Käyttäjän Rahmametsuri kirjoittamat vastaukset
-
Sofian viesti ei ole kovin lohdullinen, mutta pahinta on että samaa teemaa – ei kuitenkaan yhtä pahana – on myös sdpssä.
Siellä ohjelmassa metsävähennyksen lasku takaisin, mutta myös paljon muuta; tässä ai-yhteenveto, mutta lopussa linkki lähteelle suoraan.
Asiakirjan perusteella metsänomistajaa koskevat erityisesti seuraavat ehdotukset:
1. Metsälain tiukentaminen ja metsänhoidon suositukset
Kirjaus: SDP esittää metsälain päivittämistä tukemaan ilmasto- ja luontotavoitteita. Konkreettisena keinona mainitaan metsänhoidon suositusten tuominen osaksi lainsäädäntöä.
Vaikutus metsänomistajalle: Tällä hetkellä metsänhoidon suositukset ovat vapaaehtoisia parhaita käytäntöjä. Niiden muuttaminen osittain tai kokonaan lakisääteisiksi kaventaisi metsänomistajan omaa päätösvaltaa metsänsä käsittelyssä ja todennäköisesti lisäisi suojelu- ja säästöpuuvelvoitteita talousmetsissä.
2. Maankäytön muutosmaksu
Kirjaus: SDP ottaisi käyttöön maankäytön muutosmaksun, joka kohdistuisi ensivaiheessa rakentamisen alle jääville alueille metsäkadon ja päästöjen hillitsemiseksi.
Vaikutus metsänomistajalle: Jos metsänomistaja myy metsämaata rakennusmaaksi tai muuttaa sitä itse esimerkiksi tonttimaaksi, tästä perittäisiin uusi maksu. Tämä voisi vaikuttaa tonttikauppojen kannattavuuteen ja metsämaan arvonmääritykseen taajamien laidoilla.
3. Vapaaehtoisen suojelun rahoitus (METSO ja HELMI)
Kirjaus: Budjetissa esitetään lisäresursseja vapaaehtoisiin HELMI- ja METSO-suojeluohjelmiin.
Vaikutus metsänomistajalle: Positiivinen vaikutus niille metsänomistajille, jotka haluavat suojella arvokkaita luontokohteitaan vapaaehtoisesti. Lisäresurssit nopeuttaisivat korvausten saamista ja varmistaisivat, että suojeluhalukkaille pystytään maksamaan asianmukainen korvaus.
4. Luontoarvomarkkinat ja velvoittava ekologinen kompensaatio
Kirjaus: SDP tekisi ekologisesta kompensaatiosta luonnonsuojelulaissa velvoittavaa vapaaehtoisuuden sijaan ja loisi edellytyksiä ”luontoarvomarkkinoille”.
Vaikutus metsänomistajalle: Tämä voisi luoda metsänomistajille aivan uudenlaisen ansaintalogiikan. Jos jokin taho (esim. rakennusyhtiö tai tehdas) tuhoaa luontoarvoja muualla, se velvoitettaisiin kompensoimaan tämä. Metsänomistaja voisi toimia näiden luontoarvojen ”tuottajana” tai ennallistajana omalla maallaan ja saada siitä taloudellisen korvauksen kompensaatiomarkkinoilta.
5. Uusi luontolaki ja vesilain uudistaminen
Kirjaus: Asiakirjassa ehdotetaan ilmastolakia vastaavan ”luontolain” säätämistä monimuotoisuuden turvaamiseksi. Lisäksi vesilakia uudistettaisiin purojen ja vaelluskalojen suojelun tehostamiseksi.
Vaikutus metsänomistajalle: Uusi luontolaki voisi tuoda pidemmän aikavälin raameja metsäpolitiikkaan. Vesilain tiukennukset purojen osalta tarkoittaisivat todennäköisesti nykyistä tiukempia sääntöjä suojavyöhykkeisiin, kunnostusojituksiin ja puunkorjuuseen vesistöjen lähellä.
6. Valtion metsien suojelu (välillinen vaikutus)
Kirjaus: Valtion vanhat ja luonnontilaiset metsät suojeltaisiin tieteellisin kriteerein.
Vaikutus metsänomistajalle: Vaikka tämä koskee suoraan Metsähallitusta, merkittävä valtion metsien siirtäminen pois talouskäytöstä vähentää teollisuuden saatavilla olevaa puun kokonaismäärää. Tämä saattaa pitkällä aikavälillä lisätä yksityismetsien puun kysyntää ja vaikuttaa kantohintoihin.
Yhteenveto:
Vaihtoehtobudjetti pyrkii ohjaamaan metsien käyttöä voimakkaasti luonto- ja ilmastotavoitteiden ehdoilla. Talousmetsien käsittelyyn tulisi uusia sitovia rajoitteita (metsälain päivitys, vesilaki), mutta toisaalta se pyrkii luomaan uusia taloudellisia kannustimia vapaaehtoiseen suojeluun (METSO-rahoitus) ja täysin uudenlaisiin kompensaatiomarkkinoihin. Suorista puukaupan verotuksen tai metsävähennyksen muutoksista asiakirjassa ei erikseen mainita.”
Ohjelmaan voin tutustua täällä:
https://www.sdp.fi/app/uploads/sites/2/2025/11/sdp-vaihtoehtobudjetti-2026-2-web.pdf
Ohjelman suurin haaste on se, että siellä on tiukennuksia jotka toteutuvat kyllä, mutta kädenojennuksien osalta kaikki on vielä utuista ja pelkän Suomen osalta on hankala saada luonnonarvojen kauppaa sellaiseksi, että se kannattaa.
Oletteko huomanneet vaikutusta tilakaupassa? Epäilen että jossain kohti näemmä sielläkin surua.
Mielenkiinnosta katsoin tilojen myyntiesitteitä. Ehkä menee jo vähän röyhkeän puolelle.että keväällä päivätyssä metsäarviossa käytetään esim. kuidulla viime vuoden huippuhintoja. Toki, markkinat päättävät.
Minun täytyy mainita että eucaa metsa grouppi käytti tehtaillaan ainakin jo 2007. Kaskisissa. Sitä taidettiin paperiin käyttää äänekoskellakin.
Tänään koskinen antoi tulosvaroituksen ja metsa groupilta yt:t, alkaako tukkipuolenkin hinnat kohta pakon edessa putoamaan?
Minun täytyy todeta että kun en ole itse talouden superstara, pitää kuunnella heitä jotka ovat.
Esim. Wahlroosin mukaan tämän hallituksen talousuudistukset ovat olleet sitä mitä meillä olisi pitänyt tehdä jo pitemmän aikaa (20v sitten!), mutta nyt tehtiin liian vähän.
Epäilen että sähkön hinta tulee kyllä nousemaan.
Yllätyskäänne metsätilakaupassa: Kohteita ennätysmäärä myynnissä, mutta ostajia ei löydy
Metsätilakaupassa ei näytä olevan enää myyjän markkinat kaikkien kohteiden osalta
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/c5bea5c9-5079-436d-9ffc-6db91bc21acd
Ehkä jonkun mielestä yllätys, mutta tämä valitettavasti seuraa sitä rataa, josta olemme täällä keskustelleet, valitettavasti täysin looginen liike.
Muistutan että korkeat korot nostavat kynnystä ostajille. Instituuonaalisia ostajia eivät pienet tilat kiinnosta, joten kauppaa tehdään isoissa kokonaisuuksissa, mutta jos kilpailu vähenee, niin uskon sen hinnoissa näkyvän.
Toki, olen tunnettu tilakaupan pessimisti, mutta miten itse näen tilanteen on niin, että nyt kannattaa odottaa: rahasta saa korkojen noustua metsätilan verran tuottoa korkomarkkinoilla, joten metsän tuotto ei houkuta. Kun samaan ei nouseva korkoa pitää markkinoilta pois kaikki yksityiset ostajat, niin oletan sen jossain näkyvän.
Katsotaan miten käy korkojen kanssa – nythän näyttää jälleen vähän paremmalta.