Käyttäjän Rane kirjoittamat vastaukset
-
Taas siellä rampataan sisään ja ulos.
Niin kuinka paljon tarvitaan lahopuuta jotta voi istuttaa ja esiintyä ”uhanalaisia lahopuulajeja”?Mehän muistamme Koneen Säätiön(ja luontopaneelin) Janne Kotiahon vaatimuksen että talousmetsissä tulisi olla 30m3/ha lahopuuta.Vastaus on että ”ainutlaatuiseen monismuotoisuushankkeeseen” riittää yllättävän pieni määrä lahopuuta.(5 m3/ha)
UPM kaksinkertaistaa lahopuun määrän metsissään lisätäkseen luonnon monimuotoisuutta | UPM.FI
Jos ensiharvennus on tehty muuten hyvin mutta hiukan harvaksi niin mitään hirmuista vahinkoahan ei ole tapahtunut.Ajan kuluessa ,puuston järeytyessä tiheys on oikea.Se että ensiharvennus on tehty,vaikka harvaksikin, on paljon parempi kuin jättää se tekemättä.
Sähköpostiin tuli kysely MG:lta liittyen tehtyyn hankintakauppaan.Aloitin jo vastaamisen mutta muutaman sivun jälkeen keskeytin ja laitoin roskakoriin.Vaikka näissä sanotaankin että vastaukset käsitellään anonyymisti niin nehän tekee aina joku niihin erikoistunut firma ja tämmöisestä kysymysten tyhjänpäiväisestä jankkaavuudesta saa käsityksen että MG:n sijaan profiloidaankin vastaajaa.Mikä takaa ettei nämä firmat myy kerättyä aineistoa jollekin muulle firmalle?Eihän sitä kukaan valvo.
”metsäkeskus piirtelee hcv alueita.”
Ei ole metsäkeskus eikä tiedetä mikä tai ketkä piirtelee.Petkeles ehkä tietää muttei kerro?
Alunperin metsäyhtiöt tyynnyttelivät metsänomistajia sillä että HCV-alueet ovat vain suurinpiirtein Tapiolta tilatun,tietokoneanalyysin perusteella laaditun kartan mukaisia ja joista ostomiehet voivat vapaasti ostaa puuta kunhan kerkiäävät käydä vilkaisemassa paikkaa.
Nyt tilanne on että metsät vilisevät näitä ostokieltoon menevien alueiden etsijöitä ja yksikään ostomies ei tee tarjousta HCV-alueelta.Ainoa keino saada metsänsä pois HCV:stä on hakata puut ja myydä ne sellaiselle toimijalle joka ei ole sidoksissa/tekemisissä FSC-sertifioidun firman kanssa.
PS.Siitä HCV-kartoituksen tuomasta hyödystä(metsäteollisuus voi hankkia ja markkinoida muuta kuin FSC-sertifioitua puuta 30% FSC:nä) ei tähän sertifiointiin kuulumaton metsänomistaja hyödy senttiäkään.Hänelle sälytetään parhaimmillaan vain puun ostokielto.
Sen verran lisään Visan kirjoitukseen että tässä HCV-ostokieltoalueiden kartoituksessa ei ole edes kyse mistään viranomaisasemassa olevan organisaation tiedonkeräyksestä.HCV-ostokieltoalueet ovat luontojärjestöjen ja metsäyhtiöiden keskenään sopima kaupallinen järjestely joka on sovittu salassa siltä taholta(metsänomistaja) joka kärsii sopimuksen taloudelliset seuraukset.FSC on teollisuudelle keino markkinoida tuotteitaan ja se ei ole oikein että markkinoinnin vuoksi täysin ulkopuoliset tahot(jotka eivät edes halua kuulua FSC:hen) joutuvat kärsimään isoja taloudellisia tappioita.
Tässä sotkussa syyllinen on metsäteollisuus.
”Alan toimijat vastaavat tuohon, että ei HCV yleensä lopulta estä hakkuita, mutta luontoarvot pitää selvittää ennen kuin toimitaan.”
Kuka toimija on noin sanonut?
Kun on tehnyt Kemerahakemuksen on metsäkeskuksella ollut tähänkin asti aarin(?) tarkkuudella tieto kuinka suuri osuus taimikoista on yli ja alle 3 metrin pituista.Ja tämä on ajantasaista tietoa.