Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Jottei seuraava kirjoitus mene täysin offtopikin puolelle, niin koetan kehittää tähän siteeksi puuhommia mukaan.
Nuo Tankavaaran asemat alkavat Purnumukassa Tankajoen länsipuolelta ja menevät Nattasille asti, tosin Nattasten päässä aika harvoina ja kevyinä. Olen käynyt tuolta väliltä kurkkimassa ja kuvaamassa liki joka kuopan. Siellä on vielä romahtamattomia puisia korsuja, joissa voi käydä ihmettelemässä jos uskaltaa. Muutamassa paikassa on myös mielenkiintoisia keskenjääneitä kehikkoja kuoppien vieressä, niistä näkee hyvin korsujen puurakenteen. Purnumänniköiden suunnalla on myös sellaisia alueita, joissa on paljon kaadettuja vanhoja puita maassa sikin sokin. En keksi mitä muuta ne voisi olla kuin raivattuja ampuma-alueita. Saksalaiset hävitti metsiä monella tapaa, tuo oli varmaan yksi pienimmistä ongelmista.
Käsivarren asemia olemme kävelleet museolta jotain 30 kilometriä, ja vielä siitäkin eteenpäin vinovalovarjosteen perusteella kuoppia löytyy, ihan Norjan rajalle asti. Aluen laajuudesta kertoo jotain se, että syvyyttä systeemillä on paikoin jotain 15 kilometriä. Eli 15 kilometrin päässä etulinjasta voi vielä löytyä majoitusalueita. Puurakentamisen kannalta mielenkiintoisin löytö on ollut saksalainen vessa. Eli iso kuoppa, jonka yli kulkee lankku. Aika hyvin on aikaa kestänyt kun vielä viime kesänä oli paikallaan. En tosin testannut, ajoin tunturista päästyäni Sajokseen vessaan.
Tolopainen tuolla aiemmassa kommentissaan puhuu asiaa. Jos on ylituotantoa,alalla kuin alalla, hinnat pysyvät alhaalla. Markkinat päättävät tuotteen hinnan.
Tämän takia lisääntynyt puunhalailu ja jatkuvan kasvatuksen parissa puuhastelu voi olla oikein hyvä asia järkiperäisille puuntuottajille: Kun markkinoilla on vähemmän tarjontaa, nousee oman tuotteen hinta. Sama juttu metsähallituksen kanssa, jos sen tulostavoite saataisiin roimasti laskemaan, tulisi markkinoille vähemmän puuta. Pitäisi myös pystyä juonimaan luontoväen kanssa asiat niin, että venäläiseen puuhun ei kukaan ostaja tohtisi koskea.
Siis nimenomaan laiska-Jaakko oli kasvatti. Jäi lapsena orvoksi ja kasvoi aikuiseksi Kangasalla isoäitinsä hoivissa. Isoäiti oli Kaarina Hannuntytär, kuningas Juhana kolmannen rakastajatar.
Lapin sota oli ihan oikeaa sotaa, vaikka suomalaiset ei juuri voinut vaikuttaa saksalaisten perääntymisvauhtiin. Oikeastaan vain Tornion taistelussa tämä asetelma oli erilainen, siellä olisi voinut käydä saksalaisille huonomminkin. Hyvin hankalaa oli takaa-ajo, ymmärrän hyvin miksi niin moni taistelukuvaus päättyy sanoihin ”pataljoona hajosi suolle”. Saksalaisilla oli hyvin varustellut asemat Tankavaarassa, Tankavaaran etuasemissa, Palojoensuussa, Sturmbockissa oli ihan tolkuton linnoitus ja vielä Saanankin tienoilla. Jopa jossain Muoniossa on vielä löydettävissä asemia oikein hyvistä paikoista, vaikea sitä oli ilman tykistön apua tuollaisia linjoja murtaa.
En harrasta noin halpoja juomia, konjakkia ja wiskiä tulee tuotua etelästä. Latviaan tuskin viitsin lähteä viinaksien takia ja eihän siellä ole mitään.
Ihan ok periaate, ei siinä mitään. Mutta jos nyt sinä tai joku muu Latviaan eksyy, niin muistakaa tutustua Cesuun: https://en.wikipedia.org/wiki/C%C4%93su_Alus Baltian ja pohjoismaiden vanhin panimo, suomalaisten omistuksessa, mutta eipä saa Suomesta ostettua! Olen kysellyt alkosta asiasta, mutta ihmeen nihkeää on ollut.
Toinen kokonaisedullinen vinkki oluen ystäville on oman kaupan omistavan pienpanimon osakkeen ostaminen. Olen kuitannut osakkeen hinnan moneen kertaan kantaessani Pyynikin käsityöläispanimon kaupasta kotiin osakashintaisia olutlaatikoita.
Noista mainituista suomalaisista sotasankareista on itse asiassa oikea taistelija ja sankari vain tuo karjalaisukko Rokan Antti.
Kangasalan kasvatti Jacob de la Gardie on ainoa joka on onnisunut miehittämään Moskovan. Ei onnistunut homma Napoleonilta tai Hitleriltä, mutta Laiska-Jaakko hoiti homman.
Suomalaisia kuoli ruotsin sodissa niin paljon, että tänne siirrettiin sotilaita Ruotsista. Löytyy omastakin sukupuusta, ja geenitestissä ruotsalaisia etäserkkuja piisaa. Toki osa on metsäsuomalaisten jälkeläisiä.
Kuitupuunkasvattajalla edellä erinomaisen järkevänkuuloinen listaus mahdollisista toimintamalleista.
Osaako joku sanoa miksei noin jo toimita?
Tänne susirajalle ei tietenkään kukaan perusta mitään öljynjalostamoa,
Järkevämpää olisikin perustaa jokin puuhiiltä tai pilkettä tuottava jalostamo ja alkaa ajalemaan häkäpöntöillä. Syntyisi uusia työpaikkoja, ja kaikenlaista uutta pöhinää.
Hehee en lähde arvioimaan toisten uskottavuutta mutta on tahoja jotka haluaisivat rajoittaa ainakin avohakkuita muista syistä.
Kyllä kyllä mutta minua kiinnostaa tässä juuri tuo dynamiikka hiilinielun kasvun ja hakkuiden välillä. Jos se on yleisesti hyväksytty fakta, niin sen jälkeen sitten enää keskustellaankin ’vain’ siitä, että paljonko metsät kasvavat ja mitkä ovat ne muut huomioitavat reunaehdot.
Ja olisi syytä saada tämä hiilinielun ja kasvun dynamiikan viesti menemään läpi myös EU-tasolla: hiilinielu ei kasva eikä pysy yllä ellei metsiä jatkuvasti hakata lähes kasvun verran.
Onko tämä sellainen asia/periaate, josta tutkijat ovat laajasti samaa mieltä? Vai löytyykö uskottavia tahoja, jotka kyseenalaistavat tuon?