Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Ai risukaupoilla vaurastunut Visvapalli talousasiantuntija! Hyvät hyssykät, eihän se tiedä mitä ”korko” tarkoittaa.
♥ Kerttu
dosentti klusterin päätöksenteossa, ei maalaisliittolainen”Joissain muissakin asioissa minun on vaikea tunnistaa enää Suomea samaksi maaksi, missä olen syntynyt ja kasvanut. Eteenpäin auttaa kuitenkin vahva tunne, ettei näin voi enää kauan jatkua, vaan palataan totuuden jälkeisestä ajasta takaisin oikealle tielle.”
On siinä aika pitkälle jo päässyt lipsumaan jos on yksin (tai kai 10,5%) oikeassa ja kaikki muut väärässä. Tai jos aika ei ole omasta mielestä suostunut pysähtymään johonkin suureen, vain yhden ihmisen tiedossa olevaan, ideaalitilannetta muistuttavaan onnelaan Impivaaran ajoille. Mielummin tuo kaikki lestadiolaisena tietty.
♥ Kerttu
dosentti rysälän ”käytäviltä”Gla,
Mulla ei mainittavia ongelmia. Suomen metsien monimuotoisuudella sen sijaan tutkimusten mukaan yhä pahenevia. Ja syykin alkaa olla selvillä, 90% (suojelun ulkopuolella) olevista metsistä, monimuotoisuuden tilanne huononee koko ajan ja niin on ollut jo pitkään. Siinä samassa nipussa on tosin vesiensuojeluongelmat ym. missä metsäatalouden osuus ei taida ihan pienimmästä päästä olla.
Keski-Euroopan tilanteeseen meidän voi olla hankala vaikuttaa, paitsi välillisesti EU-tasolla. Omiin metsiimme vaikuttaminen voi sittenkin olla helpompaa ja järkevämpi lähestymistapa kokonaisuudessaan. Logiikka, missä muilla on vielä huonommin, ei oikein joka kohtaan sovi.
Harsinnasta tms. en käsittääkseni maininnut yhtään mitään. Pääosin jaksollisissa talousmetsissäni itse puuhastelen. Silti väitän että monimuotoisuusarvot olen saanut huomioitua käytännössä nollakustannuksin kohtalaiselle ja joissain kohtaa jopa hyvälle tasolle. Väitän, että kyse on aika paljon asenteista ja vastustavan asenteen voi nähdä semihelposti tälläkin impivaara-keskustelupalstalla.
♥ Reva-Kerttu
Tottahan nuo molemmat edelliset kirjoitukset on. Eivät vaan olleet kovin korkealla ”esityslistoilla” tai käytäväkeskusteluissa.
Koska resursseja esim. METSOon ei oikein löydy, suunnitelmana on puuttua muihin tukiin sanktioiden kautta. Jos monimuotoisuus ei kunnossa, ei kannata esim. kemeraa hakea, noin tiivistettynä. Maanviljelijöiden ympäristönsuojelun kiristykset näyttää jo selvältä. Jopa takautuvia lakeja on väläytelty, mutta niitä on joiltain kohdilta jo ammuttu myös alas.
♥ Reva-Kerttu
neuvotteluissa metsäpuolen taustoittajanaSuunta edes monimuotoisuuden vähenemisen hidastamiseksi ( saati sitten tilanteen parantamiseksi) ei näytä olevan pysäytettävissä ilman taloudellista ruuvia.
Päättävissä pöydissä näyttää nyt henki olevan se, että koska porkkanasysteemiä on hankala pystyttää, siirrytään sitten keppilinjalle. Maalaisliittolaisille impivaara-änkyröille suunnitellaan systeemiä missä ne rakkaat tuet vähenee, jos ei touhu muutu metsien monimuotoisuutta tukevampaan suuntaan.
Pakko mikä pakko, kun ei suositukset auta.
♥ Reva-Kerttu
turvekauppias, PaltamoJuuri noin, kuten pikkutukki neuvoo. Helppo verrata kun tiedät myös esim. paikallisen levittäjän taksat ja lannoitteiden hinnat suoraan ostettuna.
Ainakin omien tuhkalannoitusten kohdalla on ollut ilmiselvää, että toimijoita on 2: tuhkan toimittaja ja levittäjä. (Ja minä maksajana.) Joka kerta ollut edullisin vaihtoehto.
Samahan se on firmojen/MHY uudistuspalveluissa aukkojen suhteen. Kun saa muokkausten, taimien ja istuttajien hinnat, niin huomaa nopeasti minkä verran voi yhden puuttuvan välitoimijan katteissa säästää. Viimeisimmässä kohteessa hintaero oli kokonaisuutena muutaman hehtaarin kohdalla melkein 1500€. Se, onko summa pieni vai iso on tietenkin suhteellista. Itse olen ajatellut että ei tämä puun tuottaminen niin kultakaivos ole, etteikö menoissa kannattaisi olla järkevä kun mahdollisuus on.
Martti
Noista HCV:stä kun en tiedä. En kuulu mihinkään yhdistykseen, ml. nuo, luultavasti joku sertifikaatti.
Juu, kotkanpesä on varmaan hieno! Niin kauan kuin ei poromiesten silmiin osu.
Ja edelleen juu. Noita liito-orva -ilmoituksia ja niiden kautta suojeluja olen kuullut nyt n. 20 vuotta. Yhtään todennettua keissiä en ole kuullut, kolmen maakunnan alueelta. Paitsi joku rakentamisviivästys jossain Vantaalla.
Vähän samaan tapaan kun taannoin nautaeläntein hoitajat kertoi että ojan pientareelle heitetyt tölkit tappaa massoittain nautoja. Sitten kun eläinklääkärit laittoi kyselyringin pystyyn niin koko Suomesta ei löytynytkään yhtään tapausta. Ja kerrottinhan taannoin miten järvien jäille ajettiin joka pitäjässä kevättalvella karjanlantaa kuormittain jokaisännän toimesta. Ei kai tuommoinen voi edes olla totta.
Voitaisiinko tässä kohtaa pysyä kuitenkin aiheessa. Se on otsikon mukaan linnunpöntöt.
Paljonko olet laitellut pönttöjä okaspuuhun? Onko monimuotoisuus laajemmin sulla kovassa huudossa? Minkä verran eri kyspsyysasteissa olevia pökkelöitä ja muuta lahopuuta löytyy?
Siitä tuossa lintukantojen hoitamisessa on puuntuottajan kannalta kai kysymys. Se on aika laajalti tiedossa, tosin muutamat marginaaliryhmät taitaa asian periaattellisista syistä kieltää. Ns. Mikko Kärnä yliopiston ruokalassa-ilmiö.
(sydän) Kerttu
No mutta Gla, kiitos kysymästä. Suukkoja!
Nyt on uudisrintamalla hiljaisempaa, 5 uutta ja ehkä 10 peruskunnostusta vanhemmasta päästä. Luomuun olen satsannut eli niihin tekopökkelöihin.
Laskenta on suuntaa-antava. Aloitetaan huonommasta päästä.
1. Perämeettässä ”satoja” ha keskisuomessa. Ei yhtään kappaletta. Joskin luomua (pökkelöitä) alkaa olla jo 1/3 alasta. Niitä onkin siitten jossain kohtaa useampia aarillaan. Sinne on usein niin paljon muutakin kantamista, että ei tule ekana laatikot mieleen.
2. Pari saarta >3ha jokainen, vähän etelämpänä. Joka hehtaarilla yli 10 pönttöä. Noissakin luomua aika riittävästi, vähemmätkin tekopöntöt saattaisi riittää. Se, että niiden reviiri olisi niin pieni että tiheään ei saa laittaa niin en usko, saattaa olla 7m väliä ja molemmissa näennäisen sopuisat pesueet. Noissa saarissa telkille omansa. Yhdessä saaressa ilman aputoimia mm. kalasääksi.
3. Pihapiiri ja lähimettä. Piha täynnä, lähimettä teiden ja polkujen vierustoja mukaillen ehkä 5/ha. Kaikki huolletttu, vain alle 5%:ssa poikasraatoja/hometta/mätää tms. erityismoskaa. Useimmat pienellä korjauksella ts. teräsharjalla ja akkuporakone/ruuvit taas kovassa iskussa.
Kiipijöille ym. on omansa, ei tuloksia ainakaan vielä. Lepakoille riittää ihmisrakennuksia ilman erityistoimia. Aika suppea lajivalikoima on, tosin en ole varsinainen bongarikaan.
Onko sinun taktiikka ollut toimiva ja riittävä?
Kerttuli (en muista miten se sydän meni tällä läppärillä kun ei ANSI/ASCII-koodi ole niin selkäytimessä)
