Käyttäjän Riippumaton ajattelija kirjoittamat vastaukset
-
Jees h-valta, ne harvennusohjeet sattuu pohjautumaan juuri näihin tapion taulukoihin, ei sielä mitään omaa versioo olla tehty.
Tuosta pääasiallisesta kauppakumppanuudesta en niinkään tiedä, kun olen itse paremminkin ostopuolella kilpailevan yrityksen leivissä.
Jätkäkin varmaan ymmärtää, että vaikka ne taulukot perustuvat tutkimustietoon, niin ne edustavat lähinnä keskiarvoja jonkun tietyn metsätyypin/puulajin kasvatuksesta. Hajontaa löytyy hyvinkin eri metsälöillä niiden ominaispiirteissä, vaikka menisivät kaikki siihen samaan kastiin joka lukee taulukossa nimellä ”OMT, kuusi, keski-suomi”. Videonkin kuusikon olisi varmasti voinut harventaa aiemminkin, vaikka ppa olisi sanonut mitä.
No johan nyt on merkillistä tosiasioiden kieltämistä jos ei uskota että enskalta voi tulla sataa mottia/hehtaari.
Jees h-vallalle vielä täytyy sanoa, että on typerää puhua jonkun tietyn ostajan harvennusjäljestä, koska metsäyhtiö ei sitä metsää hakkaa, vaan konekuski. Sama konekuski voi hakata vaikka kolmen eri yhtiön leimikoita, eli se jääkö metsä taajaksi/harvaksi riippuu konekuskista, ei leimikon ostavasta firmasta. Tuolla parjaamallasi UPM:lläkin on urakoitsijoita/kuskeja varmaan kolminumeroinen määrä ja kaikilla niillä on omanlaisensa käsiala.
Äkkiäkös sieltä se 100 mottia tulee hehtaaria kohden, jos puut on suunnilleen saman kokoisia (100ltr) ja metsä harvistetaan ohjeen mukaan 1000 runkoon/ha, lähtökohdan ollessa 2000r/ha. Tuota relaskooppia nyt ei niinkään tarvisi käyttää varsinkaan enskamettissä, mielummin katselee latvusten kuntoa.
Tuommoisessa harvennuksessa korjuukulu taitaa liikkua 15e/motti tietämissä. Kun energiapuusta saa näinä päivinä hyvinkin ~32e kiinnolta, niin enskan kantohinta lähentelee jo sitä summaa mitä integraatit maksaa kuidusta pystyyn – aukolla.
Ei kai ne ostomiehet ja konekuskit kumminkaan mitään kieroja rosvoja ole, että tarkoituksella hakkaisi aukkoa harvennushinnalla? Ovat kuitenkin vaan ihmisiä, jotka haluaa tehdä työnsä ja nukkua levollisesti.
Toki nauhoitus aukon ja harvennuslohkon välissä auttaa motokuskin toimimista oikein, mikäli se Kuivakorpea rauhoittaa
Leimikoiden kilpailuttaminen kävisi liian kalliiksi joillekkin metsänhoitoyhdistyksille. On paljon kannattavampaa bisnestä ottaa leimikoita suoraan korjuupalvelun hakattavaksi, jolloin ei tarvitse maksaa sitä parasta hintaa puusta.
Rajapintojen puutteesta tässä tuskin on kumminkaan kyse, kun osa metsänhoitoyhdistyksistä on ottanut kuution käyttöön sitä vuolaasti kehuen.
Laitoin eilen illasta hiekset terassinnurkkiin. Oon niin nuuka, ettei niitä vähiä rauduksia kärsi kaataa
Nauratti vähän tuo umpin mainos heti kun näin sen. Tärkein oppi, mitä itse olen metsäalan toimihenkilönä saanut, on että älä ikinä lupaa mitään.
Olisikohan kasvattanut tuolla tavoin metsänsä jos (pienpuu)kemeraa ei olisi? 430e tuki vaikuttaa kannattavuuteen kuitenkin aika paljon. Pitkään olen ollut sitä mieltä, että kemera ei kannusta hyvään metsänhoitoon. Tämä vain vahvisti näkemystä.
Kävin taannoin katsomassa erään metsäsijoitusrahaston leimikkoa kun tarjousta pyysivät. Kesäkohteena kauppasivat, vaikka tie palstalle oli mallia kärrypolku ja hakkuutavat koostuivat lähinnä yläharvennuksista metsän kuvasta riippumatta. Kermankuorinta kuvastaa hyvin tätä touhua.
Lepposan lupsakalla aseneella soittelet perään, tekevälle kumminkin sattuu. Nuo kaksin-kolminkertaiset korvaukset puolestaan ovat höpöjuttuja. Se on käypä arvo mikä korvataan