Käyttäjän Turvekangas kirjoittamat vastaukset
-
Turvesuon metsityksessä taimet istutetaan suoriin riveihin ja tuollaisella taikka perässä vedettävällä murskalla ajetaan taimivälit vuosittain. Istutus muokkaamattomaan maahan. Varhaisperkauksessa putsataan taimirivit. Voin suositella.
Viime syksynä toinen 490 alkoi oireilemaan siten, jotta kaasun kun löysäsi niin sammui. Lähti kyllä käyntiin ja sammui taas kun korkeilta kierroksilta kaasun löysäsi. Oireileva saha on hankittu lokakuussa 2016 ja toinen syyskuussa 2017.
Ilmansuodatin oli aika tukossa horman nukasta, vaihdon sen samalla kun tulpankin. Tulppa oli nokisen musta. Näillä vaihdoilla ei vaikutusta käyntiin.
Sitten vaihdoin magneettiventtiilin ja sepä sitten auttoi heti. Tulpan väri ollut kohdillaan ja pysynyt siitä saakka kun nyt loppusyksyllä sen tarkistin.
Olisiko tukkeentunut ilmansuodatin vaikuttanut mg.venttiilin vikaantumiseen. Siitä saattoi loppua säätövarat, kun kone sai nuukasti ilmaa ja jäikö se sitten jumiin vaikka ilmansuodatin vaihdettiin uuteen.
Erinäisten välivaiheiden kautta kehittyvät myös energiantuotantomuodot.
Tuulivoimalla on nyt noususuhdanne ja se on tuonut mukanaan hajautetut energiavarastot. Kun raha pyörii tällaisissa investoinneissa niin siinä ne seuraavatkin kehitysvaiheet saavat markkinoille imua.
Lainsäädäntö ei vain pysy tässä mukana, niiden päivityksessä saisivat kyllä ryhdistäytyä. Siirtolinjojen korvauskäytäntö ja yöaikaiset äänitasot kohdalleen.
Jos harjoitat maataloutta yhdellä tilalla, niin se vaikuttanee mm. matkakulujen kirjaamisiin. Itsellä ei ole tästä käytännön kokemusta. Yhdellä tilalla on pelto joka on vuokralla, itse en maataloutta harjoita. Vero-ohjeista käsitin niin, että tällaista pellon vuokrausta ei katsota maatalouden harjoittamiseksi.
Kun metsätalous sekoittuu maatalouteen ja mahdollisesti vielä ansiotyöhön ja jonkinlaiseen yritystoimintaan, niin yksi ja ehkä se varmin on selvittää oma tilanne verottajan kanssa. Samoin käy, jos mukana on erilaisia tilakohtaisia omistussuhteita.
Kun tilannetta tarkastelee eurojen näkökulmasta, millainen lopputulos milläkin tavalla saadaan aikaiseksi, lopputulos voi auttaa valitsemaan omalla kohdalla parhaiten toimivat ratkaisun.
Km-kulujen laskenta todellisten kulujen mukaan täällä on jo selvitetty ja todettu toimivaksi. Ja tätähän Anna pohdiskeli.
A. Jalkanen kommentoi oman auton myyntitilannetta ja kuinka kululaskelmat jatkuvat auton vaihdon jälkeen.
Homma siis pulkassa, menestystä verotukseen ja alkaneelle vuodelle!
Puu Hastelija lainasikin jo Verottajan ohjeita, kalustoon liittymiseen riittää, kun puolet on metsätalouden ajoa. Kaiken ei siis tarvitse niitä olla. Kodin ja metsätilan siirtymäajot eivät ole metsätalouden ajoa.
Miksi oma auto tulisi yrittää saada metsätalouden kalustoon – mitä hyötyä tästä on? Kaikkien, ihan kaikkien ajojen on silloin oltava metsätalouden ajoa, eikä esim. tiloille siirtymisiä kotoa, koska se ei ole metsätalouden ajoa.
Jos kalustoon kuulumattomalla autolla ei ole muita kuin metsätalousajoa, mukaan lukien niitä tiloille siirtymisiä, km- korvaus vuositasolla on yhtä suuri kuin sen vuoden oikeat toteutuneet kulut. KM-kululaskelman kautta tämä on vain varmempi ja selkeämpi – mielestäni.
Toisaalta auto on sellainen verottajan pyhä-lehmä johon liittyy kaikenlaista veroa ristiin ja rastiin, ALV mukaan lukien. Autoa kun kalustoon on nostamassa ja Verottaja pyytää selvityksiä, niin aikamoinen kirjailija saa olla jotta sen voi kalustoon liittää. Mutta edelleen, milloin tällaisesta kalustoon liittämisestä on jotain käytännöllistä tai taloudellista hyötyä?
Nostokoukku, vuokraustoiminnassa ei yksikätisyys menoa hidasta.
Mistäpä sinä hankkisit pelivälineet jälkipolvelle, jos niitä ei satu omassa tallissa olemaan?
Laskettelurinteissä toimii suksivuokraamoja ja kovin ovat työllistettyjä, miksipä sama ei toimisi metsätyövälineiden osalta. Satunnaiseen käyttöön aina uudenkarheat pelivälineet käyttöön. Sama homma kelkkavuokraamojen osalta.
Moni tasamaan tallaaja osallistuu myös hiihto- taikka laskettukurssille, vaikka taitoja tarvitaan lähinnä lomaillessa. Miksipä sama ei toimisi metsäalalla?
Moni tällainen vastaava kokeilu on vielä kokeilematta, koskaan ei ole liian myöhäistä.
Miten saadaan Suomen talous kasvuun?
Metsäpuolen osalta tulee varmistaa, jotta alalle ohjautuu tarpeeksi työvoimaa, tässä yksi toteutusta vaille valmis aihio.
Rippikoululeirien ja muden kesäleirien tapaan järjestetään nuorille suunnattuja kesäleirejä taimenistutusten ja varhaisperkausten tiimoilta. leiriviikko viikon taikka kaksi, jossa sopivankokoisella porukalla ja ohjaajien opastuksella tehdään sopivanpituisia metsätyöpäiviä. Leiriläiset saavat tehdystä työstä palkkaa, kyse on siis samalla kesätöistä. Ohjaajina metsäkoulujen viimeisten vuosikurssien oppilaat. Tällä tavoin osallistujia saadaan kautta koko Suomen, kunhan tämän mahdollisuuden ympärille toteutetaan aktiivinen some-kampanjointi. Leiriviikkoihin sisältyy myös metsätyöaiheiset tutustumiset alan toimijoihin ja työllistäjiin – näitähän meillä riittää!
Tällaisen toimen rinnalle voidaan perustaa metsätyövälineitä vuokraava yritysketju. Vuokraamosta voi vuokrata raivaussahat, suoja-asut, kypärät, kengät ja muut erityisesti metsätöihin sopivat varusteet. Sponsoreiksi pari sahoistaan tunnettua päämerkkiä, kolme suurta puuta ostavaa konsernia ja metsäkonevalmistajaa. Vuokraamo palvelee myös niitä kansalaisia, jotka osallistuvat jonkin tutun/sukulaisen metsätöihin satunnaisesti, ja omia välineitä ei jostain syystä tule hankittua.
Molemmille ylläoleville haetaan nuorten työllistämisen tukea ja muita saatavilla olevia nuorten työllistymiseen ja mielenterveyteen liittyviä tukia.
Aktiivisesti toimien tällaisen konseptin voi saada toimintaan jo tulevalle kesäkaudelle.
******************************************************************
Lisäys. Yksi sponsori voi olla myös Metsämiesten Säätiö, tulisi sinne annetuille euroillekin jotain näkyvää käyttöä.
Päättynyttä verotusta voi vaatia muutettavaksi kolme vuotta verotuksen päättymisen jälkeen. Jos vaikkapa tuleekin laskettua auton km-kulut todellisten kulujen mukaan jälkikäteen, voi päästä varsin mukavaan tuntiansioon.
Esim. Laskelmissa käytetty verottajan antamaa, muun selvityksen puuttuessa, km- korvausta esim. 0,27 eur/km. Metsätalouden ajot ajopäiväkirjan mukaan 10 000 km per vuosi. Matkakulut näin laskien 2700 eur/a. Jos uudet laskelmat osoittavatkin, jotta km- kulu onkin oikeasti ollut 0,5 eur/km, syntyy tästä 2300 eur per vuosi lisää vähennysoikeutta – kolmelle vuodelle lähes 7000 eur. Tästä 30% on 2100 eur puhdasta euroa tilille. Tällaiseen laskemiseen jos käyttää jokusen tunnin, niin saattaapa päästä vallan mukaville tuntiliksoille.
*******************************************************************