Käyttäjän satapii kirjoittamat vastaukset
-
Viiden hehtaarin männikkökuvio on loppusuoralla täällä Uudellamaalla.
Viime talvena karsin puolet kuviosta (ensiharvennettu männikkö 30vuotta, paksuus 15cm, pituus 13,6m)
Lannoitin suomensalpietarilla viime keväänä ja nyt on pian karsittu myös tuo toinen puoli. (arviolta kahden päivän työ jäljellä)
Kyllä on komean näköistä männikköä, kun viimekesän kasvu oli tosi hyvä (neulaset pitkiä ja latvat tuuheita)
Ensiharvennus on hyvin tehty, suurin osa puista on suoria ja ohutoksaisia tai lähes oksattomia tuonne viiteen metriin.Runkoluku n.1000kpl/ha seassa vähän koivuja ja muutamia kuusia.
Kyllä kelpaa emännän kanssa käydä suppilovahveroita poimimassa taas ensi syksynä.
Itsellä oli kuusikko ja seassa mäntyjä, avohakattiin siemenpuuasentoon, kuusikon lahoprosentti oli 25%. Tehdään kannonnosto ja männyn kylvö. Kuusikko oli aikanaan ilmeisesti syntynyt alikasvustosta. Kuvio 4ha VT,osin MT mäki eli ei kuusen maata.
Raivaussahatöitähän tuo tulevaisuudessa tietää.(kylvö pitää varhaisperata varmasti verattuna istutukseen)
Vajaa hehtaari uudistettiin samaa kuviota Sylvi myrskyn jälkeen. Silloin totesin, että parempi hakata ajoissa kuin lahottaa.
Tuon hehtaarin istutin männylle.(eikä kantoja ei nostettu)Itse olen aina katkonut ylimääräisiä pois oli vuodenaika mikä tahansa.
Joulukuusiviljelmillä taitavat leikata tähän aikaan vuodesta oksat kartion muotoon, kun uusi vuosikasvu on jo puutunut.
Pääasia, että kilpailevan latvan latvasilmun poistaa,niin ei tule useampia kilpailevia runkoja puuhun.
Oman leimikon myin jo kesäkuussa.
Tukin hinta oli jo silloin alle 60€ motti. Männystä tullee yli 60€ riippuen pylvään määrästä.
Korjuuta lupailivat jo kesällä. Leimikko tosin kelirikkokelpoinen mäntykangas.(mäntyä yli puolet)Oikea myyntiajankohta oli ilmeisesti toukokuussa tänä vuonna.
Kuusitukin hinta lienee päätehakkuussa 55€ paikkeilla. Sahafirmoilla vähän yli ja muilla alle (+-2€)
Omat neuvot tammimetsän perustamiseen.
Muokkaa maa jo nyt.
Kerää terhot lokakuun puolenvälin paikkeella.
Sopiva tuulinen päivä ja maasta saa helposti kerättyä kassillisen.
(puustakin voi kerätä, kunhan ei kerää liian aikaisin)Kylvä terhot pottiputkella n.5cm syvyyteen (pari terhoa aina kerrallaan putkeen) Kylvökohtia voi tehdä puolenkymmentä lähekkäin ja sitten siirry seuraavaan kohtaan. (itse olen kylvänyt jo lokakuussa)
Jos perustat metsikön vasta keväällä, on terhojen talvisäilytys mietittävä kunnolla. Muovipussissa homehtuvat, hiiret ja oravat voivat löytää kätkösi jne…(kantapään kautta oppinut)
Yksi tapa on laittaa perunakuoppaan saaviin kuivaa hiekkaa ja terhot hiekan sekaan/alle odottamaan kevään kylvöä.Ostetuilla taimilla taimikon hinta nousee korkeaksi, jos aijot istuttaa taimia.
Terhojen idettyä suojaa parhaat taimet!!! esim tubex taimisuojilla.
(taimet voi suojata heinäkuussa)
Jänikset ehdottomasti pahin vaara ensimmäisinä vuosina.
(syksyn aikana kun heinät lakastuu, siirtyy jänikset ja hirvet syömään heinän sijasta puurunkoista ravintoa, haapaa, pajua, tammea, omenapuuta jne..)
Talvella taimet on lumen alla, vaarana lähinnä myyrät. Keväällä lumien sulettua taas jänikset.Itse olen kylvänyt tammea sekapuuksi jo useampaan taimikkoon. Tosin suojaus jäänyt pääosin tekemättä ja monesti hyvin itäneet taimet on päätyneet jäniksen suihin. (muutamia satoja 1-3m taimia kuitenkin on jäljellä ja uskoisin, että ne jo kasvavat aikanaan tukkipuiksi)
Nyt pitää visakoivu kuvioiden lisäksi kävellä oksasakset mukana myös näitä taimikoita. Tammi kestää hyvin oksakarsintaa (ja vaatii sitä, jos meinaa kasvattaa oksatonta tyvipölliä)
Omat kokeilut Lahti-Hämeenlinna tasolla.
Haalareita pitää varata raivaussahahommiin useammat kappaleet, niin saa valillä vaihtaa kuivaa päälle. Lämpötilat on kuitenkin sopivat ja hyttysten(ja paarmojen) määrä on jo tippunut siedettävälle tasolle.
Kyllä ainakin Etelä-Savossa kuuset ovat hurjassa kasvussa 12-vuotisessa istutuskuusikossa (OMT) parhaa kasvut on jo yli metrin. Raivailin kuviolta enimpiä leppiä ja pihlajia pois.(pituutta kuusilla 3-6m)
Kyllä kuusenkasvattijille ainakin etelä Suomessa kävi hyvin, kun tuli sateinen ja viileä kesä. (Kirjanpainajatuhot pysyy kurissa)Oma veikkaus omien kokemusten pohjalta.
Istuskuusen latvoja nyppinyt on valkohäntäpeura tai kauris.
Istutusmännyn neulasia syö taas metso.Omat vastaavat kokemukset Hämeestä kuusen syysistutuksen osalta, joka toisen taimen latva syöty. (silloin ei kuitenkaan nypitty irti maasta, nyt taimikko on jo komea raivattu kolmimetrinen kuusikko)
Männynistutus-taimien osalta kokemukset neulasten/latvojen syönnistä Etelä-Savosta, suurauksena monilatvaiset taimet, joista sai katkoa ylimääräisiä latvoja, nyt männyt jo yli 5m.
Missäpäin kuivakorven istutukset, onko alueella peura- tai kauriskantaa?
Kyllä maanomistajan itsekkin kannattaa tarttua toimeen. Vuonna 2003 kyllästyin noihin hirvituhoihin, kävin suorittamassa metsästyskortin ja olin aseettomana ajomiehenä kaksi kautta.(ilman lihaosuutta)
Nyt 2011 jahtikaudella kaadoin jo yhdeksännen ja kymmenennen hirven.
Hirvitiheyttä on kyseisen metsätilani alueella saatu pudotettua niin, että viimevuonna jäi yksi lupa haetuista luvista käyttämättä.(ensimmäisen kerran vuoden 2003 jälkeen)
Taimikkotuhot ei ole aluella enää merkittäviä.
Tosin naapuriseurojen kaatoprosentit taitaa olla jääneet nyt tuonne 60-80% paikkeille saaduista luvista jo useampana vuonna.