Käyttäjän Rahmametsuri kirjoittamat vastaukset
-
Samaa aihetta:
Inderesin metsäyhtiöitä seuraava pääanalyytikko Antti Viljakainen toteaa, että Kiina tuottaa toistaiseksi enemmän kartonkia kuin tarvitsee. Ylijäämätonnit viedään muualle.
”Pääkohde eivät välttämättä ole EU-maat, mutta Turkkiin, Lähi-itään ja muille reunamarkkinoille tulevat tonnit sotkevat kuitenkin Euroopan kartonkimarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan tasapainon”, Viljakainen sanoo.
Sellun kohdalla tilanne on hieman erilainen. Kiina valmistaa nyt itse enemmän sellua, jota se käyttää omien paperi- ja kartonkituotteidensa tekemiseen. Siksi kiinalaiset ostavat aiempaa vähemmän sellua ulkomailta, kuten esimerkiksi Suomesta.
Suomalaiset sellutehtaat ovat tulilinjalla, kun idän jätti sotkee markkinat – ”Kyse ei ole suhdanteesta” | Kauppalehti https://share.google/kZ7i0PP1lRV149e9G
Ruotsilla on kruunut apuna, mutta sielläkään ei kannata:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/3235154c-2d41-4d15-b2b4-8c2017a800aa
”Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne haluaa lakkauttaa maa- ja metsätalousministeriön (MMM).
Ministeriön toiminnot pitäisi siirtää ympäristöministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle.
– Paras ja selkein ratkaisu olisi lakkauttaa koko ministeriö, Harjanne kirjoittaa tiedotteessaan.
Harjanne viittaa Ylen uutiseen siitä, että MMM haluaa muuttaa boreaalisten luonnonmetsien määritelmää, jonka seurauksena enimmillään 65 prosenttia metsistä putoaisi ennallistamisen piiristä. Harjanteen mielestä ministeriö jarruttaa jälleen luonnonsuojelua Suomessa.
– Maa- ja metsätalousministeriö heittää jatkuvasti hiekkaa kaiken luonto- ja ilmastotyön rattaisiin ja jarruttaa eläinten oikeuksien etenemistä. Maataloustuottajien asemaa ministeriö ei ole silti edes kummemmin parantanut, Harjanne väittää.
Harjanne lausuu lisäksi, että hänen mukaansa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd) on ”kävellyt joka käänteessä ympäristöministeriön yli” ja tehnyt sen pääministeri Petteri Orpon (kok) siunauksella.”
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/14d13840-991d-45c8-80c0-72469b755f99
Sofian viesti ei ole kovin lohdullinen, mutta pahinta on että samaa teemaa – ei kuitenkaan yhtä pahana – on myös sdpssä.
Siellä ohjelmassa metsävähennyksen lasku takaisin, mutta myös paljon muuta; tässä ai-yhteenveto, mutta lopussa linkki lähteelle suoraan.
Asiakirjan perusteella metsänomistajaa koskevat erityisesti seuraavat ehdotukset:
1. Metsälain tiukentaminen ja metsänhoidon suositukset
Kirjaus: SDP esittää metsälain päivittämistä tukemaan ilmasto- ja luontotavoitteita. Konkreettisena keinona mainitaan metsänhoidon suositusten tuominen osaksi lainsäädäntöä.
Vaikutus metsänomistajalle: Tällä hetkellä metsänhoidon suositukset ovat vapaaehtoisia parhaita käytäntöjä. Niiden muuttaminen osittain tai kokonaan lakisääteisiksi kaventaisi metsänomistajan omaa päätösvaltaa metsänsä käsittelyssä ja todennäköisesti lisäisi suojelu- ja säästöpuuvelvoitteita talousmetsissä.
2. Maankäytön muutosmaksu
Kirjaus: SDP ottaisi käyttöön maankäytön muutosmaksun, joka kohdistuisi ensivaiheessa rakentamisen alle jääville alueille metsäkadon ja päästöjen hillitsemiseksi.
Vaikutus metsänomistajalle: Jos metsänomistaja myy metsämaata rakennusmaaksi tai muuttaa sitä itse esimerkiksi tonttimaaksi, tästä perittäisiin uusi maksu. Tämä voisi vaikuttaa tonttikauppojen kannattavuuteen ja metsämaan arvonmääritykseen taajamien laidoilla.
3. Vapaaehtoisen suojelun rahoitus (METSO ja HELMI)
Kirjaus: Budjetissa esitetään lisäresursseja vapaaehtoisiin HELMI- ja METSO-suojeluohjelmiin.
Vaikutus metsänomistajalle: Positiivinen vaikutus niille metsänomistajille, jotka haluavat suojella arvokkaita luontokohteitaan vapaaehtoisesti. Lisäresurssit nopeuttaisivat korvausten saamista ja varmistaisivat, että suojeluhalukkaille pystytään maksamaan asianmukainen korvaus.
4. Luontoarvomarkkinat ja velvoittava ekologinen kompensaatio
Kirjaus: SDP tekisi ekologisesta kompensaatiosta luonnonsuojelulaissa velvoittavaa vapaaehtoisuuden sijaan ja loisi edellytyksiä ”luontoarvomarkkinoille”.
Vaikutus metsänomistajalle: Tämä voisi luoda metsänomistajille aivan uudenlaisen ansaintalogiikan. Jos jokin taho (esim. rakennusyhtiö tai tehdas) tuhoaa luontoarvoja muualla, se velvoitettaisiin kompensoimaan tämä. Metsänomistaja voisi toimia näiden luontoarvojen ”tuottajana” tai ennallistajana omalla maallaan ja saada siitä taloudellisen korvauksen kompensaatiomarkkinoilta.
5. Uusi luontolaki ja vesilain uudistaminen
Kirjaus: Asiakirjassa ehdotetaan ilmastolakia vastaavan ”luontolain” säätämistä monimuotoisuuden turvaamiseksi. Lisäksi vesilakia uudistettaisiin purojen ja vaelluskalojen suojelun tehostamiseksi.
Vaikutus metsänomistajalle: Uusi luontolaki voisi tuoda pidemmän aikavälin raameja metsäpolitiikkaan. Vesilain tiukennukset purojen osalta tarkoittaisivat todennäköisesti nykyistä tiukempia sääntöjä suojavyöhykkeisiin, kunnostusojituksiin ja puunkorjuuseen vesistöjen lähellä.
6. Valtion metsien suojelu (välillinen vaikutus)
Kirjaus: Valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät suojeltaisiin tieteellisin kriteerein.
Vaikutus metsänomistajalle: Vaikka tämä koskee suoraan Metsähallitusta, merkittävä valtion metsien siirtäminen pois talouskäytöstä vähentää teollisuuden saatavilla olevaa puun kokonaismäärää. Tämä saattaa pitkällä aikavälillä lisätä yksityismetsien puun kysyntää ja vaikuttaa kantohintoihin.
Yhteenveto:
Vaihtoehtobudjetti pyrkii ohjaamaan metsien käyttöä voimakkaasti luonto- ja ilmastotavoitteiden ehdoilla. Talousmetsien käsittelyyn tulisi uusia sitovia rajoitteita (metsälain päivitys, vesilaki), mutta toisaalta se pyrkii luomaan uusia taloudellisia kannustimia vapaaehtoiseen suojeluun (METSO-rahoitus) ja täysin uudenlaisiin kompensaatiomarkkinoihin. Suorista puukaupan verotuksen tai metsävähennyksen muutoksista asiakirjassa ei erikseen mainita.”
Ohjelmaan voin tutustua täällä:
https://www.sdp.fi/app/uploads/sites/2/2025/11/sdp-vaihtoehtobudjetti-2026-2-web.pdf
Ohjelman suurin haaste on se, että siellä on tiukennuksia jotka toteutuvat kyllä, mutta kädenojennuksien osalta kaikki on vielä utuista ja pelkän Suomen osalta on hankala saada luonnonarvojen kauppaa sellaiseksi, että se kannattaa.
