kirjoituksesta vähän ajatuksia.
Tässä on kaksi asiaa.
A) Millaisista havainnoista puhutaan? ELY-keskuksen viranomaisten omin silmin verifioimista havainnoista vai myös kansalaishavainnoista? Meillä on ollut jo vuosikaudet tekninen valmius siirtää aivan kaikki mahdolliset havainnot metsäalan toimijoiden käyttöön, mutta metsäala on vastustanut. Se ei ole halunnut kansalaishavaintoja esim. liito-oravista. Nythän nekin heille sitten lopulta siirtyvät.
B) Mitä vaikutusta havainnoilla on metsänkäyttöön? Keskustelun aloittaja hyvin kuvasi tätä problematiikkaa. Kun minä metsässä kulkiessani merkkaan havainnon liiturin papanoista, niin onko järkevää, että yli 20 vuoden jälkeen tämä havainto pomppaa esiin toimijoille? Entäs sitten harvinaisemmat vanhan metsän jäkälät ja sammaleet. Olen joskus törmännyt tällaisiin vanhan metsän indikaattorilajeihin (tai ainakin inaturalistin kautta ne on sellaisiksi tunnistettu). Nämäkin havainnot ovat laji.fi tietokannassa ja ovat jo siellä metsäalan toimijoiden löydettävissä, mutta toki ne olisi helposti siirrettävissä automaattisesti myös heidän omaan järjestelmään. Mutta onko se järkevää, että tällaiset kansalaishavainnot näkyvät toimijoilla, ja miten niihin kuuluu reagoida?
Ehkäpä toimintaa voisi kehittää niin, että ELY:n biologien työaikaa ei käytettäisi yli 20 v vanhojen havaintojen kommentointiin, vaan nämä ehtisivät enemmän juoksemaan kentällä verifioimassa tuoreita kansalaishavaintoja. Saataisiinko näin ajanmukaisempaa infoa suojeltavien lajien olemassaolosta? En tiedä, kunhan kyselen.
Metsuri motokuski, hirvien tavoitekannan asettavat alueelliset riistaneuvostot, eli käytännössä metsästäjät.
Joku aiemmin pohdiskeli metsälain ja sertin suhdetta, ja tuo on kyllä mielenkiintoinen tematiikka. Kuvitellaan seuraava tapaus:
Yksityisen omistajan metsä on vuosikymmenet koskematta, se muuttuu lähinnä luonnontilaisen kaltaiseksi, lahopuuta 20 kuutiota hehtaarilla. Siis ei tuoretta lahopuuta, vaan keloa jne. Sitten tulee kirjanpainaja tai myrsky ja tuorettakin lahopuuta on äkkiä paljon.
Sertiä noudattava ostaja ei koske kohteeseen. Toisaalta omistajalla olisi velvollisuus poistaa vahingoittunut havupuu. Puhtaasti metsätaloutta ajatellen optimaalisia keinoja toimia ei ole. Ideaalista ehkä olisi saada myytyä kohde hyvällä rahalla suojeluun. Toisaalta voisi myös olla houkuttelevaa myydä koko kohde energiaksi, tällehän ei ole estettä.
Mutta se mitä eniten mietin on se, että entäs jos omistaja lainkuuliaisesti poistattaa tuoreen lahopuun ja samassa yhteydessä muunkin lahopuun, niin onko kohde sen jälkeen sertin silmissä taas normaalia metsätalousmaata, hcv-status poistuu? Kun lahopuu on poissa, niin uusi soitto UPM:lle ja moto lähtee nikottelematta hommiin?
En tiedä, paljonko syövät, kun edes Lounais-Suomen tiheä kanta metsästyksellä avustettuna ei saa Lounais-Suomesta hirviä vähiin.
Lounais-suomi on siinä mielessä huono esimerkki, että sudet syö pääosin valkohäntiä. Ilman valkohäntiä sama susimäärä tosiaan olisi ihan eri tavalla hirvien kimpussa.
Mutta sitten toisaalta, eihän susia olisi lähellekään tätä määrää ilman valkohäntiä. Lounaisen Suomen susikeskittymä on täällä vain ja ainoastaan valkohäntien takia. Ilman sitä ei tällainen tiheys ja näin hämmästyttävän pienet reviirit olisi mahdollisia.
Rane, ei ole kerrottu, että oliko kartta mukana. Mutta toisaalta tuossa Kurjenkin lainaamassa tekstissä puhutaan esiintymispaikasta. Tällä alueella olisi kiellettyä ylittää, muualla sallittua. Miten tuollainen ohje olisi voitu antaa, ilman että erikseen merkitään karttaan kielletty alue?
Anneli, onko sinulla siis tieto, että paikkatieto olisi ollut puutteellista? Minä käsitin niin, että ELY oli kieltänyt ajamasta päältä, mutta oli antanut epämääräisen luvan ylittää joki muualla, jos siitä ei aiheudu haittaa. Olen siis siinä uskossa, että ELYltä on tullut tarkka ohje siitä missä raakut ovat ja kielto olla ajamatta niiden päältä.
Onhan tuo kotkahomma aika yllättävä. Kyse ei ole yhdestä yksilöstä, vaan useampi nuori lintu on samanaikaisesti keksinyt, että ihminen on oiva saalis.
Sen vielä Rane sanon, että ilmeisesti metsäkeskuksella ja ehkä Elylläkin on vielä jotain omia rekistereitä. Niitä ei taida päästä tavikset näkemään? Niiden ongelma tuskin on kuitenkaan kiusanteko, kyllä ne mahdolliset ongelmat liittyvät avoimeen dataan, jota siis voi tarkastella laji.fi portaalissa