Käyttäjän sammeli kirjoittamat vastaukset
-
5-6% metsälö tasolla. Yksittäisellä kuviolla mahdollisija muuttujia liikaa ja heitot suuria. Olen toki yrittänyt laskea ja miettiä kannattavuutta monelta kannalta. Kuten yritin kertoa, mielenkiintoa lisää mahdollisuudet vaikuttaa laskelmiin omilla päätöksillään. Toteutunut historia antaa kuitenkin mahdollisuuden tarkastella keskiarvoja.
”Kerrotkos sammeli vielä tuon esimerkin suhteelliset arvokasvuprosentit?”
Joo, huomasin itsekkin eksyväni kovin kauas ja pieniin nyansseihin viestissäni, mutta pointtini oli sama eli % määrittämisen vaikeus ja ennenkaikkea vaihtoehtoiseen sijoituskohteeseen vertaaminen. Mikäli vertauskohteena katsellaan pörssiyhtiöitä niin voi olettaa, että kys. yhtiöt ovat pyrkineet jatkuvien tehostamisohjelmien yms. avulla trimmaamaan yhtiönsä parhaaseen mahdolliseen kuntoon kun taas metsässä tyydytään pitkälti siihen mitä luonto antaa ja toimintatapoihin joita on Sinuhe Egyptiläisen aikalaisten sanoin ”näin olemme aina toimineet ja näin tulemme aina toimimaan”.
5-6%
”Eli investointi olisi tuonut lisäkasvua metsälölle 5*2,5*30€/m3=3757€/v (lisäkasvu puoleksi tukkia). Toteutuneella tavalla tuottoa kertyy 30ha*2.5m3/v*55€/m3=4125€/v ”
Näppäily virhe pääsi tulemaan. Oikeat luvut ovat 375€ vastaan 4125€.
Näinhän se pitäisi kuviotasolla mennä, mikäli taloudellinen kannattavuus on päätöksen teon kannalta ratkaiseva tekijä.
Asiaa monimutkaistaa tai oikeammin mielenkiintoa lisää kun huomioon otetaan korjuutekniset seikat. Metsään tehtävillä investoinneilla voidaan vaikuttaa kaikkiin muuttujiin (a,b ja c) ja kas-kummaa sama kuvio antaa aivan toisenlaisia laskenta tuloksia.
Korjuu teknisesti myymällä esim. aina yli 1000m3 leimikoita kuvion puuston arvo onkin korkeampi kuin samanlaista metsää omistavalla naapurilla joka myy leimikkonsa pienemmissä erissä.
Lisää mielenkiintoa ekonomiaan tulee kun luopuu metsikkökuvioihin perustuvasta tarkastelu tavasta, joka mielestäni ohjaa suurinta osaa metsänomistajista (osin itseänikin) päätöksen teossa eikä monestikkaan hyvään suuntaan. Siirtymällä metsälötason laskelmiin on uskoakseni mahdollista ottaa suuriakin loikkia kannattavuuden portailla. Näin ainakin suuremmilla tiloilla/tila kokonaisuuksilla.
Missä puuta kannattaa tuottaa intensiivisesti ja missä tyytyä vähempään?
Esimerkki omasta ajattelustani. Eräällä talvitien varassa olevalla ns. niittypalstalla oli ojien kunto päässyt huonoksi ja kasvu oli selvästi taantumassa. Sinällään puusto oli aivan kelvollista ja hoitamalla olisi uskoakseni saanut aivan merkittäviäkin kasvunlisäyksiä aikaiseksi. Ajatuksena oli ensin tuhkata alue ojituksen yhteydessä. Toisella palstalla oli tienvarressa hyvällä saatavuudella 3khl:n metsää. Laskelmien jälkeen päädyin uudistamaan niittypalstan 10-20v kuvion kannalta liian aikaisin. Laskelmien perusteena oli ajatus, että siirtämällä huonolla paikalla olevan metsän tuotantopanos tienvarren metsään kokonaistuotto nousee huomattavasti. Hoitamalla niittypalsta suunnitelman mukaan olisi se pitänyt harventaa, ojittaa ja lannoittaa. Harvennuksessa talvitieleimikolle hinta olisi ollut 7-8 euroa alhaisempi kuin päätehakkuulla l. 1/3 puustosta olisi viety halvalla hinnalla. Metsän kasvu oli n. 4m3/ha. Yhden ha:n hakkuulla pystyi lannoittamaan uudistamiskulujen jälkeen noin 7 ha tienvarsi metsää. Jos olettaa, että lannoitus lisää puuston kasvua 2,5m3/ha/v tuli tällä toimenpiteellä lisättyä kasvua 13,5m3 yhtä hakattua ha:a kohti. Tässä tapauksessa n. 5ha:n aukko vähensi metsänkasvua (unohdetaan taimikon kasvu) n. 20m3 (5ha*4m3/ha), mutta kun vapautunut raha käytettiin tienvarren lannoitukseen (n.30ha), metsälötasolla kasvu lisääntyikin 75m3/v (30ha*2,5m3/v). Lisäksi kun ottaa huomioon, että hyvin hoidetussa männikössä kasvunlisäys on lähes pelkästään tukkia ja hyvän tien varressa yhden motin hinta on ainakin 5€ korkeampi kuin talvitien takaa haettavan motin hinta.
Metsäsuunnitelman mukaan toimien harvennustilillä olisi kutakuinkin kustantanut hoitokulut ja sen jälkeen olisin saanut nauttia 5ha:n tuotosta ja hoidolla sadusta lisäkasvusta /ehkäpä sama 2,5m3/v). Eli investointi olisi tuonut lisäkasvua metsälölle 5*2,5*30€/m3=3757€/v (lisäkasvu puoleksi tukkia). Toteutuneella tavalla tuottoa kertyy 30ha*2.5m3/v*55€/m3=4125€/v (lisäkasvu tukkia) ja jotain pientä se taimikkokin kasvaa. Kummassakin tapauksessa olisi käytetty vain kohteen hakkuusta saatavaa tuloa.
Uskoakseni metsälö tasolla kannattava siirto.
Sahattujen tankkien määrällä minä olen päivän saavutukset oppinut laskemaan. Metsurillekkin joskus maksanut palkan tankillisien mukaan.
Sahana 460, 480 ja 490 kyllä noissa uusissa tankki heiman pitempään kestää eli reilus puolitoista tuntia.
4 tankkia olen yrittänyt pitää vähimmäismääränä joka on sahattava ennenkuin voi kotia lähteä. Monesti se on siihen 4 jäänytkin, mutta jos työ maistuu niin 5 menee vielä pahasti väsymättä. Siitä jos vielä tulee jatkettua niin ”tuppuroimiseksi” tahtoo raivuu käydä ja verenmaku nousee suuhun. Eli 4-5 tankkia per päivä.
Täällä kun näin anonyymisti kirjoittelee, niin ilennee myös kertoa sen ennätyksen 😉
Tuli tieto, että moto tuleekin palstalle suunniteltua aiemmin ja sovittu oli, että raivuu on tehtynä. Ostopalstan sijainti vaatii päivälle monen tunnin autoilun, niipä tuntui, että työ pitää tehdä kerralla valmiiksi. Lauantain raivuulle tuli mittaa muistini mukaan noin 16 tuntia taukoineen ja matkat päälle. 8 kertaa Sthilin tankkasin, mutta alue tuli valmiiksi ennen kuin viimeinen tankki loppui. 2 mieheen reilu 7 ha ennakkoraivuuta oli saldona. Kun työn lopetti niin polven siteet oli niin ärhäkkänä, ettei tahtonut kestää jalkaa liikauttaa. Sama vaiva tahtoo ilmaantua aina jos päivä menee pitkäksi vaikka nykyään harvemmein menee.
Kyllä ”näppeimmät” vuodet alkaa olla takanapäin vaikkei ikää vielä pahasti olekkaan. Mukavuudenhalu tuntuu lisääntyvän ja itsensä piiskaamisen tahto vähentyvän.
Marraskuussa ja tammikuussa tehty nmh toteutusilmoitukset, mitään ei ole kuulunut.
Uskoakseni noin pieistä palstoista joutuu aina maksamaan ylihintaa. Tietysti riippuu kuinka suuri jo olemassa oleva palsta on, mutta jos sekin on vain muutaman hehtaarin tai vaikka parikymmentäkin ha niin eikö ole mielekkäämpää katsella mahdollisesti vamiiksi suurempaa tilaa niin ei tarvitse palasista rakentaa. Asia erikseen jos on esim yhteydessä talouskeskukseen, parantaa kulkuja palstalle yms.
Metson syönnin tunnistaa siitä kun uusi kasvain on ”rouhaistu” poikki niin,että neulasetkin ovat poikki syömäkohdalta. Eli syömäjälki on karkea.
Minä ainakin jatkan panostuksiani metsään. On kannattanut tähän asti ja uskon niin käyvän jatkossakin. Työt ajallaan ja lantaa metsiin niin tuottoa syntyy. Kun saisi entisiä metsälainoja vähemmäksi makseltua niin halu olisi ottaa sitä lisää.
Ei palstat kaikkialla ole liian kalliita moneti tuntuu, että jopa edullisia mahdollisuuksiin nähden.
Eihän siitä ole kovin kauan kuin tuli tutkimus metsääsijoitetulle päomalle saatavasta tuotosta eri puolella Suomea.Minulla on aina kiinnostanut nähdä mitä metsästä saa irti, siis puuston kasvunan. Aloin ostaa metsiä jo nuorena. Minulla ei ole koskaan kiinnostanut esim. tekniikka, koneet tai vaikkapa autot. Minä virittelen metsiäni yhä huimempiin suorituksiin. Teen käytännössä kaiken mahdollisen minkä voin kuvitella kasvua lisäävän, Lannoitus tärkeinpänä työkalunani. Kiitos on jo nähtävissä. Kasvu yli tuplaantunut vakio versioon (metsäsuunnitelman antamiin) verrattuna. Kyllä siitä talouskin tykkää pitkässä juoksussa, mutta käytän silti mittayksikkönä m3/vuosi.