Käyttäjän tamperelainen kirjoittamat vastaukset
-
Kokemuksia myös 50-luvun jälkipuoliskoslta.Isä ajoi yhtiöille rahtia hevosella.Olin vänkärinä varsinkin hankalilla palstoilla.
Hevoselle oli aina heinäpussi,vähän ruisleipää ja loimi.Janoonsa se söi lunta.Aina mukana olevalle pystykorvalle oli voipaperissa pieni pala sianlihaa tms.Köysinippu oli tarpeen tukkien sitomisessa.Oikein isoja yksittäisiä tukkeja pahoista paikoista ”telattiin” pelkällä etureellä.
Samoin jyrkkkä alamäki jokirannana telalle ajettiin tukit pelkästään etupankolle sidottuna(Mäkeen laipotiin kusiaispesää ja rautakangella irroiteltua maata,sekä leviteltiin pahnoja)
Muistaakseni hyvissä olosuhteissa (pikkupakkanen,hyvät raiteet,eikä juurikaan ylämäkiä)tuotiin 6-8 keskikokoista tukkia yhdessä kuormassa tienvarteen.
Joskus peräreki jäi kantoon tai kiveen kiinni ja hevonen ainakin kerran katkaiis aisan hätääntyessään.Usein piti kuorma purkaa,pitkä käteen sopiva kitukasvuisest a kuusesta tehty puukanki oli melkeinpä ykköstyökalu 50 luvulla,.Sillä nostettiin rekeä,isoja tukkeja tai laukaistiin konkeloita..Toinen tärkeä työkalu oli kahden käden tukkisakset sekä terävä kirvesAinakin nuo hirvien kuusen,männyn ja haavan runkojen järsiminen aiheuttaa näihin puihin selvän lahon.Hämmästyttävä,että tätä vahinkomuotoa moni mestsästäjä ja metsäsnomistaja ei edes tunnista.
Kyseessä silloin haavainfektio.
Männyissä on paljon hirvien pieniä vaurioituksia,jotka tulevat esille vasta taimikossa hitaasti kävelemällä.Mahdollisesti nämäkin kuorivaurioitukset avaavat portin sieni-infektiolleKomppaan pihkatappia.Selvä taloudellinen tappio tuo 10% pusikot
Luonnonsuojelijat ja metsäsätäjät ovat aina vaatimassa tai ruinaamassa jotakin.Mitähän mo saisi joskus näiltä ryhmilta vastalahjaksi ??
Pilalle survotut tiet tai hirvien noutamisessa mankeloidut taimikotEhkä tulee kommentti,kuinka metsästäjien seuroilleen monopolisoima hirvenmetsästys sitä ”auttamista”.
Ilman tuota monopolia Suomi olisi metsistään rikkaampi maaAntonin viesti on tärkeä.On hyvä että ML puuttuu metsiämme uhkaavaan syöpään.Samasa lehdessä oli myös Jurikkalan kirjoitus maannousemaongelmasta.Pahimmatkin juntit uskoo Juurikkalaa.
En tunne esim tuota energiapuukorjuuta-tehdäänkö niissä yleensä kantokäsittelyä?Onkohan viime viikkoina päätehakkuissa tehty kantokäsittelyä?Tänään oli juttua ML:ssä männyn tyvitervastaudista.Levinnyt etelä -Suomeen etelä-Pohjanmaata myöden.Kantokäsittely on tarpeen kun viiden vrk:n jakson keskilämpö on yli +5C
Sellainen tilanne on juuri nyt päällä.Epäilen kuitenkin että kantokäsittelyitä ei enääntehdä
Kuusen ja männyn lahottajasienet on Suomen metsätalouden tuhoaja tulevaisuudessa?Oli tarkoitus ky syä,että kun pakkasten jälkeen tulee lämpöjakso,päivälämmöt yli 10C ja keskilämpökin 7-9C,niin kuinka nopeasti maannousemasieni alkaa lähettää itiöitä ilmaan ja saastuttaa tuoreet kannot
Sieni-itiöt kulkeutuu 300 -400km etelästä(jossa sieni edelleen kehittää saastuttavia itiöitä) ilmavirtojen avulla.Tuulet puhaltelee useimmiten lounaasta
Epäilen että maannousemariski jatkuu loppusyksylläkin.En ole nähnyt asiasta mitään tutkimusta,mitähän siellä metsätieteissä asiasta ajatellaan?
Eiköhän ureaan voi lisätä jänestoa?
Kustannukset tietysti nousee entisestään.
Kuinkahan nopeasti kanto pihkoittuu esim +5C – lämopötilassaShindaiwan 480 on ollut paras sahani,kestänyt 20v hankintahakkuilla,toissatalven vielä vietti metsässä kakkosvarasahana,ei päässyt tositoimiin. Nyt eläkkeellä.
Kokeilussa yhtenä päivänä Shindaiwa 452,näppärä ja puhdikas ensiharvennussaha.Nykyinen sahani stihl 241 kyllä toimii,muttakäsiteltävyys ei ole aivan huippua,ei oikein istu karsinnassa käteen
