Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Oheisissa linkeissä muutama kuva tuosta käsittelystä ja sen tavoitteista, ettei nyt vaan jäisi epäselväksi mitä eroa on hiiltämisellä (hiillostaminen) ja puun lämmittämisellä muuten vaan.
http://www.nba.fi/puukausi/puu/puuframe11c.htm
Niin. Maahanmuuttajat maakunnittain on vuodelta 2017 ja työntekijöittäin tutkimus näyttää olevan tehty 2014-2015. Jälkimmäisessä uudempaa ei ole tehty.
Kumman ajattelet muuttuneen ratkaisevasti? Tuon viime vuoden maakuntajakauman vai neljä vuotta vanhan tutkimuksen.
Ettei nyt vaan olisi tullut taas Visvulla heitettyä mitä sattuu, eh. Kun on se sanomisen pakko. Vai olisiko kyse sittenkin siitä ”mielipiteen vapaudesta”.
Palstan ehdoton eliitti avautuu:
”Karja- ja maatalous ja erityisesti kasvihuoneviljely ovat täysin riippuvaisia maahanmuuttajista. Heidän osuutensa väestöstä onkin suurin Pohjanmaalla ja muutamissa Sisä- ja Itä-Suomen kunnissa. Monilla suomalaisilla on mielikuva, että maahanmuuttajia olisi suhteessa asukaslukuun eniten pääkaupunkiseudulla, mutta näin ei ole. Metsänhoito on myös maahanmuuttajien ja ulkomaisen työvoiman varassa lähes koko maassa.”
Ja vastapainoksi faktaa ulkomaalaistaustaiseten osuuksista eri maakunnissa.
http://pxnet2.stat.fi/explorer/Maahanmuuttajat_2017/maakuntakartta.html
Ja työntekijäryhmittäin:
https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-12-17_003.html
(olikohan kokkareiden pääsykiellosta hallitukseen UKK:n aikana vähän muukin syy kuin kyvyttömyys siellä toimia.. ehe, tainnu jäädä historian tunneilla pojulla käymättä)
Kylläpä on palstalla sinisilmäisiä raapustelijoita, mm. Rane kakkosessa.
Aivan kohta puoliin tulee ajanjakso, jolloin tilanne Suomessa tulee ratkaisevasti muuttumaan. Taustoitan sitä hieman, että tiedätte mistä on kysymys.
Saksojen yhdistyessä v 1990, DDR:n puolelta jäi yli 2500 agenttia työttömäksi. Heidän keski-ikänsä oli tuolloin n. 55 v, rekrykielto oli ollut voimassa jo kymmenen vuotta. Nuo hyvin koulutetut soluttautujat lähetettiin maailmalle, osa myös Suomeen. Täällä he (toki uudella identiteetillä) kohosivat merkittäviin asemiin Vihreissä, metsäyhtiöissä, eräissä puolueissa ja tietenkin politiikassa. Muutama heistä on kuollut, tiedot löytyvät tavallisten lehtien kuolinilmoituksista. Elossa heitä on ympäri suomea vielä satoja ja he ovat aktiivisia toimijoita.
Yhtiöiden vuosikertomuksia vertailtaessa on ilmiselvää että noita DDR:n vaikuttajia on edelleen kotipaikkanaan Suomea pitävien yhtiöiden hallituksissa ja neuvottelukunnissa. Todisteet löytyvä ihan kaikille avoimista lähteistä. Tästä johtuu että metsäfirmojen ulostulot ovat välillä ristiriitaisen tuntuisia, mutta se oikea pyrkimys onkin piilotettu noiden vuosikertomusten taakse! Kaikki suomen tiedusteluviranomaiset tietävät minun ohella tämän itsestäänselvyyden. Yhteyttä Saksaan ja Iso-Britanniaan he pitävät yllä nykyaikaisella faxilla.
Eihän näistä julkisuudessa tietenkään pahemmin kirjoitella, mutta eräitä tietoja yhdistelemällä asia on aivan varma.
yt Niko
(meitä on muutama kirjoittaja tässä samassa nikissä, tämä viesti lähti Jyväskylästä)
En usko että (kiineistövero) tuloo, ne vaan peljättelöö.
Luultavasti demarien kansssa hallituksessa on ainakin kokkarit ja tuo ei mene niille ikinä läpi. Taustalla mm. metsäfirmojen lobbaus. Eivät halua yhtään uutta häiriötä hankkeilleen, esim. raaka-aineen saannin puolella.
Timpan kanssa samaa mieltä ”helposta verosta”, verrattavissa polttoaineveroon tms. Varsinkin jos oikaistaan pois taimikkovähennykset ym. silput ja se lätkäistäisiin vaan hehtaarien mukaan.
yt vero-Reva (kokoomuksen viher- ja valtiontalousosasto)
Mukava huomata että lahopuun merkitys metsäaluonnolle on laajalti tunnistettu ja tunnustettu tässäkin viestiketjussa!
Havaittu tilanne myötäilee puuntuotajien suhtautumisesta lahopuuhun tehtyjä tutkimuksia (mm. Juutilainen, Rämö ym., 2014, Edita), missä luonnon monimuotoisuutta lahopuineen metsänomistajista piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 94% metsänomistajista. Tuota 6%:a (suhtautuminen vähän epäileväistä tai vain vähän myönteistä) ko. tutkimuksessa selitettiin mm. korkealla iällä, muutamalla puoluekannatusbarometrillä (ns. foliohattumaalaisliittolaisuus) tai yleisellä kyvyttömyydellä asioiden hahmottamiseen.
Myönteistä huomata että ML:n keskustelupalstalla asia koetaan tärkeänä ja sen myönteisten vaikutusten lisäämiseen tähtäävät toimet mielekkäinä.
Kuten keskustelusta on käynyt ilmi, vain muutamassa kohteessa lahopuun määrän lisääminen on hankalaa tai sen metsälle aiheuttama terveysvaikutus ja sitä kautta puun kasvun lisääntyminen jää vähäiseksi tai melko vähäiseksi. Suurimmassa osassa metsäkuvioita, kuten keskustelijatkin tutkijoiden tavoin ovat ansiokkasti todenneet, lahopuun lisääminen hyväksyttyyn rajaan asti ymmärretään oleellisena osana torjuttaessa lajien vähenemistä. Edelleen, on hyvä että tuota lajien mahdollisimman suurta määrää pidetään laajalti itseisravona sinänsä, semminkin kun asian kuntoon saattamisen ei ole todettu aiheuttavan toimijoille taloudellisisten resurssien vähenemistä. (Useimmiten päinvastoin.)
Tutkimuksissa (mm. Kemppainen, Huttunen, 2011, SMT julkaisusarja) eri puoluekannan suhdetta laajemmin metsäluonnon monipuolisuuteen nimenomaan talousmetsien tyyppisesti metsiään hoitavien metsänomistajien keskuudessa, on havaittu että laajempi ja syvempi käsitys asiasta löytyy Kokoomuslaisilta (68% haastatelluista), Vihreiltä (56% haastatelluista), Vasemmistopuolueita äänestäviltä yhteensä 22%. Agraaripuolueet (Kepu, Perust, Sin) yhteensä 4% vastanneista.
ystävällisesti data-analytiikka -Reva (ihan HKI:n yliopiston kirjaston naapurista)
Tuossa yksi Metsäkeskuksen ”mielipide”. Kumoa Hemputtaja tuo tiivistelmä, ja ne kymmnet muut ”mielipiteet” (lue: oikeat tutkimukset), jollain uudella tutkimuksella. Tai sinun mielestä sillä ”mielipiteellä”. Vai tyydytkö toteamaan että ”väärin tutkittu”.
https://www.metsakeskus.fi/saastetaan-lahopuut
Alla pätkä sisällysluettelosta: Hyvän metsänhoidon suositukset. Tuntuu tuo metsäkeskus pitävän asiaa jollain tasolla tärkeänä. Kuten ~14 muuta tutkimuslaitosta, MTK, MHY jne.
<h3>3 Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen talousmetsissä, s. 25</h3>
3.1 Monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden edistäminen 253.1.1 Säästöpuut ja lahopuusto 25
3.1.2 Sekapuustoisuus ja lehtipuuosuus 33
3.1.3 Riistatiheiköt 343.2 Luontokohteiden huomioon ottaminen 35
3.2.1 Metsälain asettamat käytönrajoitukset 38
3.2.2 Viranomaisen tekemään rajaukseen perustuva käytönrajoitus 50
3.2.3 Muut käytönrajoituksen kohteet 56
3.2.4 Luontokohteen rajaaminen 59
3.2.5 Metsätuhot luontokohteilla 613.3 Lajikohtaiset ohjeet metsänkäsittelyssä 61
3.3.1 Metsätalous ja lajisuojelun lainsäädäntö 62
3.3.2 Uhanalaisten lajien toimintamalli 633.4 Metsänkasvatus- ja hakkuutavan merkitys monimuotoisuudelle 65
3.4.1 Tasaikäisrakenteinen metsänkäsittely ja monimuotoisuus 65
3.4.2 Eri-ikäisrakenteinen metsänkäsittely ja monimuotoisuus 65Eiköhän se Maalaisliittolainen metsäpolitiikka tullut selväksi jo tuossa toisessa ketjussa. Tässä aiheen käsittelyn tasoa kuvaava, tiivistetty kirjoitus, viimeisimmiltä sivuilta. Ihan oikeesti..
”Kiinnostaa myös, että mitä hemmetin tekemistä laholla on monimuotoisuudessa. Tietenkin laho runko on vaihtelua, mutta silti.
Metsätalous ei vähennä monimuotoisuutta – päinvastoin – ja lahon määrä ei vaikuta monimuotoisuuteen sitä eikä tätä.”
No joo, nuo puron varret on tietysti vähän noinkin. Itselleni ei ole sattunut kuin 2 kohtaan mutta ovat olleet sellaisessa paikassa että ei ole tullu mieleenkään hakata. Rantoja ei ole sattunut kuin mökeille, ei talousmetsiin.
Ymmärrän nuo. Mielestäni tässä lahopuuasiassa kuitenkin vähän eri asiasta kyse. Ainakin mittaluokaltaan. Enempi periaatteesta, että kiinnostaako se monimuotoisuus ylipäätään vai ei. Niin simppeliä ja halpaa tuo on hoitaa hyvälle tolalle.
