Käyttäjän Santtu kirjoittamat vastaukset
-
Hyvin aiheellinen kysymys. Monesti olen miettinyt, miten kaavamaisia neuvoja metsänomistajille jaellaan neuvojajärjestön toimesta.
Se, että metsänomistaja ajattelee metsäänsä kuviotasolla, on hyvä lähestymistapa metsänhoitoon.
On niin monia seikkoja, mitkä vaikuttavat, enkä näin usko tällä palstalla antaa ainutta oikeaa ohjetta.
Sen kuitenkin olen huomannu, että joku organisaatio kerää ”energiapuuta” sellaisilta KL 2 kohteilta, jotka on istutettu ja sen jälkeen alikasvokseksi on tullut koivuvitikko.
Koneen tuotos saattaa olla kolmekin kuutiota tunnissa ja homma vaan näyttää organisaatioiden mukaan järkevältä toiminnalta.
Monestihan on niin, joko vähemmän istutustaimia hehtaarille ja lehtipuuvitikko hoitamaan laatua istutuspuille. Kun vitikko on tehtävänsä hoitanut, oikea-aikainen vitikon maahan kaato on ainut järkevä keino tehdä järkevää metsänhoitoa tulevaisuuden metsän kannalta?
Santtu 24.2.2013, 17:21Vaikuttaa että Korpituvan Tanelin mitassa ei aiota toimia Mittauslain ja säännösten mukaan ?
Onko muilla samansuuntaisia kokemuksia, että tehdasmitoissa huomioidaan soikeus vaikka soikeutta ei ole alla ilmi käyvää määrää?
Miten tällaiseen toimintaan tulisi puuttua? Että Tanelinkin puut tulisi oikein mitattua.
3.1. Tukin paksuuden mittaus
Paksuus mitataan latvaleikkauksesta tai enintään 3 cm:n etäisyydeltä latvasta. Mittaus tehdään vaakasuorassa suunnassa, kuoren päältä. Mittauksessa käytetään normaalisti tasaavaa 2 cm:n luokitusta (parittomat cm:t). Mikäli tukin minimiläpimitta on pariton cm-luku, alin luokkaväli on 1 cm:n suuruinen.
Jos mittauskohtaan sattuu oksapaisuma tai muu paksunnos, mitataan paksuus siitä, missä paksunnoksen vaikutus tyveen päin mentäessä päättyy. Jos kuori on mittauskohdasta kulunut, sen paksuus arvioidaan.
Huomattavasti soikeista tukeista mitataan kaksi toisiaan vastaan kohtisuorassa olevaa läpimittaa, joiden keskiarvo on tukin paksuus.
Huomattava soikeus määritellään seuraavaksi:
Tukin latvaläpimitta, cm Suurimman ja pienimmän läpimitan ero vähintään, mm
21 ja alle 15
23 ja yli 20Puutavarapölkkyjen mittaus, maa- ja metsätalousministeriön 30.3.1992 vahvistama mittausohje, Dnro 483/66 MMM 1992;
Tukkien pituuden mittaus ja kuutiointi tehtaalla, maa- ja metsätalousministeriön
25.1.1994 vahvistama suositus, Dnro 4656/66/93; ja
Tukkien keskuskiintomittaus, maa- ja metsätalousministeriön 20.3.1997
vahvistaman puutavarapölkkyjen mittausohjeen kohta III, Dnro 918/66/97.Santtu 22.2.2013, 16:30….jatkoa edelliseen
Mikä on syynä. että Koillismaalla ei pystytä käyttämään oikeata palleauraa, mika isoilla kuvioilla on tehokas? Sertifiointi eikä kustannukset ole syy olla käyttämättä palleauraa sopivissa kohteissa.
Mielestäni Kuusamolainen säätöauraus on tarpeeton, jopa haitallinen metsätaloudelle. Kohteet, joissa piennaraura riittää maanmuokkauksessa ovat hyviä äestyskohteita. Säätöaurauksella saadaa välillä pahan näköistä jälkeä hakkuutähdeiden, kantojen ja kivien noustessa kekoiksi ilman kivennäismaata.
Ns. säätöauraus tekee monesti notkelmiin eräänlaisia patoja, joita ei luontojaan olisi lisäämässä maan liiallista vettä. Notkelmat jätetään käytännössä ojittamatta ja tuloshan näin tiedetään. Soistuminen kiihtyy ja istutukset kärsivät 10-20 vuoden päästä, kun puu kasvaa, puunjuuret kasvavat ja soistuminen kiihtyy.
Olisiko Tapion uusiessa metsänhoitosuosituksia tarkennettava ainakin maanmuokkauksen tarkoitusta Koillismaalaisilla paksusammalalueilla?
Mielestäni Kuusamolainen säätöauraus, mitä lie muuallakin, tulisi korvata hienojakoisilla soistuneilla alueilla kaivurimätästyksenä, jos palleauraa ei käytetä. Soistumattomilla karkeilla mailla taas äestys tai kaivurilaikutus ovat hyvä pohja uudelle metsälle.
Jos nykyistä säätöaurausta(piennaraurausta) jatketaan, vahingot metsänomistajille vain kasvavat ja vakavat ongelmat alkavat tulla esiin taimikoiden soistumisena ja epäonnistumisina!
Onko säätöauran käyttämiseen Koillismaalla syynä vastuuttomuus, kokemuksen puute, opin puute vai mikä?
Mitä kokemuksia on muualla?
Santtu 21.2.2013, 18:19Vaikuttaa, että Mtk ajaa metsänhoitoyhdistyslain säilyttämistä Metsäteollisuus ry n kanssa!? Miksi Mtk haluaa unohtaa metsänomistajat, vaikka on niin ollut edunajajaa, että… 🙂
Miksiköhän Mtk haluaa toimia muuten kuin metsänomistajien muodostaman mielipiteen mukaan. Miksi Mtk haluaa tuhota ja myydä Mhy liikkeen sielun? Mitä Mtk saa vastineeksi??
Näyttää, että yhdistykset siirtyvätkin muiden etuja ajamaan uuden Mhy lain aikana?
Eikö jo metsänhoitoyhdistysten tulisi puuttua Mtk suhmurointiin!?
Alla ote MMM tiedotteesta ja linkki koko tiedotteeseen.
Laissa määritellään jatkossakin metsänhoitoyhdistysten tavoitteet ja tehtävät. Metsänhoitoyhdistykset tulevat jatkossakin toimimaan metsänomistajien apuna metsäomaisuuden hoidossa ja käytössä. Ne auttavat metsänomistajia sekä saamaan omaisuudestaan mahdollisimman paljon tuottoa että säilyttämään arvokkaat luontoalueet. Toimiva metsänhoitoyhdistyskenttä auttaa myös tuomaan riittävästi puuta markkinoille. Näiden tärkeiden tehtävien hoitaminen on syytä turvata, joten pelkkä yhdistyslaki ei riitä vaan jatkossakin tarvitaan erillinen metsänhoitoyhdistyslaki.
linkki :
http://mmm.multiedition.fi/kapy/uutiskirje/kavyt/2013/1-2013/sivut/3.php?_nlid=31168
miks tää lähettäessä muokkaa linkkiä? sanos Korpituvan isäntä, mitä tehdä?
Santtu 21.2.2013, 18:14Edellisestä puuttuva teksti Käpy 2013 helmikuu
Vapaampaa kilpailua metsätalouteen
Metsänhoitoyhdistyslaki päätettiin viime vuonna uudistaa, jotta metsänomistajille saataisiin lisää valinnanvapautta ja metsäpalvelumarkkina tasapuoliseksi kaikille toimijoille. Tällä hetkellä metsänomistajat maksavat yhdistyksille veroluonteista metsänhoitomaksua ja siitä vapautuminen aiheuttaa kustannuksia. Muun muassa EU-kilpailulainsäädökset ja kotimaiset kilpailuviranomaiset ovat vaatineet metsänhoitomarkkinoille tasapuolisempaa kilpailua. Käytännössä tämä tarkoittaa pakollisen metsänhoitomaksun poistamista.
Ministeri Jari Koskinen linjasi viime toukokuussa lakiuudistuksen keskeiset tavoitteet:
Metsänomistaja voi vapaasti valita, mihin yhdistykseen kuuluu. Yhdistyksen jäsenyydestä vapautuu ilmoitusmenettelyllä ilman kuluja.
Pakollinen metsänhoitomaksu poistuu. Niiden sijaan metsänhoitoyhdistys rahoittaa toimintansa keräämillään jäsenmaksuilla ja liiketoiminnan tuotoilla.
Metsänhoitoyhdistysten toimialuerajat poistuvat, jolloin metsänomistaja voi vapaasti valita miltä yhdistykseltä haluaa ostaa palveluja.Lain asettamat rajoitukset metsänhoitoyhdistyksen tarjoamille palveluille poistetaan, jolloin yhdistys voi tarjota jäsentensä haluamia palveluja. Tämä kasvattaa metsänomistajien päätösvaltaa yhdistyksissä.
Lakiuudistuksen yksityiskohtia on viety eteenpäin pienellä työryhmällä, johon kuuluu ministerin erityisavustaja Tiina Rytilä, luonnonvaraosaston osastopäällikkö Juha Ojala, metsäjohtaja Juha Hakkarainen MTK:sta sekä metsäjohtaja Tomi Salo Metsäteollisuus ry:stä. Valmistelu noudattaa ministerin viime vuonna määrittämää linjaa. Lakiesityksen on tarkoitus lähteä eduskunnalle tämän vuoden aikana ja tavoitteena on, että uudistus tulee voimaan 1.1.2015.
Santtu 21.2.2013, 15:55Olikos se niin, että osaran aukeat sijaitsee Pudasjävellä pääosin ja pikkasen Posion puolella. Olen kuullut, että niistä on jouduttu 650 ha jo nyt hakkaamaan avohakkuulla puuston heikon laadun tai harvuuden takia. Muistaakseni varsinaiset Osaran aukeet, jotka on 1950 luvulla viljelty, ovat n. 18000 ha? Ilmeisesti kuutuioita tulee kummiskin kuin Sallassakin muilla viljelykohteilla 🙂
Vaikuttaa, että lisää on tarvis hakata ja yllätys yllätys, syynä on Osaran aukeiden kehitysluokkajakauman korjaus ja monimuotoisuuden lisäys. Kyllä ne metsämiehet keksii 🙂
On ollut hieno lukea täältä, miten keskustelupalstan retkeily Mhy Pudasjärven toiminnanjohtajan myötävaikutuksella onnistu. Muuten onko ko. Mhy Pudasjärven toiminnanjohtaja joutunut pois Mhystä?
Santtu 15.2.2013, 15:14Niin, ”Kahta herraa on vaikea palvella yhtä aikaa”. Rane kysyy hyvin, ”riittääkö jos edunvalvoja hankkii kaksi tuolia vai onko niitä oltava useampia?”
Tosiaan tänä päivänä tilanne on se, että metsänhoitoyhdistyksen edustaja voi istua yllättävän monella jakkaralla päivän mittaan roolista riippuen. Rupesin aivan laskemaan, monellako. Olen Ranen kanssa samailla linjoilla, että kaksi tuolia ei taida riittää!?
Ainakin tulee mieleen tilanteita nyky mhystä:
-Tehdään myyntimielessä metsäpalvelua yhdistyksen jäsenelle, esimerkiksi taimimyyntiä, hakkuunvalvontaa tai sitä kuuluisaa optimaalisen katkonnan laskemista.(yhdistys-jäsen)
-Suhteet puunostajiin omien tulojen maksimoimiseksi mm. mhy lain mukaiset pienet puuerät ja energiapuu (yhdistys-puunostaja-jäsen)
-Ostetaan ostomielessä esimerkiksi taimia taimituottajalta, kilpailutuksen hyöty voi mennä mhylle eikä taimia tarvitsevalle jäsenelle.(yhdistys-taimituottaja-jäsen)
– Mietitään, miten tuloja saataisiin myynneistä enemmän tilaisuuksissa, jotka ovat jäseniltä suljettuja.(Yhdistys- yhdistyksen hallitus-jäsen)
– yhdistyksen jäsenten, joita mhy ei saavuta, tasaveroiset oikeudet ja kohtelu metsänhoitomaksuvaroihin yhdistyslain tarkoittamasti (yhdistys-jäsenet-saavuttamattomat jäsenet)
– Suoritetaan mhy lain mukaista metsäpoliittisten tehtävien tekemistä kansantaloudelliset hyötynäkökohtien takia, jotka eivät välttämättä ole yhdistyksen jäsenten etujen mukaisia.Tällä tehdään tasaista toimintaa, vaikka markkinatalouden lait ja yhdistysten jäsenten edut vaatisivat muuta.(yhdistys- poliittiset puolueet-jäsen)
– Tehdään väitettyä edunvalvontaa metsänomistajalle. Siihen on hankala tässä esimerkkiä keksiä, mitä se on, poliittista toimintaako?.(?)Montako tuolia tarvitaan metsänhoitoyhdistyksen edustajalle, on aika sekavan vaikea asia nykyisen mhy lain aikana, osaisiko muut vastata?
Santtu 12.2.2013, 12:24jatkoa ed
Metsänhoitoyhdistyksille tulee antaa mahdollisuudet kehittyä ja tuottaa metsäpalveluita
Metsänhoitoyhdistyksille tulee kiireesti antaa mahdollisuudet toimia vapailla markkinoilla niiden olemassa olon turvaamiseksi kumoamalla mhy lain pakkokeinot metsänomistajia kohtaan. Näin vain voi metsänhoitoyhdistyksiä kohtaan nyky metsänomistajien luottamus kohota ja mhy n edellytykset parata toimia tulevaisuuden metsäpalvelumarkkinoilla.
Metsänhoitoyhdistykset lienee tarkoituksenmukaisinta muuttaa yritysmuotoisiksi huomioimalla tässä yhteydessä
pakollisella metsänhoitomaksulla ja metsänomistajien rahoittama metsänhoitoyhdistysten saama omaisuus. Muutos yritysmuotoiseksi olisi parempi tehdä heti kuin myöhään. Huomioitavaa on, että yritykseksi muuttumisesta päättäisivät ainakin nimellisesti metsänhoitoyhdistyksen jäsenet, vaikka tällä hetkellä ylintä valtaa käyttääkin suljettu metsänhoitoyhdistyksen valtuusto metsänhoitoyhdistyslakiin perustuen. Laki ei saisi olla metsänhoitoyhdistysten kehittymisen esteenä.Yksityiset metsänomistajat tarvitsevat ammattitaitoisia kilpailukykyisiä metsäpalvelualan toimijoita puuntuotannon kustannusten kurissa pitämiseksi ja laadun varmentamiseksi sekä metsätalouden tuottavuuden kohottamiseksi.
Santtu 12.2.2013, 12:24jatkuu
Laki metsänhoitoyhdistyksistä on tarkoituksenmukaisinta kumota heti
MMM :ssä tämän metsänhoitoyhdistyslain kumoamisen tai muuttamisen valmistelu tulee tehdä niin, että laki
metsänhoitoyhdistyksistä kumottaisiin 2013 tai saataisiin muutettuna voimaan viimeistään vuoden 2014 alusta. Mitä nopeammin käsittely tapahtuu, vapautuvat metsänomistajat pakollisuuden kahleista ja metsänhoitoyhdistykset joutuvat tai pääsevät kehittymään aidommiksi metsäpalvelujen tuottajiksi tulevaisuuden kilpailummilla metsäpalvelumarkkinoilla.Metsänomistajien ja kansalaisten oikeusturvan turvaamiseksi lain metsänhoitoyhdistyksistä 10.7.1998/534 kumoaminen tai muutos tulee valmistella kiirreellisenä. Metsänhoitoyhdistyslaki on tarpeeton metsänomistajia kohtaan, jopa loukkaava joidenkin mielestä. Lain kumoaminen on tärkeämpää metsänomistajille kuin metsänhoitoyhdistyksille, jos
joillakin on vielä haluja jatkaa taantumuksen tiellä.Paras vaihtoehto kaikille niin metsänomistajille, metsään liittyvälle teollisuudelle, metsänhoitoyhdistyksille
kuin yhteiskunnalle on lain kumoaminen ja sitä kautta metsäpalvelujen kehittyminen metsänomistajakunnan mukana markkinaehtoisesti. Säännellyt markkinat ei enää nyky Suomessa toimi, varsinkaan, jos lailla haetaan jopa
poliittisia intohimoja ja muita rajoitteita.jatkuu…
Santtu 12.2.2013, 11:48jatkoa edelliseen
Metsäpalvelujen tuottamista ja edunvalvontaa samalle metsänomistajalle ei voi tehdä samalta tuolilta
Metsäpalvelujen tuottamista ja edunvalvontaa samalle metsänomistajalle ei voi tehdä samalta tuolilta Metsäpalvelujen tuottaminen ja metsänomistajien edunvalvonta sopivat mahdollisimman huonosti samalle mhy toimijalle. Nyt on tehtävä valinta asioiden välillä ja lienee itsestään selvää, että tehokkaiden taloudellisten
kiinnostavien metsäpalvelujen tuottamisen metsänomistajille metsänhoitoyhdistykset luontevimmin lähtevät.Nykyisin metsänhoitoyhdistysten toimet tulee olla normaaleja tehtäviä, jonka metsänomistaja voi antaa yhdistykselle tehtäväksi, kuten hakkuunvalvonta, avustaminen metsäkaupassa ja muut metsäpalvelut. Normaaliin toimeksi antoon kuuluu toimia päämiehen parhaaksi eikä näin pidä edunvalvontaa yrittää sotkea metsäpalveluihin, koska sitä ei voi tehdä sama henkilö metsänhoitoyhdistykselle ja metsänomistajalle. Kahta herraa on vaikea palvella.
Työryhmässä oli Metsäteollisuus ry n ja MTK n edustajat sekä kaksi Maa- ja metsätalousministeriön edustajaa. Mtk n jäseniä metsänomistajista lienee enintään alle kymmenesosa. MHY laki työryhmässä ei ollut metsänomistajien enemmistön edustajaa.
Mhy-Mo liitot ja MTK ovat lähellä toisiaan, jopa ketjuuntumisen kautta lähes metsänhoitoyhdistysten pakkojäsenten metsänomistajien tietämättä ja näin puolueeton metsänomistajien todellinen edunvalvonta ei ole mahdollista tätä kautta. Mhy ei ole näin puolueeton toimija.
Metsänomistajien on järjestäyvyttävä edunvalvonta-asiassa. Jonkinlaisena hyvänä esimerkkina voisi olla mm. Veronmaksajien keskusliiton toiminnan kaltainen järjestäytyminen.
jatkuu…