Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Olisikohan siitä kohta 10 v kun rahoitusneuvotteluissa Nordeassa tarjosin vakuudeksi metsätiloja. Pankin lainaneuvottelija suhtautui asiaan jotain tähän tapaan: ”…hankala niitä rueta arvioimaan…myy puuta ja ota sitten sen verran vähemmän velkaa niin se vakuus tulee sitä kautta…”
Sillä kertaa asia järjestyi toista kautta, ei tarvinnut hakata kun ei ollut muutenkaan suunnitelmissa, mutta mielikuva jäi että nihkeää oli suhtautuminen jo silloin -ainakin tuolla kyseisellä neuvottelijalla.
Kiitos nostosta Anton,
En olisi muistanutkaan että noinkin kevyellä olen reilu vuosi sitten suht´jämäkästi kommentoinut itikoiden (hyttyset) merkitystä linnuille.
Onko MTK:lla kannanottoa myyrien määrään, lumikkohypoteesiin tai yleispetoihin -tiedätkö tarkemmin? Jotain ne susipolitiikkaan (sateenvarjolaji suolla, ydinhabitattillaan) kai heittikin jossain vaiheessa.
Sen lausunnon jälkeen Suomi ei ollut enää entisellään…☺
Ja on ne muutamat tapaukset kun maanviljelijä laskee 25 kuutiota/ha sitä ihtiään siihen samaan rinteeseen mikä viettää siihen samaan järveen.
Mökkiläinen 500 m päässä yrittää pykätä tynnyreitä kallioon että saunan saippuavedet ei saastuttaisi.
Kummastakahan se Itämeri enemmän häiriintyy. No, eihän noita tietenkään voi verrata.
Tästä on keskusteltu ennekin. Eihän maidontuottajiakaan kutsuta navetanomistajiksi, ja sitä rataa.
Oisko se kuitenkin aika sama. Metsänomistajia on moneen lähtöön, on puuntuottajia, mutta on muillakin intresseillä olevia. Niin kuin asunnon omistajiakin, on passiivisia asujia ja toisaalta aktiivisesti vuokratuloa ja arvonnousua hakevia jne.
Ei osakkeenomistaja (osakesäästäjä, osakekeinottelija…) tee siitä mielikuvana heti passiivista, ei kai metsänomistajakaan. Tuo ”tilallinen” vähän kuulostaa vanhalta suomelta. Mulla on yksi metsätila, jossa vietän muutaman viikon vuodessa. Metsää sen mökin ympärillä on 3ha. Kuulostaisi ehkä vähän liian komealta omaan korvaan.
Aloittajan viestistä päätellen joku seppä on tainnut pilailla samankuuloisilla nimimerkeillä. Huvinsa kullakin.
Koulutukset ei liippaa metsäalaa, mutta maisterin paperit -jostain arvonnasta kai- antoivat. Ansiotyö rahoittaa metsäharrasteita, joskin välillä sieltä metsäpuolelta näköjään tilille jotain tuleekin.
Omat metsäoppini olen saanut 10 vuoden sisällä lähinnä omalta isältäni joka toimi aikoinaan metsäalalla. Kiitos hänelle siitä. Muutama kurssi päälle ja innostusasteen mukaan omaa perehtymistä ja omia havaintoja virheistä (esim. koivut liian isoina, mukatäytteenä mäntytaimikossa). Nyt 4-kymppisenä huomaa, ettei se puunkasvatus taida ihan rakettitiedettä olla, latvusosuuden täytyy olla riittävän suuri.
Tyo opettaa ainakin metsässä. Ilman varsinaista metsurikoulutusta tulee raivailtua 2 viikkoa vuodessa + muuta säätöä välillä.
Aihetta sivuten. Muistutan vaan että jos ei muuten käytä -tai halua käyttää- MHY:n palveluja, niin esim. sertifioinnin voi tehdä esim. Otson kautta. Hinnasto samaa luokkaa noiden hintojen kanssa, jos ei siis muita palveluja tarvitse.
Tosin siitä sertifioinnin tarpeestakin voi olla montaa mieltä. Ainakaan toistaiseksi se ei tunnu olevan agendalla ihan keihäänkärkenä.
Juurikin näin kuten kepa tiivisti.
Ja sitten vielä ne suhdanteet. Jos pers´ kestää odotella, niin joskus kannattaa. Siinä on tietenkin arvailujen varassa, mutta joskus saattaa natsata. Historia ei todellakaan tässä asiassa ennusta tulevaisuutta -niin nuo hinnat nyt mataa. Toisaalta jos on tasaisesti mitä myydä niin pitkässä juoksussa tasottuu ne montut ja piikit.
”Mielestäni metsät ovat taimia täynnä voin ihan ite havannoida.Siis kuusen siemen tuotantoa ihan takuulla on.”
Se havainto pitää varmaan paikkansa, mutta ei se luonnon taimiaines siirry sinne taimitarhalle, missä niitä siemeniä tarvitaan. Siksi kai sitä tutkitaan ja tietenkin siksi että parhaat ominaisuudet saataisiin kopioitua.
