Käyttäjän reservuaari-indeksi kirjoittamat vastaukset
-
Vissi piipahtaa maanpinnalla: ”50-luvulla istutettiin ainakin täälläpäin paljonkin kuusia. Niitä kuusikoita on nyt tullut viime vuosina uudistettua.”
Tallinan anoppilan vierailut teköö hyvää monella tavalla. Kuusikkojen vessiltä kopioitu uudistus ikä on pompsahtanut 25 v:-lla sitten edellisten raporttien.
Näköjään palstan ikä seniorilla mieli avartuu kun käy välillä katsomassa miten ”viro valmistautuu kiihtyvällä tahdilla viemään turvetta Suomeen”. Siinä rekkarallissa on sitä tekemisen meininkiä.
Hurjaa meininkiä ihan kok.:tena, kylä.
Leena
Minulta ei keturille löydy vastaväitettä tähän kohtaan. Noinhan se voisi olla, muta kun ei. Motolla kerätään 20 litraisia saannolla 20m³/ha ja ”erittäin hyvä kertymä ja kannattavuus”. Samalla kerrotaan että ollaan puuntuottajien kärkeä. Ja eliitin lausuntoautomaateilta kritiikittömät aplodit perään.
Keturin visiossa saattaisi luontokin kiittää.
Leena
Hillihre ittes, peruskoulupohjalta. Se on sitä paitsi bsygologi, eikä millään ABC-asema lausumisella.
Vähä niiku Rassilla.
Lene
Kemerakatilla menee laskelmat sekaisin. Ei ole 4 g.tena.ekv. vaan 4,8. Jopa yli. Tuo ero näyttää pieneltä, mutta nousee eksponenttiin kohta.
Ilkka Ahmavaara – Rannantaikaa väki ry:n kotisivut (rantai.fi)
Leena
juristi, lakitoimiston johtajaTimppa, oppimista sulla tapahtuu. Vanhemmiten tietysti hitahammin. Tähän asti se on sulla ollu notta mitä enemmän puuta niin sitä m-muotoisenpi. Vielä perähän koko Suomi asuttuna, ja piotalloures.
Nyt vaan potkaaset kellarin oven seljälleen ja laaja katse maailmahan, hyvä tuloo. Jos ei meinaa tulla niin aina on JSN.
Leena
Tiedä sitten miten asiaa auttaa nämä mehänp.-vessit laskelmineen. Tärkeä asia olisi, mutta liudentuu kun menee foliohatuilla takalaittomaksi.
Olihan tällä palstalla taannoin laskelma missä tekemättömät sellutonnit ja lentokonefanerit laskettiin mukaan hirvivahinkoihin. Taidettiin jo 15 miljartiin päästä.
Leena
Niin. Päätimppa voi täsmentää usein esittämäänsä lausuntoa siitä että korreloiko puumäärä monimuotoisuuden kanssa. Siitä on ollut nyt kirjoittamanasi kahta eri linjaa.
Leena
”…Tärkeämpää on muistaa, ettei meillä juurikaan ole luontaista luontoa, joten…”
Niinhän ne sanoo. Siksi ne kai vouhottaa siitä ennallistamisesta ( Armi Kuusela takaisin!), että olisi jotakin edes sinne päin.
Leena
Voisi sitä katoa ainakin vähentää, kellarista käsin, puun huipputuottamisesta tinkimättä. Valveutuneet puun tuottajat (esim. vissi) osaa huolehtia lahopuiden määrästä joka kasvun vaiheessa. Kymmenet kosteikot ja tiheiköt siihen perään niin parenpi tuloo. Ja hiljaasesti.
Leena
Oliko se niin noilla timpoilla notta puu määrä korreloi moni muotoisuuden kanssa. Notta mitä enemmän puuta niin sen moni muotoisenpi.
Paitsi avo hakkuu oli se eniten monimuotoisin, niitä meillon raakasti liika vähä. Ja hiljaasesti avo parahin koska horsmat ja pöllähyttäjät.
Leena