Käyttäjän Taviokuurna kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 148)
  • Taviokuurna

    Vesien parantaminen onkin kova tavoite; SYKE:n mukaan sisävesistä on hyvässä trai erinomaisessa kunnossa 87%, vastaava luku virtavesissä 67. Tietokonemallintajat käyttävät sopivasti valitsemiansa parametreja ja kertovat isoin otsikoin esim. ”ojitusalueiden ravinnepäästöt aiemmin mitattua suuremmat” jne. Tätä tyystin moraalitonta ”mallintelua” hyödynnetään otsikoisden saamiseen ja otsikoita apurahojen saamiseen. Haisee todella pahalta, yksi esimerkki oli jatkuvan kasvatuksen tutkimus, jossa vertailulaskelman lähtökohtana oli mm. , että kuusen viljely antaa ensimmäiset harvennustulot 60 vuotta viljelyvuodesta  ja toisaalta jatkuvan kasvatuksen alueella taimikonhoidon kulut ovat 0 euroa eli ei tarvita r-sahaa laisin. Joku …tanan roti tähän pitäisi saada. Matkustin junassa ja sattumoisin vastapäätäni istui Aalto -yliopiston professori, jolle em. asioita tuskailin veronmaksajana ja metsäammattimiehenä. Proffa yritti lohduttaa: ”Kyllä minä sinulle sopivasti parametrit valiten laadin mallin, jolla osoitan todekksi että keltaiset norsut oppivat tanssimaan ripaskaa kuussa”.

    Taviokuurna

    Uskallan esittää metsään menoa; jos ei maavara riitä, niin lennätä dronea tieltä. Pari juttua ollut lehdissä lähiaikoina, kuinka jk-autuus on tuulenpuuskissa muuttunut harveikoksi ja kohti viljelyä.

    Varmaan yli 80%:lle jk-profetioiden lumoamista on ylikorkea kynnys esittää julki touhun epäonnistumista.

    Metsänjalostus+ robottiohjatun taimien kasvatus antaa käytännön viljelyyn lähimmän 10 vuoden aikana +30–35%:n kasvuylivoiman (vrt. lu-alkuperän taimet) taimet.

    Nyt tulisi panostaa tuhojen kestävyyteen, työ on meneillään meillä Ruotsin kanssa yhdessä, tuloksia on vaikea aikatauluttaa ja kovan työn takana ne ovat, mutta kun asia on pelittänyt monilla kasveilla, niin miksei puilla.

    Yhdellä harvennushakkuulla ja NP -lannoituksella kuusikko uudistuskypsäksi, päätehakkuussa puuta 700 m3 hehtaarilta, ei taida sirppihallaprosenteilla keekoileville valtion nuorten metsien raiskaajille kelvata?!

     

    Taviokuurna

    Tolikoitten touhua totisesti koko moottorimurheilu! Auto luokkia löytyy mikoroautoista alkaen rekan nuppeihin. Kilpailut ovat pieni osa asiaa; pizzalähetti leikkii Alonsoa, eläköitynyt toimitusjohtaja osti Saksasta kalliin BMW:n, totesi, että ”iahn lapsellista ja maksoi, mutta jo ne äänet”.

    Formula -maailman koirasbarbeilla on satoja miljoonia samaistujia ympäri pallon — urheillaan, ollaan varmoja kuskeja, vaikka varmaa on vain, että alkavan viikonlopunkin aikana jossain puolella Suomea kaavitaan teinien rippeitä rautaromukasasta, kynttilöitä paikalle ja eiku hanaa.

    Siivottominta ja haureellisinta mitä hetkeen olen lukenut, oli Kymi -Ringin kehuminen hiilineutraaliksi!! Onneksi totuus valkenee Lahden veronmaksajillekin ja rata alkaa uudistua luonnostaan metsäksi kuten kävi Keimolankin überlegendaariselle leikkipuistolle, nyt tosin metsää on kaatunut kerrostalojenn tieltä.

    On kiintoisaa seurata, milloin alkaa toden teolla tulla kieltoja vauhdittamaan ilmaston turmelemista; moottorimurheilu olisi hyvä alku—mutta hankipa asialle julkisuutta mainosten katoa pelkääviin sanomalehtiin, on jo toinen asia. Suksilla pääsee yli 200 km/h ja hypyt ovat yli 200 m, se on minusta urheilua, ei hiilikuitulaatikossa istuskelu ja ainainen joutavan jauhaminen kisan jälkeen.

    Taviokuurna

    Haapa on surkuhupaisa puu metsänomistajan kannalta. Metsäliitto perusti aikoja sitten projektin, jolla kannustettiin haavan kasvatukseen, sopimuksia syntyi, haavikoitakin, paljon hirvenlihaa—-tiedotuksellisesti meni kehnosti projekti, vai muistaako joku, että hankkeen loppumisesta (romahtamisesta) olisi jotain julkisesti kerrottu?? Hintakin oli sidottu komkiasti kuusikuitupuun hintaan, +  – jotakin, en muista miten.

    Ja nyt puuntuottajien oma talo ilmoittaa lopettavansa haavan oston, pyllistää jäsenillensä ja imeltelee Äiti Luonnon pelastajia. Hyvät kirjoitukset tuoreessa lehdessämme Tiina Lietzénillä ja Kåre Pihlströmillä.

    Taviokuurna

    Jatkuvan kasvatuksen fariseukset eivät tunne käsitettä ”maaperän siemenpankki” — aukkohakkkuulle nousee näsiästä lähtien kasveja, jopa villiä herukkaa, vatusta puhumattakaan–ja sitä myötä on perhos-, kärpäs-, lude- ja kimalaissakitkin todella runsaita niin lajimääriltään kuin tietyn lajin yksilöluvuiltaankin. Tästäkin on Vuokko kyllä kirjoittanut MT:ssa viisaasti, menkää keräämään heinäkuulla metsävadelmia, jollette usko!

     

    Taviokuurna

    Sain työssäni oppia lukuisilta metsänomistajilta, ettei köyhällä mo:lla ole varaa myydä energiapuuta. Samaa sanoi taannoin Tornatorin metsäammattimies Metsätieteen päivillä HKI.ssä, nimeänsä en tietysti muista.

    Eli raivaussaha on työkaluna, ajoissa 2000 tainta/ha havupuut, koivikot harvemmiksi niin, ettei pääse syntymään näitä riukutiheiköitä, ei saisi päästä, vaikka sitä sairaalloisesti verovaroin tuetaankin.

    Tuttu perhe hoitaa taimikot kerran, isä ja äiti sahaavat, kaksi muksua tökkii lp-kannot liemaussauvan vaahtokumilla, joka kastelee kannon Round Upilla —- kerta touhu ja kunnossa on. Ensiharvennushakkuussa 13–14 -metrisestä puustosta lähtee 60–80 litran runkoja.

    Pystykauppias saa metsäjätiltä tai mhy:ltä täyden palvelun, aika viheliäinen mainoslause, kertaan mekaanisesti perattu taimikko karkaa riukuviidaksi, jossa ei pärjää rs, motosta puhumattakaan.

    Tuore työjälkien tarkastusten tulos oli lohduton, ”osa kohteista ei täyttänyt edes lain alarajaa tiheydeltään”, raportoi metsäkeskus.

    Kuinka paljon tuollaisesta viidasta harvennetut rangat tuottavat nettoenergiaa lämpölaitoksella, kun hakkuukoneen, hakkurin ja hakerekan polttoaine-energian kulutus lasketaan yhteen? Ja ranka näkyy lahoavan usien yhden sulan maan ajan kasassa, koivujen tyvissä kääävän lerpakkeita.

    Ja kun itkun alkuun pääsin, niin oikein tosi priimusten kapeissa leukoneissa ei ole edes kantokäsittelylaitetta — eli sertifikatööri tykkää, kun lahopuujatkumo eikun jatkuu vain.

    Kemerarahojen käyttämättä jättäminen on kolmen metsäjätin ja mhy:sten yhteinen häpäen aihe. Ja jotta kilpailua ei vain vahingossakaan syntyisi, eivät tarkastajat tuo julki, kenen repimät riukuviidat ovat surkeimmassa kunnossa?, kuka käytti minkäkin verran kemera-rahaa jne? Kyllä on pihkahousuisilla pitkä, kaita ja kivinen tei palvelujen tarjoajiksi.

    Taviokuurna

    Tuo 4,2–4,7 hirveä/1000ha on lehtipuun  kasvatuksen kannalta sairas; leikki läiskii ekinkeinoa korville mennen tullen.

     

    Taviokuurna

    Kyllä Ruotsin metsäalan ammattiväestä iso osa harrastaa metsästystä, myös hirven pyyntiä,  tuhojen määrät löytyvät inventointien tuloksista, Ruotsissa ovat hirven vasojen painot pudonneet osassa maata aika pahasti, kertoo siitä, että laitumet köyhtyvät kuusettamiseen ja yliapehtimiseen.

     

    Taviokuurna

    Ruotsissa  ei todellakaan pärjätä hirvikannan kanssa; vahingot tolkuttomia. Isot metsäjätit patistivat jo viime vuonna metsissään (niitä on paljon vrt. Suomen metsäjätit) vuokralla hirviä pyytäviä ampumaan luvat kokonaan. Tuhot valtavia, saksanhirven kannat kasvaneet nopeasti, kuusipeura huolehtii siitä, että kuusen tuhotkaan eivät jää satunnaiseen sarven hinkkaamiseen. Villisika täydentää sorkkariistan laidunnuksen terroriksi — tuorein vuositilasto kertoo kaatoja karttuneen liki 160 000, villisikaa luonnehditaan Saksassa ”allfresseriksi”, kaiken syöjäksi, maassa pesivien lintujen munat ja poikaset maistuvat. Afrikan sikarutto onn levinnyt maassa nopeasti, myös ihmisten mukana paikoin pitkin hyppäyksin —- sitä saa mitä tilaa. Olemme Suomessamme Saksan tiellä.

    Taviokuurna

    Kyllä syntyyy Suomeen riistatiheikköjä vallan valtaisasti, kun metsänhoitoyhdistykset ja pörssin metsäjätit kilvan imeltelevät metsänomistajien oivallisilla palveluillansa ja tänäkin vuonna  jättävät yli 10 miljoonaa euroa kemeran varoja käyttämättä. Ruotsalaiset vauraat mo:t eivät taimikoihinsa valtion tukea saa, mutta niin vain alkaa olla viime vuosien kasvaneiden hoitosuoritteidenn ansiosta ”röjningsberget” madaltumassa eli hoitorästit historiaa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 148)