Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Ohhoh, nyt tuli tällainen juttu Luonnonsuojeluliitolta: https://www.sll.fi/pirkanmaa/2019/04/04/ilveksen-metsastys-lopetettava-epaeettisena-ja-ekologisena/?fbclid=IwAR32z0Ne69UVxenQjiB_P71m_xW-fNLs2HHhfdH6cVbOXdyvpYiZCpe5CY8
Lainaan pätkän: ”
Ilveksen pääravintoa ovat pienjyrsijät, rusakko, metsäjänis, valkohäntä- ja metsäkauris, mutta myös kissa, kettu ja supikoira. Ravinto vaihtelee paljon saatavilla olevien saaliseläinten mukaan ja ilves siirtyy niiden perässä nopeasti uusille alueille. Esimerkiksi Pirkanmaalla ilveksen pääriistaa ovat nopeasti yleistyneet vieraslajit rusakko ja valkohäntäkauris. MMM on laatinut vuonna 2018 hyväksytyn strategian kyseisten vieraslajien torjumiseksi. Tähän nähden Suomen Riistakeskuksen ilveksen tappamisen poikkeusluvat ovat epäjohdonmukaisia ja ristiriitaisia.
1930- ja 1940-luvuilla Pohjois-Amerikasta tuoduista ja Vesilahden Laukon kartanon maille vapautetuista valkohäntäkaurisyksilöistä alkunsa saanut kanta on kasvanut nopeasti. Keväällä 2018 Luke arvioi sen noin 98 000 yksilöksi, mikä on 12,5 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kannan kasvuun on vaikuttanut urosvoittoinen metsästys, ruokinta ja ilmaston lämpeneminen. Valkohäntäkauris aiheuttaa monin paikoin Etelä-Pirkanmaalla ja Lounais-Suomessa merkittävää haittaa pihoissa ja puutarhoissa sekä liikenteessä. Kanta pitäisi saada selvästi pienemmäksi ja ilves on luontainen ratkaisu kasvavaan ongelmaan.”
Kävin keskustorilla ihmettelemässä vaalihumua ja ryystämässä kahvia. Persujen kopilla oli kovin meininki, parhaat sisäänheittäjät ja reteimmät jutut. Siinä kun kuunteli mökin ympärillä hyörivien peruskannattajien juttuja kävi selväksi se, että tein oikean ratkaisun kun en äänestänyt persuja. Vähän turhan sakeita juttuja. Hyvää kuitenkin se, että kun kyselin pinta-alaverosta, niin olivat kovasti vastaan!
Vihreiltä jututin kahta tyyppiä. Aluksi joku vaalityöntekijä, jolla oli ihan ok ajatuksia. Halusi mm. ostaa itse metsää, jotta voisi edistää hiilensidontaa. Selvästi oli perehtynyt aiheeseen jonkin verran, ja pisteet aina siitä että ollaan itse ostamassa maata. Peurojen määrästä tiesi sen verran, että ymmärsi niitä olevan liikaa. Sitten yhytin Oras Tynkkysen ja kävin utelemassa häneltä samoja juttuja. Kysyin sitäkin, että kuka puolueessa eniten ymmärtää peura-asioista ja yleensä metsähommista. Oraksen ohje oli ottaa yhteyttä maaseutu- erävihreisiin, heidän kauttaan asiat suodattuvat eteenpäin: https://www.maaseutujaeravihreat.fi/ Eli jos Anneli tai joku muu on kansalaisaloitetta laatimassa, niin tuolta voisi kysellä konsulttiapua.
Lopuksi kävin haastattelemassa vasurien teltalla kaveria, jota jo äänestin. Kävi ilmi, että puolueessa ei erityisen paljon ole metsäasioissa erityisosaamista. Ehdokkaani on vaalipiirissä suurinpiirtein ainoa joka profiloituu luontoasioilla ja ylipäätään viettää aikaa metsässä. Oli kuitenkin hyvin omaksunut ajatuksen siitä että pinta-alavero on paha asia ja saarnannut sitä jo muillekin!
Siis sopiiko tuo MYdiesel todella kaikkiin autoihin? Mulla on vuoden 2015 diesel skoda, voinko halutessani huoletta tankata tuota??
79 lajia olen tunnistanut tänä vuonna, ja nythän niitä tulee nopealla vauhdilla lisää.
Monien olisi 2-10-kertaistettava viime metsästyskauden saalismääränsä , jotta tuohon 60 000:een kaadettuun yksilöön päästään. Oman rhy:n alueella kerroin on ”vain ” viisi. Sen voi jo suoralta kädeltä sanoa , että kaikki eivät pääse lähellekään tavoitetta. Valkohäntien kanssa kärvistellään vielä jatkossakin haluttiin tai ei.
Suorittava, miten sinä tämän asian hahmotat, millaisilla keinoilla asia olisi ratkaistavissa? Mitä pitäisi maanomisajien tehdä, entäpä seurojen ja riistahallinnon? Pitäisikö lainsäädäntöä muuttaa ja miten, vai millä ihmeellä asiaan saisi muutoksen?
Se, että lahopuissa pesivä sinitiainen lisääntyy, mutta myös lahopuissa pesivä hömötiainen taantuu, kertoo mielestäni sitä, että lajien lisääntyminen tai taantuminen on niin monimutkaisia asioita, että siihen vaikuttavia tekijöitä ei voi pelkistää yhteen tekijään.
Sinitiainen harvoin kovertaa itse pesäkolonsa, hömötiainen harvoin pesii muussa kuin itse kovertamassaan kolossa. Sinitiaisen yleistyminen tai väheneminen ei siis korreloi lahopuun kanssa.
Timppa, en oikein ymmärrä millaisia syy-seuraus -suhteita hahmotat luonnossa. Miten sinitiaisten määrän lisääntyminen liittyy lahopuun määrään? Eikö olisi yhtä järkevää sanoa, että lahopuu ei vaikuta hömötiaiseen, koska merimetson kantakin on kasvanut?
Lueskelin yhden pirkanmaalaisen vihreän ehdokkaankirjoitusta metsästä. Hän kirjoitti näin: Vuonna 2016 sekä 2017 tehtiin ennätykset kotimaan puun hakkuumäärissä. Huomionarvoista tässä on se, että tukkipuun hakkuumäärät eivät ole vuosien aikana kovinkaan paljon nousseet, vaan nousu tulee pääosin kuitupuun sekä hakkeen määristä. Eli käytännössä entistä enemmän meidän metsistämme keitetään selluksi ja myydään edullisesti eteenpäin. Tämä ei ole kannattavaa metsänomistajalle, ja metsäluonnolle se on aina katastrofi.
Kirjoitukseen sisältyy se ajatus, että jatkuvapeitteinen kasvatus olisi parempi malli myös taloudellisesti. Tämän ajatuksen moni muukin vihreä jakaa. Jäin pohtimaan seuraavaa.
Kuvitellaan, että Suomessa harjoitettaisiin talousmetsissä vain jatkuvaa kasvatusta. Kertyisikö tukkia enemmän vai vähemmän kuin nykyään, ja kuinka paljon korkeampi kantohinnan tulisi olla, jotta metsänomistaja saisi saman tulon kuin nykysysteemillä? Entä onko kukaan tutkinut sitä, että mihin mahdollisesti lisääntynyt tukkisaanto käytetään? Kuinka monta soitinrakentajaa tai huonekalupuuseppää tarvitaan lisää, jotta puuta saadaan jalostettua paremmin? Millaisella aikataululla tällainen uusi tukkia hyödyntävä teollisuuskapasiteetti voisi syntyä?
Äsken iltaahämärässä lähdettiin pois Kortejärven tornilta ja ajelimme n. 12 kilometrin lenkin hiekkatiellä. Oli jo niin pimeää ettei nähnyt kuin ihan lähipellot katsella, ja silti teiden varsilla näkyi yli 160 peuraa tuolla 12 kilometrin matkalla.
Eilen illalla Kortejärven tornista katselin yli 50 valkohäntäpeuran laumaa. :-/