Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Liito-orava on taajamien ja pihapiirien asukki ei erämaiden.
Niin, tästähän on ollut puhetta. Liiturin viihtyminen esim. kaupunkien virkistysmetsissä johtuu minun ymmärryksen mukaan lähinnä siitä, että niissä on järeämpää ja vanhempaa puustoa kuin keskimäärin talousmetsässä.
Nyt on ollut muutama päivä ja ilta loistavaa aikaa kävellä metsissä maata tuijotellen. Valkoiselta hangelta erottui ötökät komeasti. Tällä metodilla totesin vanhat metsät lajiltaan rikkaammiksi, oli paljon enemmän erilaista otusta mönkimällä hangella kuin nuorissa metsissä/taimikoissa.
Tuo pari sivua sitten linkkaamani tieto on herättänyt twitterissä keskustelua. Hehtaarimäärä on niin suuri, että siinä voi osin olla kyse tilastointiongelmasta, mene ja tiedä.
Sen kyllä tiesin että edelleen jotkut tekee ihan tolkuttoman turhia ojituksia, mutta tuo mittakaava on uskomaton.
Twitterissä mielenkiintoista ojituksista. https://twitter.com/RaisaMakipaa/status/1469016389755314179?t=Cnjwq7Uez07CAUxs_t-ytg&s=19 Häkellyttävän paljon tehty ihan uusia ojituksia, kymmeniä tuhansia hehtaareja viimeisen 10 vuoden jaksolla.
Tietoa siitä mikä on paras laite on vaikea saada
Onni on kodinkoneasentajan pätevyyden omaava, ilmalämpöpumpuista ja ylipäätään kaikesta tekniikasta kiinnostunut, lankomies.
Kenen tuo Annelin kommentoima kirjoitus oli?
Saahan sen ilpinkin säädettyä niin, että se pitää lämpötilan matalammalla. Mutta kun mökillä ollaan joka ikinen viikonloppu ja melko usein viikollakin joku yö, niin peruslämmön pitäminen 16 asteessa on tuonut elämään mukavuutta & helppoutta.
Ilmalämpöpumppu asennettiin mökille syyskuussa. Se pitänyt vakiona lämpötilan 16 asteessa, ja sitten etänä ennen mökille lähtöä emäntä säätää lämpötilan ylemmäksi. Kamarin pönttöuunia on myös lämmitetty. Homman toimivuudesta kertoo se, että ei ole ollut muita pattereita päällä koko syksynä, eikä liettä tai leivinuunia ole tarvinnut lämmittää ennen tätä viikonloppua. Puuta on kulunut paljon vähemmän. Luultavasti myös sähköä on kulunut huomattavasti vähemmän kuin ennen. Pidimme pattereilla peruslämpöä yllä viime talven, helmikuun sähkölasku oli 50 kertainen heinäkuuhun verrattuna…
Rane, osaatko sanoa miten tarkkaan noita prosenttiosuuksia valvotaan esim. juuri sahoilla? Olisi kyllä mielenkiintoista jos kävisi ilmi, että kuluttaja saakin ihan jotain muuta kuin luulee ostavansa.
Eiköhän talousmetsän ja luonnontilaisen vanhan metsän vertailu lahopuun määrässä ole jokseenkin turha
Aegolius, no juuri tämän takia tuon jutun kirjoittajat varmaan toivovatkin niitä vanhoja metsiä lisää suojeluun. Niillä on erilainen funktio kuin hyvin hoidetulla talousmetsällä.
Aegolius, oma tulkintani tuosta lahopuuasiasta: etelä-Suomen talousmetsissä lahopuun määrä on prosentuaalisesti komeankuuloisessa kasvussa. Mutta jos vertaa kuutiomäärää luonnontilaiseen vanhaan metsään, on lahopuun määrä varsin pieni, edelleen.
Ja sitten laskuri käyntiin paljonko menee aikaa siihen, että joku seniorikansalainen tulee selostamaan, miten ei ollut ennen lahopuuta metsissä. Se oli kevättalvi 1951 kun Mäkitorpan Irja haki vesikelkallaan pitäjän viimeisen lahopuun polttopuuksi. Keitti korvikkeet ja leipoi nisua.