Käyttäjän Taviokuurna kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 150)
  • Taviokuurna

    Ei pidä raivata havupuun taimikoita sienen leviämisen jaksolla. Kuinka mahtaa olla kantokäsittelyn laita energiapuun korjuussa ahertavissa pienissä metsäkoneissa ja puun poikki puristavissa kamppeissa?

     

    Taviokuurna

    Olen Glan kanssa samaa mieltä. Erityisesti varvikon pinnassa ahertavien (mo:t, metsurit, koneyrittäjät) kirjoituksilla olisi tarvetta väärien tietojen oikaisuun tai/ja keskusteluun. Ei kannata ujostella, jos ei teksti tule julki, soittakaa päätoimittajalle rohkeasti, tai pyytäkää pikkuporukalla toimittaja juttua tekemään. Kuvaamisen mahdollisuus luonnossa on metsätiedotuksen valtteja, asioita ei kannata pureksia eikä valmistella liikaa, kyllä toimittajat kyselevät. Esim. nyt on uutisista huutava pula, erinomainen tilausuus viedä reportterit esim. hirven tapikoksi kaluamaan entiseen metsään.

    Taviokuurna

    Hirvien ym. riistan väistöissä ja äkkijarrutuksissa syntyy  joskus pahaa jälkeä. Ruotsissa tilastoidaan näitä nokkakolareiksi, ulosajoiksi niin, että P-O Bylundin tutkimassa laajassa aineistossa oli noin neljänneksen aliarvio kuolonuhreista, mutta säästyihän riista tulevaan jahtiin.

    http://www.svd.se/statistiken-ljuger-om-viltolyckor

    Taviokuurna

    Kyllä mennään, Keskuspuiston koivut ja haavat ovat yli-ikäisiä suurelta osin, kuusikoissa ahertavat kirjanpainajat ja lahosienet. Paloheinän kisaladulla aukeaa liikkujan silmiin noin 500 metrin kohdalla luurankokuusikkko, josta aina silloin tällöin rojahtaa kuolleita, isoja puita nurin.

    Tänään oli myös Jakomäessä mätä iso haapa jaltakäytävällä, onneksi ei kukaan jäänyt alle. Sivistysmaissa puistot ja viheralueet ovat ihmisiä varten, pääkaupungissamme osa laholahkon uskontunnustusta — millaisia uhreja ideologia sietää?

    Taviokuurna

    Onhan se päätöntä, että metsänomistaja yrittää ajaa kuokkavieraat taimikostaan istuttamalla kuusta ihan pöljiin = maannouseman pahoin saastuttamiin hakkuualoihin. Se jos mikä on hirvituhoa, täällä Uudellamaalla ainakin surkean yleistä.Pidän lahokuusikoiden hakkuualojen uudelleen kuusetusta isompana pulmana kuin kuusen istutusta liian karuille maille, mikä on toki huikean kallis valtakunnan metsäpoliitikkojen kumarrus riistapolitiikoille sekin. Mutta soma on sertein palkittujen koirien ajaa riistaa sertein imelletyistä metsistä metsäjättien, etujärjestöjen, tutkimuksen, byrokratian jne.  päättämättä jättäjien syksyisissä kaatojuhlissa.

    Taviokuurna

    Lisää syntilistaa vieraslaji valkohäntäpeuralle (vhp). Vhp ja auto törmäsivät viime vuonna yli 6000 kertaa toisiinsa, humalassa ajetut vhp-kolarit eivät likikään kaikki tilastoidu.

    Ruotsissa on tutkittu ”käsittämättömiä” ulosajoja teiltä ja syy niihin voi olla hätäinen riistaeläimen väistö — jopa kuolemankolareita on paljastunut.

    Mutta jahtikansan logiikalla kyse on näissäkin liian kovasta tilannenopeudesta.

    Villisika lisääntyy huimaa vauhtia, siitä tulee vieraslaji supikoiralle tehokas kaveri kanalintujen pesien tuhoamiseen eikä ihminen asialle paljoa voi, valitettavasti. Kelitkin sorsivat, tätä kirjoittaessani rapisee rakeita akkunaan, lämpömittari näyttää silti + 17.

    Taviokuurna

    Metsäkauriin kannan kehitystä kuvaava käyrä näyttää jyrkästi yläpystyyn  tuoreessa Metsästäjä -lehdessä. Ihan on sama tilanne kuin energiapuun kaupassa; elleivät kovat talvet palaa, ei ole hakepuun kysyntä hääviä eikä kuusen taimilla rauhaa, kun metsäkauriit syövät taimien meheviä kasvaimia kevätherkukseen, helpolla

    löytyy eväs käännetyn mättään nokasta.

    Kauriin kannat karkaavat tällä menolla, elleivät jo karanneet, hallinnasta! Metsäalan päättäjät venkoilevat uusia sekametsä- ja ties mitä konsteja riistantuhojen ehkäisyksi–eli leikkiä halutaan suojella, leivän tuojasta ei ole niin väliksi.

    Taviokuurna

    Valkosen kirjan heikointa antia  oli tämä geneettinen puoli; kyllä valtapuut usein ovat parhaimman geeniperimän puita. Kirjan väite, että valtapuita pienemmät puut olisivat nuorempia kuin valtapuut on hatara osatotuus: kolmimetrinen hyvä närelenkin aineskuusi voi olla 80 -vuotias, ota hyvä suurennuslasi mukaan ja laske lustot, jos et usko.

    Lahotutkijoiden tiedettä ja oppejahan halveksitaan lahojen kuusikoiden uudistamisessa viljalti, joten miksi murehtia jatkuvankaan kasvatuksen uskontoa. Välipuut kukkivatkin huonosti tai eivät lainkaan, siemen usein heikkoa ja viallista.

    Yhteenveto jatkuvan kasvatuksen metsästä 3. hakkuukierrolta ” Päältä maho, alta laho”, surkeaa on vanhojen laajojen kokemusten unohtaminen ja jk:n ”tutkiminen” väen väkisin, kun Lukessa huutolaisen osaan jääneellä metsäntutkimuksella olisi oikeastikin tärkeitä asioita tutkittavaksi, esimerkiksi sienitaudit ja tuhohyönteiset, joiden perkuuseen meillä on todella osaavaa tutkijakuntaa.

    Taviokuurna

    Ruotsin oloissa…..”tappoi tai repi ompelukuntoon” Ruotsissa, Agria on sikäläinen eläinvakuutusyhtiö, en väittänyt, että sikaongelmasta oltaisiin hiljaa Ruotsissa, siellä ei vain tajuta millään sorkkariistakannan karanneen ajat sitten jahtijoukkojen kontrollin ulottumattomiin, 58000 riistakolaria viime vuonna, tekee 180/vrk, suden oikeuksista kuulin ensi kertaa.

    Taviokuurna

    Täällä on ja pysyy, nimittäin villisika, elleivät sitten talvet äityisi ihan siperialaisiksi.

    Ruotsin oloissa sikakanta 2 -kertaistuu 2,7 vuodessa, maassa ammutaan n. 100 000 villisikaa/v. kolareita tulee melkein yhtä paljon kuin hirvien kanssa, metsästyksen lainsäädäntöä on muuutettu, valoja saa käyttää, jyhkeitä loukkuja on kehitetty ja hyväksytty käyttöön, ruoantuottajien pinna todella tiukalla, vahingot valtavia.

    Metsästäjät eivät ehdi, jaksa tai halua hoitaa asiaa. Rasva tihkuu suupielestä. Ja sitten märistään,  kuinka sudet tappavat koiria. Agria -eläinvakuutuksen tilaston mukaan vuonna 201 4 susi repi hengiltä tai ompelukuntoon 6 koiraa, villisiat 96 eikä sitä itketä lainkaan…

    Jossain oli irtotieto vailla lähdeviitettä, että villisika söisi metsäkanalintujen munia ja poikasia; voi hyvin olla ja  jos on, niin johan näyttää metson ja teeren tilanne vielä surkeammalta kuin se on.

    Ymmärrän hyvin sianlihan tuottajien ahdingon, tauti taitaa tulla meillekin. Tapporahan asettaminen kuvaa epätoivoa MMM:n hallintoheppujen kädettömyyden edessä, voimakas on jahtiveikko, multasormi perin heikko.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 150)