Käyttäjän Turvekangas kirjoittamat vastaukset
-
Asiaa voi lähestyä omien tavotteiden kautta. Jos tavoite on saada 1eur/m2 nettona tilille niin perustaa vuokratason siihen. Jos hyvinkin strateginen paikka, niin tavoite on korkeampi.
Vuokraaja vetoaa ja vertaa tarjottua vuokraa metsän tai pellon tuottoon. Kun kyse maa-alasta johon rakennetaan ja tehdään liiketoimintaa, niin eihän ne vertailut noin mene.
Ja ihan pakkohan sitä vuokralaista ei ole tarvis sada siihen tulemaan hinnalla millä hyvänsä.
Tieliitymä omille maille, sille voi laskea jotain arvoa. Jos lisääntyvää liikennettä, se on rasite ja tuo tullessaan yleensä ongelmia. Allekirjoituspalkkio per vuosi, ja reilun kokoinen. Jos rahat loppuu jo tässä viheessa, niin ei siitä taida olla varmaksi vuokranmaksajaksi. Jos vakiosopimukseen ei voi tehdä muutoksia, niin sepä on tarjoajan asia.
Kun kerrankin voi taimikonhoidon tekemistä helpottaa jollakin koneella, niin ainakin kannattaa asiaa tutkia. Entiset turvetuotantosarat taikka pellon metsitykset on hyviä kohteita hiukan miettiä kuinka taimikon hoidot toteutetaan tulevina vuosina.
Hankin mönkijän perään luukulla varustetun ATV-leikkurin 1,2 m, 15hv entisen turvetuotannon sarkojen metsityksen jälkihoitoa varten. Taimet istutettiin tuhkalannoituksen jälkeen suoriin riveihin, 7-8 riviä/20m sarka. Taimiväli rivissä n. 1.5 m. Rivivälit on ajettu vuosittain tuollaisella kelamurskalla ja viime kesänä raivurityönä taimirivit puhtaaksi. Tuossa hommassa murska toimii hyvin, kun leikkuu tehdään aluksi vuosittain ja nyt myöhemmin joka toinen vuosi. 4ha taimivälit ajelee n. 6 tunnissa. Pidemmässä ja paksummassa vesakossa homma menee tukkoiseksi eikä tuollainen Y-terä siinä oikein pärjää. Joka tai joka toinen vuosi ajettaessa homma hoituu sujuvasti. Osa aloita on Joutoalueiden metsitystuen hankkeita ja tarkistuksessa saivat maininnan ”erinomainen”. Menetettyjä taimia kun ei ole nimeksikään ja runsas heinä on saatu pidettyä kurissa tuolla murskalla ja jokin pahin paikka raivurilla alkuun avittaen.
Samaisia istutusaloja on lisäksi n. 10ha ja niillä saroilla taimet on istutettu hajalleen. Murskalla ajetaan saran keskelle ajoura vuosittain. Samalla tulee tarkasteltua taimikon hoitotarve ja kunto kulku-uraa avatessa.
Turvesuon metsityksessä taimet istutetaan suoriin riveihin ja tuollaisella taikka perässä vedettävällä murskalla ajetaan taimivälit vuosittain. Istutus muokkaamattomaan maahan. Varhaisperkauksessa putsataan taimirivit. Voin suositella.
Viime syksynä toinen 490 alkoi oireilemaan siten, jotta kaasun kun löysäsi niin sammui. Lähti kyllä käyntiin ja sammui taas kun korkeilta kierroksilta kaasun löysäsi. Oireileva saha on hankittu lokakuussa 2016 ja toinen syyskuussa 2017.
Ilmansuodatin oli aika tukossa horman nukasta, vaihdon sen samalla kun tulpankin. Tulppa oli nokisen musta. Näillä vaihdoilla ei vaikutusta käyntiin.
Sitten vaihdoin magneettiventtiilin ja sepä sitten auttoi heti. Tulpan väri ollut kohdillaan ja pysynyt siitä saakka kun nyt loppusyksyllä sen tarkistin.
Olisiko tukkeentunut ilmansuodatin vaikuttanut mg.venttiilin vikaantumiseen. Siitä saattoi loppua säätövarat, kun kone sai nuukasti ilmaa ja jäikö se sitten jumiin vaikka ilmansuodatin vaihdettiin uuteen.
Erinäisten välivaiheiden kautta kehittyvät myös energiantuotantomuodot.
Tuulivoimalla on nyt noususuhdanne ja se on tuonut mukanaan hajautetut energiavarastot. Kun raha pyörii tällaisissa investoinneissa niin siinä ne seuraavatkin kehitysvaiheet saavat markkinoille imua.
Lainsäädäntö ei vain pysy tässä mukana, niiden päivityksessä saisivat kyllä ryhdistäytyä. Siirtolinjojen korvauskäytäntö ja yöaikaiset äänitasot kohdalleen.
Jos harjoitat maataloutta yhdellä tilalla, niin se vaikuttanee mm. matkakulujen kirjaamisiin. Itsellä ei ole tästä käytännön kokemusta. Yhdellä tilalla on pelto joka on vuokralla, itse en maataloutta harjoita. Vero-ohjeista käsitin niin, että tällaista pellon vuokrausta ei katsota maatalouden harjoittamiseksi.
Kun metsätalous sekoittuu maatalouteen ja mahdollisesti vielä ansiotyöhön ja jonkinlaiseen yritystoimintaan, niin yksi ja ehkä se varmin on selvittää oma tilanne verottajan kanssa. Samoin käy, jos mukana on erilaisia tilakohtaisia omistussuhteita.
Kun tilannetta tarkastelee eurojen näkökulmasta, millainen lopputulos milläkin tavalla saadaan aikaiseksi, lopputulos voi auttaa valitsemaan omalla kohdalla parhaiten toimivat ratkaisun.
Km-kulujen laskenta todellisten kulujen mukaan täällä on jo selvitetty ja todettu toimivaksi. Ja tätähän Anna pohdiskeli.
A. Jalkanen kommentoi oman auton myyntitilannetta ja kuinka kululaskelmat jatkuvat auton vaihdon jälkeen.
Homma siis pulkassa, menestystä verotukseen ja alkaneelle vuodelle!
Puu Hastelija lainasikin jo Verottajan ohjeita, kalustoon liittymiseen riittää, kun puolet on metsätalouden ajoa. Kaiken ei siis tarvitse niitä olla. Kodin ja metsätilan siirtymäajot eivät ole metsätalouden ajoa.
Miksi oma auto tulisi yrittää saada metsätalouden kalustoon – mitä hyötyä tästä on? Kaikkien, ihan kaikkien ajojen on silloin oltava metsätalouden ajoa, eikä esim. tiloille siirtymisiä kotoa, koska se ei ole metsätalouden ajoa.
Jos kalustoon kuulumattomalla autolla ei ole muita kuin metsätalousajoa, mukaan lukien niitä tiloille siirtymisiä, km- korvaus vuositasolla on yhtä suuri kuin sen vuoden oikeat toteutuneet kulut. KM-kululaskelman kautta tämä on vain varmempi ja selkeämpi – mielestäni.
Toisaalta auto on sellainen verottajan pyhä-lehmä johon liittyy kaikenlaista veroa ristiin ja rastiin, ALV mukaan lukien. Autoa kun kalustoon on nostamassa ja Verottaja pyytää selvityksiä, niin aikamoinen kirjailija saa olla jotta sen voi kalustoon liittää. Mutta edelleen, milloin tällaisesta kalustoon liittämisestä on jotain käytännöllistä tai taloudellista hyötyä?
Nostokoukku, vuokraustoiminnassa ei yksikätisyys menoa hidasta.
Mistäpä sinä hankkisit pelivälineet jälkipolvelle, jos niitä ei satu omassa tallissa olemaan?
Laskettelurinteissä toimii suksivuokraamoja ja kovin ovat työllistettyjä, miksipä sama ei toimisi metsätyövälineiden osalta. Satunnaiseen käyttöön aina uudenkarheat pelivälineet käyttöön. Sama homma kelkkavuokraamojen osalta.
Moni tasamaan tallaaja osallistuu myös hiihto- taikka laskettukurssille, vaikka taitoja tarvitaan lähinnä lomaillessa. Miksipä sama ei toimisi metsäalalla?
Moni tällainen vastaava kokeilu on vielä kokeilematta, koskaan ei ole liian myöhäistä.