Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Vähän paljolta kuulostaa tuo sahaykkösen 3%.
Nuorena miehenä aattelin itsekin tuossa sekoitussuhteessa että mitä enempi, sen parempi. Eikä nuo raivurit ja äänisahat siihen minun 4%:kaan hajonneet. Mutta parikin huoltomiestä sitten valisti että kyl se 2% riittää. Jos sulla on niitä ohjekirjoja tallella, niin nistä se selviää. Ei ne koneet kovinkaan ronkeleita ole mutta hukkaan menee, jos mene yli 3%. Noiden huoltomiesten mukaan se saattaa olla vahingoksikin se liika öljy.
Vanhimmat 2- tahtiset perityt (raivuri ja m-saha) on mulla sieltä 1970 luvulta ja edelleen hyvn pelaa, harrastekäytössä 1-2 vkoa vuodessa.
Kuusessa olijan mainitsema ”risupaketti”, taisi olla kepulaisten keksintöjä. Siinä se taas nähtiin kun oikein ”kotimaisella energialla” ruetaan lyömään päätä seinään.
On kai tuo kaikille selvää että niitä kalliita koneita ei sinne tyhjän takia laiteta (pl. Harjavalta).
Tämä broblematikka koskee hyvin vähän valveentuneempien puuntuottajien hakkuita. Enempi niitä muita 80% (lähde: mutu) savotoita, joissa ongelmia varmasti on.
Suorittava porras osaa varmaan kertoa, miten iso ongelma todellisesti on? Ettei vaan yleistettäisi….
Jakesetaanhan sitä. Ja vakavasti otetaan!
Hirvet oli jälttäneet kuitukokoisessa kuorta 6 ha alalla pari vuotta sitten. Korvauksia napsahti 3 000€ ”laatutappioista”. Aika kohtuullista minusta, kun taimikko kasvaa huimasti edelleen ja tuhon jälkiä ei ole enää oikein näkyvissä. Kuutioista maksavat. Mikähän muu ala on tässä kepulandiassa näin hyvin suojattu ”tukiaisin”, ehkä se maatalous sitten.
Kirjoitin tuossa itseni pusssiin. Onhan minulla sittenkin myyrätuhoja kun sitä juurikääpää kuitenkin esiintyy. Täytyy laittaa lanketit vetämään siltäkin osin!
Siinä etusivun kirjoituksessa muuten mainittiin että ne myyrät tykkää typpipitoisesta taimesta. Eikös se Anton kylvä niihin kaikki maailman lannoitteet sekaan kun se kasvattaa niitä ”2000 kuutiota hehtaarilla” -metsiään. Öh.
Gla,
No en varsinaisesti osaa. Mutta saattaahan tuossa perää olla. Arvostetulta taholtahan olemme noissa hirvikeskusteluissa kuulleet myös miten hirvet (ja hirvimiehet) talloo kuusen juuret ja siitä saa pöpö reijän mentäväkseen. Luultavasti 50/50 noiden myyrien ja hirvien vaikutus tuossa juurikääpäasiassa. Muita vaihtoehtoja ei ole.
Olihan tuossa etusivulla uutinen myös tutkimuksesta, missä syysistutukset havaittiin myyrille mieluisammiksi syötäväksi. Parhaiten pärjäsivät luonnontaimet pahanmakuisine (?) vasta-aineineen. Anton varmaan jo tiesikin tuon entuudestaan ja vahvistaa vielä asian omine pettämättömine tutkimuksineen. Pettämättömällä tyylillään.
Itsellä kun ei ole noita peltoheittoja muulla kuin koivulla. Nyttemmin sitten kuusta alla, mutta ei taida seuraavaksi sukupolveksi asti olla sitäkään. Edelleen myyrätuhot nolla.
Juurikäävikköä kyllä kuusissa on muuten, mutta siedettävissä rajoissa. Saattaa johtua siitä että ikää vanhimmilla kuusikuvioilla on reilu 100 v. Vanhimmasta päästä menee päätehakkuseen vuoden päästä. Kaivatan muutaman kannon ylös ja raportoin sitten teille, että oliko niissä juurissa myyrän puremia tahi hirven sorkan jälkiä. Sillähän sekin asia sitten selviää!
Ihan sama, tarkkuus on hyvinkin riittävä tämän palstan matemaatikoille ja suuruusluokka kuitenkin prosenttien osia. Häviää bkt-laskelmien virhemarginaaliin.
Huomautan kuitenkin A. Jalkasen ”1/10 kantorahatulosta tuhoihin” -arvioon, että omalla kohdallani luvut ovat seuraavat. Ja korostan että nämä on tiedolliselta arvoltaan ihan yhtä hyviä kuin esim. idolinne Antonin luvut. Eli otatanta on aivan liian pieni, ei verrokkialueita, ei mitään.
Tarkastelujakso 30 v.
Jonkin asteisia hirivtuhoja pinta-alastani (ei kantorahatulosta) n. 2%:lla.
Tuuli- ,kirjanpainaja-, hirvi- …-tuhot. Vaikea arvioida kun ei jokaista ole tullut laskettua. Laitetaan samat 2%.
Myyrätuhot 0%.
Loppupäätelmä: myyrillä ei ole metsänkasvatuksen kannalta yhtään mitään merkitystä. Nuo hirvituhoalueetkin puskee ihan kelvollista metsää, mutta laatutappioita on varmasti synytynyt.
Metsänomistajana en ole keksinyt miten psysäyttäisin ilmastonmuutoksen, mikä vaikuttaisi joidenkin arvioiden mukaan olevan suurin syy esim. tuulituhoihin, ehkä kirjanpainajaankin.
Hyvä, saatiin täsmällisempiä lukuja. Anton rakastaa prosenttilaskuja niin suhteutetaan.
Suomen BKT vuonna 2009 oli 171 200 000 000 €. Tuo 7 miljoonaa on BKT:sta 0,00004%.
Metsäklusterin osuus BKT:sta oli tuolloin luokkaa 10% kokonais-bkt:sta. Eli myyräkorvausten osuus metäklsusterin BKT:sta onkin jopa 0,0004%.
Voidaankin siis perustellusti väittää, että tuo pienpetotappokaartilaisten masinoima myyrätuhokampanja on onnistunut pilaamaan Suomen puun kasvatuksen ja estänyt ”ennennäkemättömän vaurauden syntymisen”?
Samaan aikaan vuosittainen kasvu ylittää noin. kaksinkertaisesti puun käytön määrän Suomessa. Onko siis kokonaisuuden kannalta edelleen kyse merkittävästä ongelmasta?
Gla otti ansiokkaasti esille skepsiksen huhaan tunnistamisen. Olinkin epätarkka ilmaisussani ”muutamasta miljoonasta”, tuo oli kuitenkin lainaus netin ylimalkaisista kirjauksista. Google: Myyrätuhot määrä Suomessa.
Lainaan muutaman kohdan tuolta skepsiksen sivuilta ja katsotaan minkä kommenttien perään ne näissä myyräketjuissa parhaiten sopisivatkaan.
”Pseudotieteet voivat siis ensinnäkin perustua subjektiivisiin mielipiteisiin, arviointeihin tai kokemuksiin.”
”Pseudotieteellisten väitteiden pätevyyttä voi myös olla mahdotonta testata julkisesti.”
”Pseudotieteiden edustajat voivat vedota salaisiin ilmiöihin, tietoihin, raportteihin, tutkimuksiin tai ylipäätään olla julkisesti esittämättä väitteitä tukevaa todistusaineistoa.”
”Yleisemmin sanoen: väitteen rohkeus, kuulopuheet tai salaiset todisteet eivät tee väitteestä totta tai uskottavaa.”
”Pseudotieteellisissä teoksissa hyvin harvoin kerrotaan, kuinka väitteisiin on päästy ja mihin tutkimuksiin väitteet perustuvat — jos sellaisia ylipäätään on olemassa.”
”Jonkinlaisena sääntönä voidaan sanoa, että kun henkilöllä ei ole esittää tiedollisia perusteluja väitteilleen, hän vetoaa enemmän omiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa tai auktoriteettiasemaan.”
”Pseudotieteen edustajat toimivat usein yksin, eristettynä muista saman tieteenalan edustajista. Hyvin harvoin kukaan tieteen valtavirtaa edustava tutkija jaksaa kommentoida heidän teorioitaan, edes kriittisessä valossa.”
”Pseudotieteiden edustajat kommentoivat harvoin tieteen reunamilla käytyä keskustelua. Sen sijaan he hyökkäävät täydellä laidallisella keskeisten teorioiden ja niiden kehittäjien kimppuun.”
Kyseessä on kuitenkin aivan marginaalinen metsätuhon muoto. Google ei tähän hätään löytänyt vuosittaista korvaussummaa, mutta muutamasta miljoonasta eurosta koko Suomen aluella lienee kysymys. Tietenkään kaikkiin tuhoihin ei korvauksia haetakaan.
Paikallisesti tuho voi olla merkittävä, kuten tälläkin palstalla on monet kirjoittaneet. Taimikon toinen reuna syöty, toisesssa päässä ei mitään vahinkoa.
Kokonaisuuden metsänkasvatuksen kannalta kuitenkin merkityksetön juttu. Muutaman vuoden viive, kun täydennysistuttaa. Siinä ei ne ketut ehdi karkeloihin mukaan kun kanta sitten jo romahtaakin.
Aika moni muu asia aiheuttaa MO:lle tulonmenetyksiä huomattavasti enemmän, esim. varhaisperkausten ja raivausten laiminlyönti.
