Käyttäjän Tiina Lietzén kirjoittamat vastaukset

Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)
  • Tiina Lietzén

    Kiitän Planteria saamastani tekstin muokkausvinkistä.

    Tiina Lietzén

    Kiitos Suorittava Porras. ”Ne piirtää, joilla on liitua.” Siinä on asenne aika lailla kohdillaan meitä ei-metsästäviä maanomistajia kohtaan. Voisipa melkein vastata, että ”ne vuokraa metsästysoikeuden, joilla on maata mitä vuokrata.”

    Kävin Finlexistä katsomassa, mitkä ovat alueellisen riistaneuvoston tehtävät. Ne ovat tässä.
    Alueellisen riistaneuvoston tehtävänä on:
    1) osallistua Suomen riistakeskusta koskevaan strategiseen suunnitteluun ja valmisteluun aluetasolla

    2) osallistua riistaeläinlajeja, riistaeläinkantoja ja lajien elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien alueelliseen valmistelu- ja päivittämistyöhön sekä huolehtia hoitosuunnitelmatyöhön liittyvästä alueellisesta sidosryhmien kuulemisesta

    3) osallistua riistatalouden suunnitteluun aluetasolla sekä huolehtia tähän liittyen alueellisesta sidosryhmien kuulemisesta

    4) käsitellä aluekokouksen aloitteet ja päättää jatkotoimista; sekä

    5) seurata toiminta-alueen riistataloutta ja tehdä sitä koskevia esityksiä.
    En kykene näkemään, että mikään noista tehtävistä suoranaisesti edellyttäisi voimassaolevaa metsästyskorttia.

    Tiina Lietzén

    Suorittavalle Portaalle kysymys: onko mielestäsi oikein, että ei-metsästävällä maanomistajalla ei ole mitään pääsyä päättämään metsästyssuosituksista, vaikka hirvieläimet oleilevat sekä metsästäjien että ei-metsästävien mailla?

    Tiina Lietzén

    Kiitoksia Planterille kolumnini esiin nostosta. Ketjuun eilen lisätty linkki Aromilehteen sai verenpaineen nousemaan: mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu?

    Minua on pitkään harmittanut se, että MTK totaalisesti kieltäytyy näkemästä eroa metsästävän ja ei-metsästävän maanomistajan välillä. Asetin ensimmäistä kertaa Ville Kalluisen aseman riistaneuvoston jäsenenä julkisesti kyseenalaiseksi joulukuussa 2019 Mhy Salometsän valtuustossa. Koska tiesin ARN-kauden olevan päättymässä 2020, halusin tietää, voisiko oma mhy:ni vaikuttaa siihen, että ko. kiintiöpaikalle saataisiin ei-metsästävä maanomistaja. Kysymykseni jälkeen seurannutta jäätävää hetken hiljaisuutta rikkoi vastaus, jonka mukaan ”asiaa pitää selvittää”.

    Helmikuussa aloin kirjoittaa kolumnia ja lähetin MTK Varsinais-Suomen toiminnanjohtajalle Paavo Myllymäelle tämän sähköpostin:

    ”MTK:n nimeämänä jäsenenä Varsinais-Suomen riistaneuvostossa on Ville Kalluinen. Hän on metsästysseurassaan sihteerinä ja viimeisen vuoden aikana perustanut riistalihan käsittelylaitoksen. Liiallinen peura- ja hirvikanta kuumentaa tunteita läpi Varsinais-Suomen. Onko Kalluisen nimeämisessä hirvieläintiheyksistä päättävään elimeen käyty edes keskustelua? Minusta tilanne on suorastaan irvokas, kun MTK luovuttaa paikkansa ko. elimessä henkilölle, jonka suoranainen etu on korkea riistatiheys.”

    Oli talvilomaviikko enkä saanut sähköpostiini vastausta. Kolumnin deadline painoi päälle, joten soitin Myllymäelle. Hänen mukaansa minulla oli väärää tietoa: Kalluinen ei ole seuransa sihteeri. Myllymäki korosti useaan otteeseen 45 minuuttia kestäneen puhelun aikana, kuinka minun pitää pysytellä kirjoituksessani faktoissa ja että Kalluista parempaa maanomistajien edustajaa ei kertakaikkiaan Varsinais-Suomesta löydy. Ei-metsästävää maanomistajaa ei kuulemma voi laittaa jäseneksi alueelliseen riistaneuvostoon, koska siellä täytyy olla sisällä metsästysasioista.

    ARN:n sidosryhmäpalaverissa MTK Varsinais-Suomi muiden kuultavien mukana vaati hirvitiheystavoitteeksi 2,5/1000 hehtaaria. Mitä tekee MTK:n nimeämä edustaja ARN:n omassa kokouksessa? Kokouspöytäkirjaa en ole itse nähnyt, mutta saamieni tietojen mukaan sinne ei ole merkitty minkäänlaista eriävää mielipidettä, vaan Kalluinen on muiden mukana ollut hyväksymässä ylisuurta hirvitiheyttä. Kun kysyin tästä Myllymäeltä, hän selvitti (kuin pienelle lapselle), että kyseessä on vain kokoustekninen juttu, jolla ei ole mitään merkitystä.

    Puhelun jälkeen googletin uudelleen Mynämäen Erän kotisivut, ja siellä kerrottiin Kalluisen olevan seuransa sihteeri. Laitoin uutta sähköpostia Myllymäelle, hän kun oli korostanut minulle faktoissa pysyttelemistä.

    ”Hei, minua jäi vaivaamaan, kun kerroit ettei Ville Kalluinen ole metsästysseurassaan sihteerinä/luottamustehtävissä. Minulle avautui Googlen kautta tällainen sivu, joka näyttää ihan luotettavalta, toki päiväystä en siitä äkkiä löytänyt. (kuva sivusta). Yritän tietysti perustaa mielipiteeni faktoihin ja selvittää asioita, juuri siksi otin yhteyttä ensin Sinuun ja luottamushenkilöihin. Kumpi on nyt fakta, onko Kalluinen seuransa sihteeri vai ei?”

    Vastaus oli lyhyt ja tuli äkkiä.” Jep, on/oli vuoden 2019, jää tehtävästä pois 2020.”

    Ja nyt siis Kalluinen on ”vain” seuransa hallituksen jäsen.

    Ei MTK meitä vellihousuja metsästysasioissa millään lailla auta. Asenne on jopa ylimielinen ja aina saa eteensä vastauksen: ala sitten itse metsästämään, niin näet mitä se on.

    Tiina Lietzén

    Ilmoittaudun Kunttakerroksen ”kukin tyylillään” kyselemäksi raivaajaksi. En todellakaan pääse kerskumaan vuosittaisilla raivausmäärilläni, ja se MT:n jutussa esitetty urean levitys oli vähän näytösluonteista. Kun ottaa tavoitteekseen sen, että ei raivaa yhtään havupuun kantoja juurikäävän leviämisaikaan, niin saa metsänsä säilymään terveenä. Eikä tarvitse raahata metsään suihkupulloa.

    Ruotsalaisten tutkimusten mukaan jo 1 – 2 senttinen kanto voi männyn juurikääpää levittää. Metsäpohjani ovat osin niin karut, että jos mänty ei siellä menesty, niin ei siellä kasva mikään muukaan puulaji.

    Panu tuolla toisena vastaajana antoi oivat vinkit, allekirjoitan ne täysin.

    Tiina Lietzén

    Kiskolainen Pekka Uusitalo myy tryffeliympättyjä tammen, kuusen ja männyn taimia.

    https://puut.fi/tryffelitaimien-kasvatus/

    Tiina Lietzén

    nuori isäntä

    Kyllä!! Lause on tekstissä ihan erikseen ja siitä voi tehdä juuri sen tulkinnan, että ”sanotaanhan metsäohjelmassakin näin, avohakkuita ei tehdä”.

    Ehdottomasti tuostakin pitää jättää kommentti, mutta laitoin tuon oman tulkintani palstalle näkyviin, koska ajatus siitä, että avohakkuut kiellettäisiin on täysin järjenvastainen.

    Tiina Lietzén

    nuori isäntä:

    Löysin tuon mainitsemasi ”Avohakkuita ei tehdä”, mutta tulkitsen sen tarkoittavan sitä, että jatkuvan kasvatuksen menetelmässä niitä ei tehdä. Asian olisi voinut ilmaista vaikka näin ”Jatkuva kasvatus on pienipiirteisempää eikä avohakkuita tehdä.”

    Perustelen tulkintaani sillä, että tekstissä vähän myöhemmin suositellaan käytettäväksi jalostettua taimiainesta viljelytöissä.

    Muutoin olen kanssasi samaa mieltä: kaavoituksen kautta tehtävä suojelu on estettävä ja vaikuttaminen asiaan tehdään nimenomaan jättämällä kommentti ohjelmaluonnokseen. Aikaa on 28.8 asti.

     

    Tiina Lietzén

    Kiitos oksapuulle tervetulotoivotuksesta!

    Ja kiitos Planterille, kun hän oli muokannut alueellisen metsäohjelman tekstiä takaisin metsätalouden suuntaan.

    ”Turvataan riistatalouden toimintaedellytyksiä edistämällä metsänomistajien ja metsästysseurojen yhteistyötä.”

    Eikö tämän kuitenkin pitäisi olla näinpäin.

    ”Turvataan metsätalouden toimintaedellytyksiä edistämällä metsänomistajien ja metsästysseurojen yhteistyötä.”

    Alueellista metsäohjelmaa ei ole syytä valjastaa palvelemaan riistataloutta. Metsätalous mahdollistaa riistatalouden samoin kuin se mahdollistaa suunnistuskilpailut, geokätköilyn, puiden halaamisen ja kaupallisen marjanpoiminnan. Niin moni haluaa käyttää metsiämme, mutta yritetään nyt edes alueellisessa metsäohjelmassa mennä metsänomistajan etu edellä.

    Metsuri-motokuski kertoo, että 70 % metsästäjistä on maanomistajia. Pienellä googlettelulla en löytänyt tiedolle vahvistusta. Toivon, että laittaisit linkin näkyviin, niin tieto olisi varma. Luku varmasti myös vaihtelee eri puolilla maata.

    Pitää myös ymmärtää, että metsästävän ja ei-metsästävän maaomistajan asenne hirvitalouteen on tyystin erilainen. Kun aikanaan toimin rhy:n toiminnanohjaajana ja samaan aikaan mhy-tehtävissä, ei ollut yksi eikä kaksi kertaa, kun selvissä hirvituhotapauksissa arvio jätettiin tekemättä ja tuho ilmoittamatta. Näitä tapauksia yhdisti vain yksi asia: tuhosta kärsinyt metsänomistaja oli innokas hirvimies.

     

Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)