Käyttäjän Raaka-Aarne kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)
  • Raaka-Aarne

    Minä taas en jaksa ymmärtää sitä, että miten ihmeessä aikuiset miehet jaksavat ja kehtaavat jankata tässäkin ketjussa. Voi tosin olla, etteivät ole vielä ihan aikuisia. Mutta aika korjannee tämänkin asian, toivottavasti.

    Voisiko joku tietävämpi nyt vastata Miisulle, joka on kenties palstan sympaattisin ja asiallisin kirjoittaja.

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    Kaikella kunnioituksella kovan työn tekijää kohtaan hieman ihmettelen, että tähänkö on tultu. Eikö leipä enää irtoa palkkatyöstä ilman mittavaa arsenaalia lisäravinteita?

    Monipuolisella ravinnolla, riittävällä unella ja levolla ylipäätään on päästy muun muassa kovissa kestävyyslajeissakin varsin pitkälle. Eri asia tietenkin on, jos henkilöllä on halua ja harrastuneisuutta hifistellä erilaisten lisäravinteiden kanssa. Rahaa saa tietysti niihinkin uppoamaan, mutta hyöty voi olla enemmänkin psykologista laatua.

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    Itse näkisin, että metsiä hamuavat sijoittajat ovat varsin hyvin tietoisia tämän varallisuuslajin alhaisesta tuotosta. Mitä todennäköisimmin he katsovatkin asioita keskimääräistä pidemmällä aikajänteellä. Tämä tarkoittaa sitä, että he ovat etsimässä ainakin osalle pääomistaan turvasatamaa, ennen muuta inflaatiota vastaan. Sijoitusmaailmassa vähäriskisyys ja turvallisuus kulkevat aina käsi kädessä matalan tuoton kanssa.

    Jos tarkastelemme maailman valuuttojen kohtaloita kautta vuosisatojen, voimme havaita, että yksi toisensa jälkeen niiden arvo on murentunut verrattuna esimerkiksi kultaan tai maaomaisuuteen. Tällä hetkellä tämä kehityskulku on erityisen silmiinpistävä, kun kaikki maailman merkittävät keskuspankit yrittävät kilvan alentaa valuuttojensa arvoa suhteessa muihin valuuttoihin. Tavoitteena on oman kilpailukyvyn kasvattaminen ja keinona uuden, katteettoman rahan syytäminen talouteen. Tätä toimenpidettä kutsutaan myös rahan painamiseksi.

    Euroopan keskuspankki on pääjohtajansa Mario Draghin suulla luvannut tekevänsä kaikkensa euron pelastamiseksi. Samaan hengenvetoon Draghi myös totesi, että EKP:n toimet tulevat riittämään tämän velkakriisin taltuttamiseen. Hänen ei tarvinnut kertoa ääneen sitä tosiasiaa, että EKP voi tarvittaessa laskea liikkeelle uutta rahaa ilman mitään rajoituksia.

    On mahdollista, että ainoa järjestäytynyt ja kunniallinen tie ulos tästä velkakriisistä on euron asteittainen devalvoituminen. Jos näin tapahtuu, nyt ylihintaiset metsätilat voivat osoittautua vielä todella hyviksikin sijoituksiksi.

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    Jos lisäravinteet toimivat urheilussa, miksi ne eivät toimisi metsurin ammatissakin? Molemmissa tapauksissahan on kuitenkin kyse melko puhtaasti fyysisestä suorittamisesta.

    Kannattaa huomioida sellainenkin näkökohta, että joillakin lisäravinteilla on myös varsin positiivisia vaikutuksia suorituskyvyn lisäystä tavoittelevan käyttäjänsä psyykeeseen. Esimerkkinä mainittakoon aggressiivisuuden lisääntyminen, joka voi olla hyvinkin hyödyllistä yleensä tientynlaisesta flegmaattisuudesta kärsiville suomalaismetsureille.

    Oletettavasti lisäravinteilla on mahdollista parantaa suorituskykyä huomattavissa määrin metsurin työssäkin. Tämä taas johtaa väistämättä koheneviin työntekijäkohtaisiin tuotoslukuihin, mikä puolestaan on omiaan luomaan pohjaa kannattavammalle metsänhoidolle ja metsätaloudelle ylipäätään. Samassa yhteydessä metsurinkin tilipussi lihoo entisestään.

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    Kautta historian on tullut todistetuksi, että ajattelultaan muita edellä olevat ihmiset eivät ole sosiaaliselta kannalta katsottuna niitä kaikkein helpoimpia ihmisiä. Toisaalta, helppoja ihmisiä tämä yhteiskunta ja talousjärjestelmä todella tarvitsee pyöriäkseen. Mikä onkaan ihmistyyppinä yhteiskunnallisesti hyödyllisempi ja tuottoisampi, kuin liikaa ajattelua välttelevä, velkataakkansa nöyristämä työmuurahainen.

    Mitä tulee noihin väestöräjähdystä ja ylipäätään ympäristökatastrofia koskeviin maailmanlopun ennustuksiin, niin meillä on tuskin mitään syytä olla niistä huolissamme. Nimittäin kaikella todennäköisyydellä tämä pallo kyllä kestää sen ajan, jonka me sen pinnalla taaperramme. Joten annetaan vain palaa täysillä, ja murehtikoot jälkipolvet mahdollisia jälkiseuraamuksia.

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    Meitä suomalaisia on vähän ja Suomi on harvaan asuttu maa, joten varsinainen uhka maapallon tulevaisuudelle tulee jostakin muualta.

    Otetaan esimerkiksi maailmantalouden kasvuveturi Kiina, jossa on tällä hetkellä runsaat 1300 miljoonaa asukasta. Kiinan bruttokansantuotteen kasvuvauhti on viime vuodet ollut kymmenen prosentin tietämissä. Voimme vain miettiä pienissä mielissämme, mitä tarkoittaa luonnonvarojen riittävyyden ja ympäristön kestokyvyn kannalta, jos ja kun kaikki kiinalaiset haluavat sen saman elintason, joka meillä on ollut jo hyvän aikaa.

    Kiina on vain yksi esimerkki vaurastuvasta ja yhä enemmän tätä palloa kuormittavasta kansakunnasta, vaikkakaan ei kaikkein vaatimattomimmasta päästä. Ja toki heillä kaikilla on se sama oikeus elintasoon kuin meilläkin on ollut.

    Pidemmällä aikavälillä voi tosin käydä niinkin, että maailmassamme tapahtuu kierrätystä vauraudenkin suhteen. Kuten tuolla aikaisemmin jo totesinkin, esimerkiksi Suomi on jo hyvää vauhtia köyhtymässä ja kurjistumassa. Ja yksi merkittävä tekijä tässäkin kehityksessä on ollut Kiina – paljolti halvan työvoimansa ansiosta.

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    Sellainen käsitys – eikä välttämättä niin kovin vääräkään – lienee vallalla ainakin tiedepiireissä, että ympäristönsuojelun kannalta paras tilanne olisi, että kaikki ihmiset sullottaisiin kaupunkeihin asumaan. Näin ollen tuo vihreidenkin oletettu kanta maaseudun tyhjentämisestä on ihan ymmärrettävä.

    Mitä hiilijalanjälkeen tulee, niin voi olla, että koko Suomen osalta se tulee vähitellen kutistumaan. Joku viisaampikin on muistini mukaan sanonut, että ainakin noin keskimäärin elintason ja hyvinvoinnin huippu tässä maassa on nähty. Vielä on paljonkin väkeä, joilla menee todella hyvin, mutta aina vain enemmän syystä tai toisesta köyhyysrajan alle pudonneita ja/tai jääneitä. Eli kaikkinainen kuluttaminen ja sen myötä ehkä saastuttaminenkin tulee vähenemään vääjäämättä, kun ei ole enää millä kuluttaa. Kääntöpuolena tässä asiassa tosin saattaa olla, että kun ihmisellä itsellään menee huonosti, häntä ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä ympäristölle tapahtuu.

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    Arto, miksi päädyit vaihtamaan 555:een? Kilon verran tuossa kai tulee lisää painoa kannettavaksi. Tehoja tietysti löytyy 555:sta hiukan enemmän, mutta itse olet kertonut pärjänneesi 545:llä tosi järeissäkin taimikoissa.

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    Kautta aikojen yritykset ovat kiirehtineet vetoamaan työllisyyteen ja työpaikkoihin, jos jokin taho on ollut heittäytymässä hankalaksi niiden toimintaa kohtaan. Ja näin on tietysti asian laita Talvivaarankin kohdalla.

    Yrityksen tavoitteena ei ole luontoarvojen vaaliminen, saati kuluttaa näihin asioihin pääomia yhtään enempää kuin suinkin on välttämätöntä lain kirjaimen toteuttamiseksi. Työpaikkojakin yritys luo vain siksi, ettei se pysty toimimaan ilman työntekijöitä. Jos robotit pystyisivät tekemään työt ihmistä halvemmalla, yritys ostaisi robotteja työntekijöiden palkkaamisen sijaan.

    Yrityksen toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa omistajiensa sijoittamalle pääomalle. Jos yrityksen toimitusjohtajalla tämä tarkoitus jostakin syystä hämärtyy ja hän alkaa vielä haahuilemaan liiaksi luontoarvojenkin perään, hän on pian entinen toimitusjohtaja.

    Raaka-Aarne

    Raaka-Aarne

    Kun uhkana on täysimittaisen ympäristökatastrofin toteutuminen, on vähintäinkin irvokasta puhua taloudellisista arvoista tai edes työllisyydestä. Rahaa ja työpaikkoja on huomattavasti helpompaa luoda uudestaan kuin tuhoutunutta luontoa.

    Muiden mukana toivon hartaasti, että tämä tapahtumaketju saisi onnellisen lopun, niin luonnon kuin Talvivaaran työntekijöidenkin kannalta. Jälkimmäisille toivon voimia, sillä heidän osansakaan ei ole helppo. Voin vain kuvitella, miltä tuntuu työskennellä yrityksessä, jossa piilee todellinen ympäristöpommi ja jonka pystyssä pysymisestä tulevaisuudessa ei ole minkäänlaisia takeita.

    Raaka-Aarne

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 45)