Käyttäjän Turvekangas kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)
  • Turvekangas

    Metsityslakia voi tulkita tiukasti tai vähemmän tiukasti. Kun tavoite on metsityksellä saada aikaiseksi hiilensidontaa, tulsi tämän olla se lain ylin tavoite. Loput on sitten muotoseikkoja.

    Hiilen sidonta tapahtuu tehokkaimmin kun puustoa on riittävästi, laki ottaa kantaa tähän mm. istutustiheydellä.

    Jos alueella kasvaa jonkinverran puuvartista kasvustoa, on alue ainakin vajaatuottoinen eikä se sido hiiltä tehokkaasti. Metsitystoimilla tällainen joutoalue vajaatuottoisen puuston kanssa saadaan tuottavaksi sekä hiilensitojaksi.

    Alunperinkään en ole ymmärtänyt puheita joistakin pajupuskista ja koivuista metsitettävällä alueella. Kun metsitetään, niin tehdään tarvittavat toimenpiteet ja kasvatukselle on hoitovelvoite pääpuulajin suhteen.

    Pienellä valtion panostuksella tässä saadaan ihan oikeaa hiilensidontaa, jos vain lain henki pysyy voimissaan päätöksen tekoon saakka.

    Turvekangas

    Päätöksen kuitenkin sait lopultakin. Kun oikea tavoite on rakentaa niitä hiilidioksinieluja, niin olisi varmaan paikallaan ohjeiden soveltaminen jotta tavoitteeseen päästään. Pilkunviilauksen vaarahan tässä nyt on, ja varsinkin kun päätösten tekeminen kestää pitkään.

    Millainen alue on kyseessä, sarkaojissa puita vai kuinka?

    Turvekangas

    Laitoin parin proton kuvat näkyville. Jos ei urakoimaan ala, niin tuon kahden puhaltimen pohjalta tehty viritys olisi ihan passeli satunnaiseen omaan käyttöön ja kohtuullisella investoinnilla.. Säkillinen raetuhkaa tai salpietaria kyytiin ja levittämäänn. Lannoitesäiliö suppilomalliseksi ja liukkaalla sisäpinnalla, säätölevy pohjan reikiin jotta annostusta voisi säätää varsinkin salpietarille/NPlle. Tuhkaa levitetään niin paljon jotta se voi valua ihan omalla vauhdillaan, ja se tukkii putkistonkin herkemmin.

    Tuhkaa levittää lapiollakin päivässä huomattavan määrän. Huono puoli siinä on tuhkapöly, josta pääsee eroon tuollaisella puhallinvirityksellä.

    Turvekangas

    Lehtipuhallinvirityksessä käytetään polttomoottoripuhallinta. Puhaltimeen kiinnittetään 70mm viemäriputki ja siihen haara. Haaraan saadaan aikaiseksi imua, kun sen halkaisija on pienenpi kuin ulospuhaltavan putken, 50mm käy hyvin. Tämä putki liitetään isoon laastisaaviin, joka on täynnä rakeistettua tuhkaa…tai kaikka metsän salpietaria. Loput rakeista on mönkijän vaunussa. Jos käytössä kaksi puhallinta, yksi molemmille puolille.

    Saavi täytetään lannokkeella, puhalllin käyntiin ja sulkuläppä auki, jotta lannoke pääsee valumaan alaspäin – putken imu auttaa tässä hyvin.

    Kun saavi tyhjenee, se täytetään lavalla olevalla lannoitteella.

    Tämä on siis viritys, mutta ”halpa”. Puhaltimet viskoo rakeet hyvinkin 10 m päähän. 1-2 ha per päivä tällä levittää hyvinkin, jos siirtomatkat eivät ole kovin pitkiä.

    Turvekangas

    Köppäkynsi. Tuhka oli Silva Horus, levitysmäärä 3000-4000kg/ha – tuotteessa on mukana boori. Traktorin keskipakolevittimeen mahtui 2-3 700kf säkkiä. Tuollainenn levitin viskoo rakeita lähes 20m säteelle, joten jokunen rae joutuu myös sarkaojiin. Levitysvaiheessa tuhkassa oleva hienoaines pölyää, mutta istutusvaiheessa ei ollenkaan.

    Jos käytössä on mönkijä, niin sillä voi levittää nestemäistä booria sekä torjunta-ainetta. Tällaisen mönkijän perään sijoittuvan sumutinlaitteiston voi tehdä itsekin ja levitys sujuu ripeästi. Mönkijän ja perävaunun avulla voi lapiolla viskoa tuhkaakin sellaisiin paikkoihin jonne traktorilevitys ei oikein onnistu. Vuosien saatossa on näin tullut levitettyä tonnitolkulla, kun vain aikaa on. Myös omia lehtipuhallinvirityksiä on tullut kokeiltua – toimii hyvin. Haasteena lähinnä on saada suursäkki ilmaan ja tuhkarakeet kyytiin sekä kuinka syöttää tuhkaa puhaltimen ilmavirtaan. Suoalueen taimikot ovat n. 25ha joten lentolevitys voi tulla kyseeseen jossain vaiheessa

    Tässä metsitystukihankkeessa käytettiin argiini-rakeita koko alueelle. Tavoite on saada taimet ripeään kasvuun jolloin tulevat hoitotoimet tuottaisivat parhaan tuloksen ja taimien hävikki olisi pienenpi. Mänty on aika herkkä heinien alle jäädessään.

    Turvekangas

    Tänään on joutoalueiden metsitystukien ensimmäinen maksupäivä. Keväällä toteutetun hankkeen tuki tuli ajallaan maksatukseen.

    Toinen hanke odotaa vielä päätöstä, jospa sitä pääsee toteuttamaan ensi keväänä.

    Turvekangas

    Oli tarkoitus tehdä vertailuala. Päädyin kuitenkin arvioimaan yleisen kasvun pohjalta, referenssinä aijemmin istutetut alueet. Varsinkin männyntaimet oli jo istuttaessa pakastetaimia suurempia joten lähtökohdatkin ovat erilaiset.

    Turvekangas

    16 000 mäntyä ja jokunen sata kuusta keväällä istutettu näiden ruotsalaisten ihmerakeiden kanssa. Vaikutuksen näkenee ensivuonna paremmin.

    Hankin pari käsiannostelijaa ja pari putkea. Putken hankintahinta on korkea, koska putki on perusputki johon annostelijan mekanismi on lisätty. Yksi raepullo riitti n. 400 taimelle.

    Rakeilla on tarkoitus saada taimet nousemaan heinien yms. seasta mahdollisimman ripeästi. Jos toimii silminnähden näin, niin korkea putken hinta onsilloin sivuseikka.

    Turvekangas

    Kun kiinteän maan hiilinielut on saatu rakennettua valmiiksi, niin sitten voidaankin aloittaa samanlaiset talkoot humuksen sitomiseksi, tarkastella vesistöjen hiilitaseita ja humuksen roolia vesistöissä.

    Tuollainen petihiekkalaitos voisi olla, jos ei nyt jokaisessa metsäojassa, niin jonkinlainen valumaalueellinen laitos. Sen kautta kulkisi suuremman alueen vesiä ja puhdistuisivat ennen vesistöön menoa. Monestihan ojien vedet yhdistyvät puroiksi tms. ennenkuin päätyvät järviin ja jokiin. Siinä sellaisen huoltaminen voisi olla mahdollistakin.

    Turvekangas
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)