Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Tiedemies listasi ansiokkaasti monimuotoisuuteen kuuluvia ydinalueita (kaatopaikat, voimalinjat).
Jatkan listaa:
Lentokentät ja satamat ym. useamman hehtaarin asfalttialueet.
Puun kyllästämöjen kuivatus-ja varastokentät. Monipuolinen maan koostumus.
Kaivosalueet. Esim. Talvivaara, niissä usein moninaiset säteilytkin rikastuttamassa monipuolisuutta ja lähijärvien moniväriset vesikerrokset myös ihan paljain silmin havaittavissa riviretkeilijöille.
Löytyy näitä varmaan lisää kun vähän miettii.
♥ Kerttu
Gla. En ainakaan minä osaa yksiselitteisesti vastata. Tuskinpa olisi huono juttu, jos se ei sitten olisi pitäjän toiseksiviimeinen niitty. Toisaalta kai vaikuttaa sekin että tekeekö siihen yksipuolisen vai monipuolisen metsän tilalle. Ja taas toisaalta, jos se on puoli hehtaaria, niin mitä väliä kumpaankaan suuntaan.
Ymmärtääkseni samalle tilalle saa usein mahtumaan sekä monimuotoisuuteen tähtääviä, että tarkemmin metsätaloudellisia arvoja sisältäviä kohteita. Ainakin omat kokemukseni ovat sen suuntaisia.
Martti
Niinpä, ei ole ylivoimaisen vaikeata. Vaatii se nyt kuitenkin että asenne on kohdallaan, ettei ole esim. ylimääräistä ei koske minun metsiä -uhoa. Sitäkin joskus havaittavissa.
Edelleen, arvaan mihin Gla viittaa juuri noissa lehtipuu/sekametsä -lauseissaan. Valitettavasti MTK:lta jää monet juurisyyt iskulauseisiin, esim. ”Hirviongelma kuriin!” Ja sitten hyristään hiljaa tyytyväisenä kun on otettu kerran vuodessa kantaa.
Perinneympäristöistä. On siinä Jussi tehnyt tietämättään monimuotoisuutta. Niityt ym. pitäisi pystyä pitämään niittyinä mm. perhosten ja hyönteisten takia. Olkoon vaikka se tuhottu metsä siellä taustalla. On tuostakin vuosikausia ollut neuvontaa etä voisiko vaikka osan nurmikkokentästä jättää niityksi. Jos ajelee asutusalueilla niin aika nopeasti huomaa miten ohjeistus on mennyt perille.
Martti
Vaikutukset riippuu aika paljon siitä, että miten pitkään ”poikkeustila” kestää. Puolen vuoden montusta saatetaan toipua globaalistikin nopeammin kuin 1,5v kuopasta.
Jos energiapuun hinnan lasku aiheuttaisi vasta nyt jonkun metsätalouteen ongelmia niin vähän erikoiselta kuulostaa.
Tässä nyt ei kannata ehkä tyylikkyyssyistä hirveesti revitellä pehmopaperin kulutuksen kasvulla. Muistissa on tsunamin jälkeiset lankkukaupoilla hekumoinnit, juuri kun 200 tuhatta oli hukkunut. Tai Trumpin Meksikon muurilla ilakoinnit: erinomainen ajatus jos rakennetaan suomalaisesta puusta!
Rami
Arnoldilta hyviä pohdintoja.
Hankala tuohon aloittajan kysymykseen on vastata kun ei ole kokemuksia kuin toisesta eli tuosta Stihl 460. Tekijät osti omistukseeni kaksikin kappaletta vuoden välein, n. 3 vuotta sitten. Itsellä kokemusta n. 10 päivän ajalta, ei valittamista. Samoin varsinaisilta käyttäjiltäkään ei ole mitään kummempaa kuulunut.
Tuosta Husqvarnan ”vastaavasta” (?) ei kokemuksia millään tasolla.
Pena
ajalkanen: ””Maaseutupuolueen” kannatus on madellut pohjalukemissa, ja muiden menestyneempien puolueiden agendalla maaseudun…”
Ainakin omilla maillani ongelma ei ilmantuunut vasta viime vuosina, vaan on ollut tavalla tai toisella läsnä pidemmän aikaa.
Sitä taitaa sittenkin saada, mitä tilaa.
♥ Kerttu
Mahdollisiin edustuksiin ei kuulu analysoida hirven syömisiä tai syömättömyyksiä jossain hoitamattomissa onkivapamaisissa energiapuurääseiköissä.
On niitä talvilaitumia itsellänikin. Ja erityisemmin nyyhkyttämättä ovat kuuluneet jo alun perin riskianalyysiin. Realiteetti, jonka joutuu ottamaan huomioon kun ne ”etujärjestöt” ei korvaansa lotkauta.
Hirvet kun pirulaiset taitaa vielä kävellä paikasta toiseen niin laske niitä siinä sitten.
Syyt on syvemmällä kuin metsästäjissä tai puuntuottajissa. Katsokaa ketä olette äänestäneet ja onko homma sittemmin korjautunut. Sieltä ne juurisyyt alkaa avautumaan. Jos alkaa.
♥ Kerttu
