Käyttäjän Sulli kirjoittamat vastaukset
-
AJ:n malli sinänsä ihan järkeen käypä. Kyse viimekädessä katkonnan riskien hallinnasta ja niiden hinnoittelusta. Hinnoitellut riskit lisätään (tässä tapauksessa vähennetään) kuvitellun ostohinnan päälle. Tavaralajimenetelmässä riskit on myyjällä, AJ menetelmässä ostajalla. Mikäli kuski onnistuu arvioidusti, riski toteutuu miniminä, jos ei, riski toteutuu maksimina ja on ostajan pussista pois. Myyjällä aika heikot mahdollisuudet hinnoitella katkonnan riskejä.
Normaali käytäntö tänä päivänä rakennus urakoinnissa (ainakin jos menestyä aikoo)
Ei ne nälkään kuole vaikka ruokinnan lopettaakin. Niillä on neljä jalkaa ja siirtyvät vikkelästi sinne missä on vähemmän lunta ja luontaisesti ravintoa. tyypillistä on että Pirkanmaan pohjoisosista ja Keski-suomen länsiosista siirtyvät talven tullen Orivesi-Tampere tasalle ja siitä vähän etelämmäksikin talveksi ja palaavat sitten lumirajan mukana keväällä.
Loppupäässä oli kyse lisäaineistetusta vedestä, ei öljystä. Odotamme lisätietoa sen ominaisuuksista eri lämpötiloissa.
”käyttölämpötilan raja: -20C.”
Vaikkei noilla pakkasilla sahaisikaan, niin lienee kuusen alle jätetyn sahan teräketjusäiliö on parin päivän jälkeen haljennut. Tai jos ei niin pumppu on ainakin jumissa, kestääkö käyttörattaat käynnistystä? Ei tule kanisterista ulos…. vai jäätyykö se kiinteäksi?
Toki jos asian tiedostaa, niin ei ongelma.
Ei se kyllä niin mene että mitataan jäänyt pohjapinta-ala ja jos se ei riitä niin käytetään sitten jäävää runkolukua.
Minäkin alottelin (lyhyeksi jäänyttä) metsäuraani pystykarsinnassa yhtiön maalla maaliskuun alussa 1987. Männikkö istutettu 60-luvun puolen välin paikkeilla. Työnjohtaja talsi edellä lumikengillä 80 cm hangessa ja töpläili valkoisia täppiä mäntyjen kylkiin, ja tulevien ajourien reunalle kaksi. Meikä rapisteli oksasahalla oksat alas 4,5 m asti. Tili maksettiin kappaleiden mukaan, taksaa en kyllä muista, rahat tuli aika pitkälti työvoimahallinnon puolelta. Männikkö harvennettiin 2012 (ajourat tietenkin ihan jonnekin muualle) ja viime kesänä meni nurin kokonaan. Ei tainnu montaa oksatonta lautaa tulla. Kaikenlaista sitä on ollutkin.
”Insinööri keksii 20 vuodessa tarvittaessa tähän ”dynamiikan”, joka on taloudellinen ja helppokäyttöinen.”
Joskus tulee tunne että ollaanko me Jumalasta seuraavia. Vielä epäselvempää on kumpaan suuntaan.
Kesällä jo kattelin Jämsänkosken portilla kun joka neljäs tai viides kuorma näytti olevan sahapuuta. Tietääkseni aitojen sisällä ei ole sahaa. Toki joku kuorma oli varmaan sahan raakkitukkia. Mutta mitäs se mulle kuuluu.
”Toiset saavat Kelalta opintolainaa ja tukea jonka maksavat takaisin.”
Vielä ei saa Kelasta lainaa, vaikka muristolaiset on toki jo vaaliohjelmaan kirjanneet tavoitteeksi tällaisen Kelan sivubisneksen.
Opintoraha on kyllä kaikilta jäänyt maksamatta takaisin.
Onhan tuo homma kyllä muuttunut perusteellisesti.
80 luvulla nuorena miehenä koitin vähän harrastella metsurin hommia ja kyllähän silloin jo mentiin kengän pohjat vilkkuen tuollaiseen 40 l männikköön. Heti kun nipinnapin tuli kolmosen kuitu tyvestä ja samalla taivasteltiin että niin myöhään vasta. Vanhat ukot muisteli aikoja kun mentiin heti kun tuli kaks metrinen kuitu….urat 30 m välein ja olivat niin mahtavia että Lokomo 909 mahtu just menemään. Ja maksimituottoisia runsaspuustoisia rahametsiä oltiin tekevinämme. Aika näyttää mitä näistä nykyisistä tulee.