Käyttäjän tamperelainen kirjoittamat vastaukset
-
Vihreiden perustajien kuningasajatus oli tuoda taistolainen sosialismi Suomeen.Kannattaa tutustua esim Satu Hassin poliitiseen menneisyyteen.Lonnonsuojelun varjolla on helppoa harjoittaa sosialisointia
Olen ritvan kanssa samaa mieltä ,2v kuusentaimissa rajut koko ja laatuerot.Erään taimitarhan 2v kuusentaimet ovat kuin makaronitikkuja,retkottavat istutettuna mihin hyvänsä suuntan.Helvetillisiä käsitellä,sitten joukossa aina 5% täyttä roskaa.Voivatko taimet olla 2v?.Kun toisen taimitarhan 2v taimet ovat tanakoita,keskimäärin kaksikertaa pidempiä
Puunhalaaja ehdotan tulevana suvena laajaa metsäretkeilyä ,lahotarkkailua ja tietysti tutustumaan 1900-luvun puunkäyttöön
En itsekään ole mielestäni luonnon tuhoaja,mutta esim vaatimus ,että säästöpuiden määrä olisi 10-20% päätehakkuulla,on aivan liikaa.siinä menee tili
Tänään pisti silmään,että Vapaavuori ei halua,että Helsinki luopuu kivihiilestä,koska siitä tulee kustannuksia.Ei sittenkään vaikka valtio lupaa 80milj tukea.
Ollaanko samalla viivalla ?
Sokea tutkimuksiin uskominen on monen ,jopa akateemisen helmasynti.Ensinnäkin näillä proffilla tms ei ole vinoa pinoa hyviä tai edes melko hyviä tutkimusaiheita.Osaa todella vähän kiinnostaa työn ohjaus ,kysyttäessä lähinnä vaivautuneita ilmeitä kiireen selittelyä.Noviisi tutkija on orpona yksin pähkäilemässä.Suuri osa tutkijoista jotka tulee kaupunkimiljööstä melko kädettömiä tutkimuksen käytännön töihin.Mittarit,porat,metallin-muovintyöstö,materiaalit,sääolot,metsäluonto yleensä tuntemattomia.Kaikilla ei ole assistenttia käytettävänä ja ihan simppeliä ei ehkä kehtaa kysyä.Paljon jää oman näppäryyden varaan
Sitten mittaustulokset.Ne ei usein tue tutkimuksen teoriaa,lopputulos ei olekaan odotettu,vaan sisältää paljon ristiriitaisuuksia ym.No perääntyykö väittäriään tai tutkimustyötään tekevä opiskelija/tutkija/työn ohjaaja.Nooh.. taloudellinen uhraus ja kasvojen menettäminen olisi liikaa ja sitten vähän parannellaan mittaustuloksia ..ja kas odotettu uusia uria aukova lopputulos saavutettiin.Kiiruusti medialle tiedottamaan…
Puunhalaaja ei osannut vastata,kysymykseen kuinka metsäluonto selvisi aina 1900-luvun lopulle ilman lahopuuta
Tuo selitys,että kaikki polttoon kelpaava puu olisi kerätty vai asutuksen lähistöltä ei pidä paikkaansa.Ensinnäkin kaukaisemmat metsät sijaitsevat yleensä vedenjaka-alueella ja sieltä poispäin tullaan alamäkeenHevonen-reki yhdistelmällä ajettiin puuta useiden kilometrien päästä.Yhdessä kuormassa tulee tukkeja 6-8kpl.Yhdistelmä menee 1.5m aukosta,kyllä ajokone on on kuin valas maalla.Siinä kulki samoja uria polttopuut ja sitä tarvittiin paljon.Hevosia oli paljon,oli myös työvoimaa,jopa kunnaskodin paremmat hoidokin olivat puusavotassa.Olin itse vänkärinä isäpapalla 50-luvulla,joten tiedän mistä puhun
Edelleen kaipaan selitystä,kuinka metsäluonto selvisi ilman lahopuuta ja toisekseen menkää nyt luontoaktivistit metsään ja todetkaa kuinka paljon normaalissa talousmetsässä nykypäivänä makaa tuulikaatoja ja lumenmurtoja ja kirjanpainaja auttaa lisää.Hälytyskellot soivat aina ,kun tutkija/tutkimus vaatii lisää lahopuuta
Olen näitä tutkijoita tössäni nähnyt,ensinnäkin nämä tutkimusasetelmat usein täysin p…..stä, s.o.tyhmästi soviteltu.Olisi hienoa jos tutkijalla olisi elämänkokemusta,ei tuijottelisi epäolennaisuuksia.Jos elämä ”ruuvattaisiin” kaikkien tutkimustulosten mukaiseksi,niin joutuisimme todennäköisesti perikatoon
Olen ottanut tavaksi tehdä omin käsin joka kevät lintupönttöjä vanhasta purkulaudasta.Netti täynnä ohjeita.Suosittelen puunhalaajallekin.Nikkarointi tuo arkirealismia
Tuo Planerin julkaisema kuvapari on puhutteleva.Vastaavaa kuvavertailua ei julkaista koskaan medioissakaan,koska media veisaa vihersuvakkien virsiä,eikä tuommoiset kuvat ole eduksi laho-aatteelle.
Kuvien pitäisi olla julkisessa levityksessa,avaisi monen taviksen ja enempikin opetetun silmiä
Kuten metsänhoito aloituksessa kirjoittaa, olishan se todellakin lottovoitto suositusten yhdistäminen jk-menetelmään luonnon monimuotoisuuden kannalta, kyllä. Kuitenkin tyypillinen jk-käyttäjä vaikka niin voisi hyvin olettaa ei ole kaupunkilais metsänomistaja, vaan hän asuu siellä missä hänen metsätkin ovat.
Kaupunkilaismo ei tosiaan jk:n kykene,se vaatii aktiivista suhdetta metsään.Senverran voisi aktivoitua,että kerran kesässä kulkisi omien metsiensä alueella ja karttoitaisi lahopuut.Nykymetsissä on paljon lahopuuta.Putoisi suomut silmistä.Epäilen kaikkien tutkijoiden pätevyyttä ja motiiveja,jotka vaativat lisää lahoa metsiin.Kuljen metsissä lähes päivittäin,joten tiedän mistä puhun
Millainen oli metsien monimuotoisuus esimerkiksi 1800-luvulla? Sikäli kuin olen ymmärtänyt kaikki kaskiviljelykseen sopivat metsät oli uudistettu monta kertaa. Etelä-Suomen rautaruukkien hiilen tarpesseen ja talojen lämmotyksiin oli hävitetty metsiä suruttomasti. 1860-luvulta käynnistynyt sahausboomi hävitti vielä jäljelle jääneet luonnonmetsät. Miten sieltä yksikään ötökkä selvisi
Olisi antoisa projekti tutkia,kuinka ötökät selvisivät metsien myllerryksessä,esim viimeiset 200v.Torpattaisiin ehkä muutama ”nykyhokema”
