Käyttäjän Rane kirjoittamat vastaukset
-
Äkkiä katsoen esim.Hyrynsalmella on n. 2000 asukasta ja kunnan henkilöstö 70 eli kuntalaisia/kunnan työntekijä on 28.Kajaanissa asukkaita on 36 000 ja kaupungin työntekijöitä(liikelaitokset mukana) 1800 eli suhde on 20.Helsingissä asukkaita on n.631 000 ja kaupungin henkilöstö (Liikelaitokset?) on 38 000 eli suhde on yllättäen kaikista huonoin 16,6 asukasta/kaupungin työntekijä.
Onko Gruppalla kokemusta miten olemattomalla työpanoksella pelto metsitetään?
Jep,piti kuitenkin tehdä jotain mikä aiheutti Gruppalle syrjäytymisen tunnetta?
Lepokauden tuki olisi tosiaan juuri Gruppalle…
Nämä AY-pamput eivät ilmeisesti ole lomalla vaan ihan tylsällä virkamatkalla.Lehtitietojen mukaan on yleistä että esim.Viron ay-liikkeen kanssa järjestettävien seminaarien aikana yksinkertaisesti lähin vapaa kokoustila löytyy vaikkapa afrikasta tai kaukoidästä…
Jep.Ensin kiristettiin valtavat palkankorotukset juuri kun mennään taantumaan ja kun yritysten ahdinko alkaa realisoitua ruvetaan lakkoilemaan kun valtio yrittää tehdä korjausliikkeitä…
Ilmanlaatua on nyt tutkittu.Puulämmittäjänä kiinnittää huomiota siihen mitä kartassa/tutkimuksessa ei Suomen kohdalla näy.Nimittäin puun polton ilman laatua huonontava vaikutus.Pääkaupunkiseutu erottuu puunpoltto-Suomesta huonommalla ilmanlaadulla mutta se johtuu fossiilisten poltosta,kivihiili ja liikenne.Teollisuuskin jotain päästelee…
”lakko avulla kiva metsästellä ja palkka juoksee. ilman työtä.”
Juuri näin.Ei tarvitse seisoa lakkovahtina…
Yksi ero esim. Suomen ja Ruotsin välillä on että Ruotsissa laittomasta lakosta seuraa vahingonkorvausvelvollisuus työnantajalle,mikä määräytyy ihan suoraan aiheutuneista vahingoista.Eli voi olla huomattava jos lakko kestää.
Suomessa laittomasta lakosta voi MAKSIMISSAAN tuomita ammattiliiton maksamaan 30 000 euroa ja se menee työnantajaliitolle,ei vahingon kärsineelle työnantajalle.
Laiton lakko – jämäkästi tulkittu | SAK
”Miksi hallitukset tekee päätöksiä,joiden toteuttamiseen tarvitaan velkaa”
Kansalaiset kuvittelevat äänestävänsä puolueita jotta ne pitävät huolta valtiontaloudesta.Mutta kun todellisuus (säästöjen vaikutus) toteutuu omalla kohdalla äänestetään seuraavissa vaaleissa(tai gallupeissa) jotain parempia etuja lupaavaa puoluetta.
Tuorein esimerkki on Juha Sipilä joka sai vaalivoiton lupaamalla pistää velkaantumisen kuriin ja kilpailukyvyn kuntoon.Ja sen hän myös teki.Kansa kiitti kannatuksen katoamisella.Nykyhallitus luonnollisesti pelkää samaa kohtaloa joten velkaa otetaan enemmän kuin edellinen hallitus otti.