Käyttäjän puunhalaaja kirjoittamat vastaukset
-
Niin ulko- kuin kotimaiset investoijat tekevät aina monipuolisia riskialyysejä ennen lopullista sijoituspäätöstä.
Joo, näinhän se on. Jos jostain maasta syntyy sellainen kuva, että siellä ei oteta luontojuttuja vakavasti, herättää se huolta sijoittajassa. Lopputuotteiden ostajat kun ovat etistä tarkempia sen suhteen, että perhoset, alkuasukkaat ja ekosysteemit voivat hyvin.
Silmiin pistävää on Annelin ahkera tuki vihreiden linjauksille,joskin taitavasti muotoilee maltilisesti järkevämpään tulkintaan metsäomistajien kannalta
Eikös Anneli ihan avoimesti liputa poliittista viiteryhmäänsä?
Mielestäni on vain hyvä että vihreiden kannattajien monimuotoisuus käy ilmi, osalla vihreistä on jalat tiukasti metsässä ja metsätaloudessa. Olen itsekin äänestänyt vihreitä joskus ja voin hyvin äänestää tulevaisuudessakin. Jos äänestyspäätös perustuisi vain ympäristöarvoihin, äänestäisin varmaan automaattisesti jotain maaseutuvihreää.
”Susi on kova liikkumaan. Voivat olla jo huomenna Urjalan metsissä.”
Olisivatkin. Ois jokunen tuhat peuraa vielä syötäväksi.
Tanja Karpela. Äänestäisin.
Talonmiehet, kanslistit ja paikalla mahdollisesti piipahtava sähkö-/putkimies (yms.) lasketaan mukaaan hoitajiin.
Sama systeemi osassa päiväkoteja. Julkisuuteen noussut Touhula toimii niin, että paikalla käy pätevä ihminen kääntymässä, on esim. 10 minuuttia talossa. Sen jälkeen hänet voikin laskea vahvuuteen ja taas on kriteerit täytetty.
Silja Keränen voisi olla Vihreiden ehdokas maametsäministeriksi.
Joo, juuri tuon sortin vihreät ovat hyvin jees. Persuista en moiseen pestiin uskaltaisi pistää kuin Tavion. Teuvo Hakkarainen olisi tavallaan hupaisa valinta. Sille jos sopivassa seurassa joku juottaisi hyvin viinaa, niin saattaisi vaikka määrätä kaikki hirvet ammuttaviksi. Teuvo voisi edistää myös suomalaisen sahateollisuuden ulkomaanvalloitusta kontakteillaan. Olisi aika hyvää vienninedistämistä joissain machokulttuurin maissa kun paikalla suhahtaisi ministeri, joka sahan avajaisissa vetäisi ensin viinat naamariin ja sen jälkeen sahaisi tuosta noin vaan pölkyt laudoiksi.
Onkohan nämä puut kasvatettu jaksollisesti vai jatkuvan kasvatuksen opein, i wonder?
Fsc ei ole perhemetsätalouspohjaiseen toimintaan soveltuva kiristysside.
Mehtäukko, voi hyvin olla että tuo sertifikaatti ei sovellu perhemetsätalouteen. Silloin pitää kehittää joku muu systeemi jolla tuotteen saa myytyä.
Nyt on puunhalaaja eksyny pahasti. Oulujoen pohjoispuolelle!
Ei ole kyse eksymisestä, koluan lappia säännöllisesti. Joku Inari on moninverroin kiehtovampi paikka kuin vaikka Helsinki.
Tällaisille kuppikunnille kuin fsc ei pitäisi antaa mitään oikeuksia saati valtuuksia.
Mehtäukko, mihin tässä tarkkaan ottaen viittaat? Eihän metsiään ole pakko sertifioida. Yhtä lailla kuluttajalla ei ole pakkoa ostaa sellaista tuotetta, jota hän ei halua.
Minä en osaa yhtään arvioida miten järkevää tuo sertifiointi on, mutta tunnistan tämän idean vaikuttavuuden kyllä. Kuluttajana kun käyn kaupassa niin käsi hamuaa usein sellaisia tuotteita, jotka on jotenkin osattu markkinoida kotimaisina/luomuna/ekologisina/kestävinä tai muuten vaan suloisen pörröisinä.
Näin toimii markkinatalous. Nyt pitäisi löytää jokin uusi jippo näiden pohjoisten puiden markkinointiin, ja kahden sekunnin miettimisellä kehitin tässä nyt uuden loistavan idean.
Jokainen lapissa ahkerasti kulkeva on törmännyt sami duodji -tuotemerkkiin. Kun menee Inarissa (minun ja sinun verorahoilla rakennettuun) saamelaiskeskus Sajoksen vessaan (siellä on koko lapin hulppeimmat julkiset vessat), on heti ovensuussa sami duodji myymälä. Hinnat tuotteilla on niin hirvittäviä, että ei voi kuin nauraa. Poronsarvesta veistellystä korusta voi pyytää mitä vain, koska sen on tehnyt joku, joka on onnistunut pääsemään saamelaiskäräjien luetteloon.
Hintatietoinen matkailija käykin Sajoksessa vain vessassa ja jatkaa matkaa karhunpesäkivelle. Siellä saa kahvia kertakäyttömukista ja hyllyt notkuu kiinasta tuotua lapinkrääsää. Halpaa ja herkkää, saa kotiväelle pakolliset tuliaiset halvalla.
Miten tämä kaikki liittyy metsiin? No kuvitelkaapa mielessänne roimaa sellupuupinoa tunturin kupeessa. Jospa puiden päässä olisikin UPM:n merkin sijaan Sami Duodji -logo???! Logon maksusta menisi provisio saamelaiskäräjille tai vastaavalle taholle. Lopputuotteiden hinnat voisi nostaa pilviin, koska kyseessä on alkuperäiskansojen oikeuksia kunnioittava tuote. Tätä vessapaperia ostava asiakas voisi ilman omantunnontuskia pyyhkiä pyllynsä.
mutta se tulee väistämättä mieleen, kun lukee täällä varsin monien raskastakin herjaa näistä kysymyksistä. Kaiken voittava puuntuotannon maksimointi on kilahtanut pahemman kerran hattuun.
On tosiaan valitettavaa vastakkainasettelua havaittavissa. Siis ei vain puuntuottajien puolella, puusilmäisiä kommentteja tulee vastaan ns. vastapuolellakin. Kovasti toivoisi, että ympäristöasiat ja monimuotoisuus otettaisiin vakavasti, vaikka kaupungit ovatkin täynnä hippejä ja kettutyttöjä.