Käyttäjän pystykorvat kirjoittamat vastaukset
-
Näyttää siltä että ei täällä ainakaan hirvivahinkojen päivittelijöitä puutu mutta kun tälläinen noviisikirjoittaja, ensimmäiset taimikot istutettuna ja latvat liki kaikista taimista napsittuna kysyi muutamia päiviä sitten yksinkertaista neuvoa kannattaako ihan pienenä – yksi ja kaksi vuotta istutuksesta hirvien turpaan latvansa menettäneistä taimista tehdä ilmoitusta, vai meneekö ilmoitus arviointikulun verran tappion puolelle, niinpä ei kuulukaan asiantuntijoita.
Taitavat nuo latvansa menettäneet pikkutaimet kuulua luokkaan I ja niitähän on jäljellä tarvittavat määrät vaikka jonkilaisia puskia niistä männyntaimista oletan tulevan kilpalatvoineen ja poikaoksineen. Voiko niitä kentien saksilla tai vastaavilla nipsuttimilla vielä pyrkiä operoimaan.
Eipa tuota arvannut vielä noin mitättömän kokoisia taimia vielä lampaanrasvauutteilla suojata.
Maastoarviointiopas on kyllä tutkittu mutta se ei selvästi kerro maallikolle tarpeeksi.
Kahdella tilalla oli jo yhteensä 3100 euron uudistamiskulut. Arviokin maksaa jo yht 340 € joten ei sitä kustannusta mielellään ottaisi lisäksi jos korvattavaa ei katsota kaan olevan. .
Ainakin rauduskoivun kohdalla tuo vaurio tapahtui alle 10 mm vahvuiselle rungolle kun ne katkottiin jo ensimmäisenä talvena.
Onko kenties olettamus tai totuus että pienenä latvasta katkotut taimet toipuvat. Luulisi että palsatalaisilla on kokemusta tuollaisestakin.
Nyt tarvittaisiin asiaa tuntevien neuvoja. Kaksi vuotta sitten istutetuilla kahdella 1,5 hehtaarin istutusalueella kävi nälkäinen hirvi tai useampia.
Alue 1. 2640 männyntainta. Liki kaikista napattu latva pois.
Alue 2. 1400 rauduskoivua ja toisessa, kuivemmassa laidassa aukkoa 480 männyntainta.
Rauduskoivuista oli jo viime kesänä napsittu suurin osa poikki ja parempiin suihin.Nehän olivat silloin vuosi istutuksesta hyvin ohuita raippoja joten ne eivät olleet sitä 10 milliä katkaisukohdasta jota ohuemmat luokitellaan Metsäkeskuksen Hirvivahinkojen maastoarviointiohjeessa mainitaan lievästi vaurioituneeksi.. Eli niitä löytyy runsaasti vaikka ehjiä ei.
Nuo hyvin kasvunsa aloittaneet männyntaimet yrittävät nyt ahkerasti kasvattaa uusia latvoja alemmasta kiehkurasta. Päässevätkö voitolle siitä varsinaisesta latvasta selvinnee tämän kasvukauden aikana.
Meneekö siis arviointikustannuksen verran tappion puolelle jos tekee noista ilmoituksen. Kun olivat taimipoloiset vielä noin pieniä.
Hyvät neuvot ovat nyt tarpeen.
Kustannus taimikoiden alkuunsaattamisesta oli noin 3100 euroa. Taimet, istutus, mätästys.
Uskon kyllä että jätkä tietää jatkankynttilästä eniten.
Kirjoitinpa tämän jo toisellekin palstalle mutta pistetään tännekin kun aiheeseen läheisesti liittyy…
>Hallitusohjelma. Hymyä läpi kyynelten.
UMV (Uusi mitä vit*ua) lehti on analysoinut 30017 sanaista hallitusohjelmaa katsoen mitä sanoja siellä erityisesti esiintyy. No ilmastovouhotustahan siellä.
Sana
ilmasto, 108 kertaa (ilmastonmuutos 27)
päästö 80 kertaa
hiili 64 kertaa (hiilineutraalius 29)
energia 52 kertaa (energiatehokkuus 15)
köyhyys 3 kertaa
Venäjä 3 kertaa
Afrikka 4 kertaa
taantuma 1 kertaa
konkurssi 3 kertaaNäistä näkee minkä parissa tuo häviäjien hallitus aikoo seuraavat 4 ? vuotta puuhailla,
Kyllä varmaan on niin että moottorisahalla ne olisi ennen muinoinkin tehty mutta kun sitä ei ollut vielä keksittykään.
Meilläpäin lopetettiin tuo puiden leimaaminen jo kymmeniä vuosia sitten.
Jos motomies teki harvennushakkuun yli 9 hehtaarin alueella ilman että yhteenkään puuhun tuli pilkkaa ( sattui metsäkeskuksen hakkuu- ja korjuujäljen tarkastus arvonnassa) niin enhän minä viitsi sinne semmoista tehdä. Ja niitä tuulenkaatoja varmasti ilmestyy. Syksyllä jo korjattiin 19 tukkipuukokoista runkoa istutusaukon reunasta. Jätkänkynttilöitä riittää niistä meillä jatkossakin pimeiden syysiltojen iloksi savusaunan kuistilla vilvoitellessa. Kokeellisen tutkimustyön perusteella optimi pituus jätkänkynttilällä on 90 cm ja sahaamatta jäävä osuus 15 cm.
Kyllä se jo neulasissa näkyy. Maltetaanhan tässä vielä vuosi-pari niin otan lustonäytteen moottorisahalla. Tai äkimpäänkin, jos tuuli sattuu jonkun petäjän kaatamaan niin katson siitä. Nytkin on parhaillaaan kova myrsky. Latvustoa tulee myös dokumentoitua kuvaamalla metsää etualalla olevan istutustaimikon yli. Pari kuvaa joka vuosi. Aiemmin metsähallituksen vahingossa naapuritilallekin ulottunut lentolannoitus näkyi kyllä lustossa. Vaikutus kesti toistakymmentä vuotta. Kiekko on yhä tallessa. Tutkija kun olen.
sikari kirjoitti;
<div class=”comment__text js-discussion-text”>Metsään.fi palveluun lisätty tilan kokonaiskasvu ainakin kohdallani. Arviot kyllä niin alakanttiin, että jos niiden mukaan arvioitu Suomen uusien tehtaiden puun riittävyys niin saa lisätä hankkeita.
</div>
Sama täällä. Harvennushakattu ja 2,5 vuotta sitten tuhkalannoitettu reilun 9 hentaarin palsta turvemailla. Kasvuksi on ilmoitettu keskimäärin vajaa 2,4 m3/ha. Johan sen kasvunlisäyksenkin pitäisi olla enemmän kuin tuo.Muuan Pirkanmaalainen yrittäjä jolla oli konepaja satakunnassa sanoi ,että ei ole sieltä ketään töihinsä ja palkkasi vain tamperelaisia . Totesi että ” länsirannikon miehillä on ikävä luonne.”
Minä olen jo keksinyt nimen todennäköisesti tulevalle hallitukselle. Se on;
Väärä Vitonen-hallitus