Käyttäjän Riippumaton ajattelija kirjoittamat vastaukset
-
Ohhoh, nyt kun tarkemmin laskee niin eihän siinä säästä kun reilu pari hunttia, jos kuvitellaan että taimi+istutus maksaa vaikka 43 snt ja mätästely menee samalla hehtaaritaksalla. Ei menisi jatkoon ainakaan minun metsässäni jos sellaisen omistaisin
Säästö taitaa olla luokkaa 350€/ha jos vertaa 1800 / 1300 tainta per hehtaari. Onko se kolmensadan euron säästö riskin väärti, jos harvemmasta istutusasennosta ei osa esimerkiksi lähdekkään kasvuun, tulee joulupuita tai luontaista taimiainesta ei tule riittämiin kuusten väliin
Tuosta mä/ku-sekakylvöstä on tehty mielenkiintoinen opinnäytetyö. Linkki alla.
Juoksuhaudat saa näppärästi ennallistettua maanmuokkauksen yhteydessä, museovirasto kiittää..
Itselle ei ole tullut ongelmia noiden reliikkien tiimoilta, korkeintaan @-postia käyttiksen tekemisen jälkeen, jossa ohjeita esim. kiviröykkiön päältä puiden poistamiseen.
Ei siitä koivikosta motteja ja tätä kautta tukkipuutakaan saa niin paljoa kuin kuusikosta vastaavalla maapohjalla. Erikoistyvien ostajatkin ilmeisesti keskittyneet tuonne itään, ettei niitä huippuhintaisia kalikoita monikaan pääse myymään.
Ihan kilpailukykyinen koivikko kumminkin on jos rupeaa ihan nettonykyarvolla tätä laskemaan, johtuen ihan tuosta lyhyemmästä kiertoajasta, toisen taimikonhoidon poisjäännistä ja jos hyvin käy, niin voi sinne alle tulla ihan kelpo kuusentaimistokin.
Mutta sitten itse asiaan, eli runkolukukysymys. Kannattaa ehdottomasti harventaa niin, että hyvä tulee. Tapauskohtaisia nämä on, mutta ei varmaankaan tee pahaa vaikka joka toinen puu menisi nurin.
Ei sitä puun hintaa kannata määräänsä enempää tuijottaa, varsinkaan harvennusleimikoissa. Se on isossa kuvassa aika samantekevää maksetaako esim. ensiharvennuskuidusta pystyyn 10, 11 tai 12 euroa. Enskatuloilla ei rikastumaan pääse, mutta jos harvennusta lykkää useamman vuoden parempien kantohintojen toivossa, niin siinä metsätalouden kannattavuus kärsii rajustikin, kun metsä riukuuntuu ja päätehakkuutulot siirtyvät pitemmälle hamaan tulevaisuuteen. Uudistuskypsien metsien kohdalla asia on toki hieman eri, mikäli puut ovat terveitä ja kohtuullisessa kasvussa. Silloin voi vähän katsoakin ettei ihan polkuhinnoilla myy.
Taneli, kyllä niinkin voidaan tehdä. Ja mikäpä siinä, jos motolla hakataan ja kaupan molemmilla osapuolella on luotto mittalaitteen tarkkuuteen.
Eipä se kauppatapa määrittele mittaus/hakkuumenetelmää. Ja miten kuormien sidonta on automatisoitu?
Ei missään ole erikseen sovittu puukaupan minimierää. Sehän on täysin myyjän ja ostajan välinen asia, tehdäänkö puukauppaa yhdestä vai tuhannesta motista. Parhaiten selviää kysymällä ostajilta ja neuvottelemalla. Toki menekkiä edistää, jos puut saa pikitien varteen ja niitä on useampi.
On se liituri pahimmillaan tehokas ase kaikenlaista kehitystä vastaan. Kaiken hyvän lisäksi kun liiturista tehdään jossain havainto ja se rekisteröidään ely-ihmisten toimesta, niin se jälki näkyy kartoissa ties kuinka ja pitkään, vaikka otus olisi muuttanut pois tai kupsahtanut. Eipä ne taida muutenkaan paria vuotta pitempään elää.