Käyttäjän ROKS kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 40)
  • ROKS ROKS

    On hienoa, että meillä on Nalleja ja Harkimoita. En väitä, että Nalle tai Harkimo olisivat ahneita, mutta sopivissa rajoissa oleva ahneus on YKSI kehitystä edistävä tekijä ja hyväksi koko yhteisölle. On myös hyvä, että on meitä perus jannuja ja naisia. Kyllä yhteisössä jokaiselle paikkansa on, jopa kaikista vähäosaisimmalle. Hänen roolinsa on tosin todella epäkiitollinen tälle yksilölle itselleen. Ei varmasti ole herkkua olla vertailukohtana muille ja saada osakseen kaikkien halveksunnan.

    ROKS ROKS

    @Kalle Kehveli, koneet eivät tee virheitä. Koneet tekevät tasan sen minkä ihminen on ne laittanut tekemään. Mainitsemasi koneiden tekemät kalliit virheet johtuvat loppujen lopuksi ihmisestä, annettu väärät parametrit, valvonta (kalibrointi tms.) pettänyt, ohjelman koodissa virhe jne. Tekoälyn erehtyväisyydestä en osaa sanoa, mutta uskoakseni erehtyy harvemmin kuin ihminen. Työssäni (palkallisena) olen sen verran ottanut käytäntöön keinoälyä hyödyntäviä robotteja (ohjelmistorobotteja), että voin ihan kokemuksella näistä puhua. Ihmiselle jää ohjelmoiti, eli koneen/robotin käskytys ja valvonta.

    ROKS ROKS

    @Jees h-valta, työvoima, lakkoili se tai ei, on epäluotettavaa verrattuna, siihen kun prosessit on automatisoitu ja missä ihminen on korvattu keino- ja/tai tekoälyllä. Koneet ja robotit eivät tee virheitä ja tekevät työtä 24/7.

    ROKS ROKS

    Puunhalaajalla ja Metsänmiehellä taitaa olla vaikeuksia luetun ymmärtamisessä… En missään vaiheessa ole väittänyt, että teknologiaa ei kehitettäisi ja sovellettaisi käytäntöön, jos palkansaajat tyytyisivät pienempiin ansioihin. Totesin vain, että epäkuotettava (lakkoileva) ja kallis työvoima on YKSI ajuri, joka aiheuttaa painetta kehittää uutta ja soveltaa sitä käytäntöön. Näitä ajureita on toki muitakin.

    ROKS ROKS

    Yksi, mielestäni tärkeä pointti on jäänyt mainitsematta tässä keskustelussa, nimittäin se, että ay-liikkeet palkankorotus ym. vaatimuksilla ja lakoilla aiheuttavat työnantajan puoleen painetta kehittää toimintaansa vähemmän työvoimaintensiiviseksi soveltamalla uutta teknologiaa, joka on investointien jälkeen huomattavasti edullisempaa ja toimintavarmempaa, kuin lakkoilevat, tyytymättömät työntekijät. Suomella on edelleen Ricardolainen suhteellinen etu metsäteollisuudessa, puunjalostajat tietävät tämän, ja tämän edun säilyttäminen vaatii edellämainittuja investointeja. Joten pitkällä juoksulla ay-liikkeet toimivat tämän kehityksen yhtenä ajurina, jonka tulisi olla hyväksi alkutuottajillekkin, kun heidän tuotteelleen löytyy edelleen kysyntää, kunhan puunjalostajat investoivat ja pitävät huolen, että suomen suhteellinen etu säilyy.

     

     

    ROKS ROKS

    Näillä 3:lla hirviseuralla jää siis joka vuosi VHP:luvista melkoinen määrä käyttämättä.

    ROKS ROKS

    Meidän yhteismetsä on vuokrannut maansa paikallisille 3:lle hirviseuralle, mutta jättänyt metsäkauriit pois sopimuksista, koska teemme yhteistyötä raumalaisen metsästäjän kanssa, joka hoitaa alueellaamme muuta riistakantaa ja myy metsästyslupia yms. joista yhteismetsämme sitten laskuttaa sovitusti ko. henkilöä. Yhteismetsän yhtenäinen pinta-ala ei riitä VHP:n saati hirven lupiin. Koitimme neuvotella paikallisten hirviseurojen kanssa sellaisen diilin, että yhtismetsällä olisi tietty kiintiö VHP:n suhteen omilla maillaan. Tämä kiintiö voisi muuttua metsästyskauden mittaan, riippuen siitä, että paljonko seuralla näyttäisi jäävän lupia käyttämättä. Tämä raumalainen metsästäjä olisi jo tuomassa aisakkaita ainakin euroopasta merkitseviä määriä ja kuulemma muualtakin päin palloa olisi halukkuutta tulla metsästämään VHP:aa. Osa surojen jäsenistä olis ollut suostuvaisia ko. sopimukseen, mutta pj;t olivat vanhoja jääriä, eivätkä halunneet ryhtyä moiseen, koska heidän mukaansa se olisi ollut ”liian monimutkaista ja hankalaa”. Pitänee hankkia lisää maita, jotta ei tarvitse neuvotella rautakankien kanssa ja saadaan kanta ainakin osassa satakuntaa taittumaan. On nuo metsät vaan vähän hinnan kiroissa täällä. En muista sellaista päivää, etten olisi edes yhtä peuraa nähnyt, kun töihin ajelen. Kuitenkin käyn lähes joka arkipäivä toissä metsässä (milloin mitäkin). Ihme kun en ole vielä päätynyt kolaritilastoja koristamaan. Ovat tainneet peurat oppia täälläpäin ainakin jossain määrin väisätämään liikennettä.

    ROKS ROKS

    Mitä tulee, Keslan ja Hypron karsinta-ja katkonta koneisiin, niin näissä on kyllä tehottomuus huipussaan. Pelkkä metsuri hakkaa tehokkuudessa nämä laitteet kevyesti. Kalliita leluja, mutta pitäähän sitä ihmisellä leluja olla.

    ROKS ROKS

    Vastaavia tapauksia tullut vastaan muutama ja usein saattaa olla niin, että kuusen oksat ovat kasvaneet jo osittain  koivun rungon sisään eikä sitä kuusta siitä muuten pois saa kuin Jätkän mainitsemalla menetelmällä. Ja vaikka oksat eivät olisikaan kasvaneet rungon sidään, mutta oksat ovat sotkeutuneet keskenään, niin helpoiten menee kaatamalla molemmat. Siinä kuusessa harvemmin on näissä tspauksissa mitään jännitteitä (siis jos molemmat ovat pystyssä), joten sen puoleen ei ole vaaraa. Tapaus kohtaisia silti kaikki. Älkää nyt silti minua kuunnelko, nämä havainnot ovat vain harrastelijan omakohtaisista kokemuksista.

    ROKS ROKS

    Tolopainen, kommenttini olikin osoitettu Yrittäjä-metsänomistajalle  ja sen oli tarkoitus olla humoristinen. Ei taida upota mun huumori…

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 40)