Käyttäjän tamperelainen kirjoittamat vastaukset
-
Metsäkaupassa taimikoita kovasti joskus arvostetaan.Ei niistä perillisetkääm kymmeniin vuosiin mitään tuloa saa.Ensiharvennustuloja ei kovin korkealle kannata noteerata ja tulevaisuuden kuusikoissa yhäa useammin mennään lahoriskin kanssa yhden harvennuksen politiikalla päätehakkuuseen.
Hienojakoisille maille männyn laittaisin istuttamalla.Nuo kylvötaimet usein tuhoutuu, syksyin-.keväin monasti rouste heittää juuret taivasta kohti,Kyllä olen joutunut istuttamaan lahomaille kuusta uudelleen.Tehtiin ensiharvennus viime talvena v 1990 kuusetetulle lahopalstalle ja lahoa ei oikeastaan ollenkaan.Kiertoaika vaan lyhyeksi näissä kohteissa
Kyllä tuo istutuksella synnytetyn metsän nopeus kylvämiseen on suurin syy istutksen suosimiseen.Toisekseen männyn istutukset onnistunut ainakin hirvituhoon asti suht hyvin.Riittävän tiheällä istutuksella tulee ihan laadukasta mäntyä nykytaimilla kangasmaillekin.
Toisekseen,jos kylvö onnistuu,niin tuleehan siitä aina laatutaimikko
Jostakin syystä viime kesänä omissa kylvöissä epäonnistiumista,Epäilen jopa kylmyyttä syyksiKuten Planter kuvasi,niin elämä on juuri tällaista hirvituhokorvausten kanssa.Tuhoarvioinnin jälkeen kaluaminen ja pureskelu jatkuu.Monien hehtaarien alueesta tulee jo koettuna menetyksena n 2000/ha ja odotusarvoissa tulee abou 10000e tappiota.
Näiden menetysten rinnalla nämä valtiovallan tuhokorvaukset on täyttä pilkantekoa,varmaan jossakin nauretaan paskaisesti näitä ropoja maksettaessa
Kyllä on täysin ymmärrettävää ett’ näitä tuhoa-alueita jätetään luojan huomaan.Minullakin on männyntaimikoita,joissa ei juurikaan hirvi ole käynyt ja näillä kokemuksilla olisin yhtä sinisilmäinen kuin Timppakin kommenteissani,mutta kun olen täystuhojakin kokenut,niin tiedän mitä männyn ja koivun kasvatus raadollisimmillaan on
Kyllä valtiovalta pitää alkaa korvaamaan aiheutetut tuhot ,ei täällä kukaan muukaan voi käydä toistuvasti turmenelemassa toisen omaisuutta.Sakkoja vaan rankasti korotettuna
Viime keväänä istutin kuusentaimien seuraksi n 300 männyntainta hehtaarille ,niin 70% taimista syöty.
Tänä vuonna kolmessa taimikossa kuusen ja männyntaimien kumoonpuskemista ja yksittäisten kuusentaimien katkomista
Myös kuitukokoisten,oksattomien laatutukkiaihioiden runkojen kaluaminen selvästi lisääntynytOlen menettänyt täysin luottamukseni metsästäjiin-Juttusilla ollessa ollaan lipeviä,mutta ilmeisesti ajatuksena viekkaasti hyödyntää ja vahingoittaa metsänomistajan omaisuutta
Liityin MHY:n lähinna saadakseni MTK:n kautta järkeä hirvipolitiikkaan-paineet kasvavat –
MTK:n on toimittava !!Tämä n-merkin viestit on härskiydessään vailla vertaa.Metsänomistajan vuokralainen on syystä tai toisesta kyvytön(ukkoutumien yleinen saamattomuus,laiskuus,härski lihantuotantotavoite on todennäköisintä)huolehtimaan kohtuullisesta hirvikannasta.N-merkki nyt tulee ja kieltää metsänomistajalta männynkasvatuksen.
Noissa hankintahakkuissa olin isäni mukana 50-60-lukujen taitteessa.
Hakkuut aloitettiin usein marraskuussa,kun maa oli jäätynyt.Lunta toivottiin pieni huntu,silloin varsinkin koivu ja männyn latvapää liikkui hyvin,kuusi oli aina vähän vastahakoinen liikuteltava,
.Oksisat tippuva lumi tuli usein niskaan.Päähinennä oli yleisesti karvalakki.Housut olivat sarkaa,eivät kovin helpolla kastuneet ja olivat lämpimät.Jalkineena lämpöisemmilla keleillä nokialainen,kovilla pakkasilla huopikas.Suojakelillä käytettiin kädessä Nokian kumikintaita ja pakkaskelilla nahkakintaita,joissa oli kylmemmillä ilmoilla kudottu tumppu sisällä,oli myös turkiskintaita käytössä.
Jos lunta oli paljon ,niin tyven ympärilta poistettiin lumi lapiolla.Kaatokolo hakattiin kirveellä.Meillä oli kahdenlaisia kirveitä.Massapöllit karsittiin lyhyellä,terävällä kirveellä.Massapuun karsinta oli täysin pinnanmyötäistä,mitään mutkia ei sallittu.Isompi pitkävartinen,terävä metsäkirves oli tukkipuun karsintaan.Oksaisten kuusitukkien karsinta oli raakaa työtä,siinä kirves paukkui,äänet kuului talvisina pakkaspäivinä pitkälle.Kahden käden sakset oli tukille,mitään kuitupuusaksia en muista nähneeni.Massapuu otettiin vain käsiin ja heitettiin kuormaan,tosin meillä oli pokara,mutta sitä käytettiin vain reestä pinoon telatessa.
Puun kaato oli hakkuiden ongelmallisin toimenpide.Kaarisahalla kaato onnistui,mutta terässä piti olla kunnolla haritusta ja hyvin teroitettu ja tasattu.Sahaus meni helposti vinoon tai terä jumiutui .Välistä oli setämiehelta lainassa justeeri(kutsuttiin peuraksi?) tai sininen Solo Rex.Kaatoapuna oli puukiiloja ja yhtenä talvena oli uittokeksi,jolla oli yllättävä hyvä työntää puuta lähes 4m korkeudesta.Mitään kaatovänkäreita ei silloin ollut käytössä ainakaan meillä
Kyllähän valtakunnassa on pahasti asiat perseellään,jos yksi arvokas puulaji on kokonaan katoamassa tuotannosta.Nythän tulee Ruotsissa jo pitkä tuotantokatkos,koska kaikki nykyiset taimikot tuhotaan
Tässä tilanteessa ongelma ei enään ole metsäsätäjien ja metsänomistajien välinen.Puun tuotannon menetyksistä kärsii euromääärisesti selvästi eniten valtiot ja valtioiden verotuloilla elätettävä kansanosa.
Lukeeeko kukaan niiden inventaarimiesten kirjauksia.Osataanko niitä tulkita..Onko MMM pääasillinen tarkoitus hirvenlijan kestävä ,pitkäaikainen,maksimaalinen tuotanto
Mikä vastuu olisi tällaisessa tilanteessa Suomessa esimimerkiksi Metsäkeskuksen johtajilla ?? Onko tehtävänä ummistaa silmät luonnontuholle?Voisivatko he silmät kirkkaina kertoa olleensa tietämättömiä tilanteesta?Entä maakuntajohtajat,Metlan johtajat?MTK?Luontojärjestöjyrät ?.Poliitikot?
Metsälehden artikkelista ilmeni että tyvitervas tarttuu myös kuusee ja koivuun.Haasteteltu mo mietti että mitähän metsään yrittäisi istuttaa,kun koivutkin kuolevat
Ovatko nämä nykyajan hyväpohjaiset metsämaat tulevaisuuden mahoja kitumaita ??Sienitautien saastuttamia metsänpohjia ??
