Käyttäjän Turvekangas kirjoittamat vastaukset
-
Esimerkkilaskelma metsätalouden harjoittamisesta, jossa tulot 10 000 eur ja muut vuosimenot 2000 eur. 8000 km metsätalouden ajoja omalla yksityistalouden autolla.
Autoilija 1 käyttää metsätalouden ajoihin verottajan vuosittain vahvistamaa kilometriveloitusta muun selvityksen puuttuessa 0,25 eur/km: Matkakuluvähennys 2 000 eur.
Autoilija 2 laskee km kulun todellisten kulujen mukaan 0,5 eur/km: Matkakulut 4 000 eur.
Tapaus 1: Metsätalouden tulos 10-2-2= 6 000 eur. Koska tulos on positiivinen, tekee verottaja tästä 5% yrittäjävähennyksen (=300eur), verottettava tulos 6 000 – 300= 5 700 eur. Josta menee 30% veroa = 1710 eur verottajalle.
Tapaus 2: Metsätalouden tulos 10-2-4= 4 000 eur. 5% yrittäjävähennys 200 eur, verottettava tulos 4 000 – 200= 3 800 eur. Josta 30% veroa = 1140 eur verottajalle.
Tapaus 1 maksaa valtiolle veroja 570 eur enemmän kuin tapaus 2. Tapaukselle 2 jää siis verojen ja samojen vuosikulujen jälkeen 570 euroa enemmän tilille varoja, jotka hän voi vaikka sijoittaa sopivasti ja nauttia korkoa korolle ilmiöstä.
570 eur yhtenä vuotena ei välttämättä näytä paljolta. Jos sama summa kuitenkin jää tilille 10 vuotena ja jokaisena vuonna se sijoitetaan kohteeseen, jossa tuotto on 10% ja korkoa korolle saadaan hyödyksi. Niin – 5 700 eur pääoman päälle on kasvanut korkoa n. 4 300 euroa.
20 vuoden päästä pääoma 11 400 eur, kun joka vuuosi 570 eur lisätään sijoitukseen ja korkoa kertynyt sitten n. 25 000 eur.
Varsinkin nuorempi metsänomistajasukupolvi, käyttäkää nuoruus hyväksi ja pidä puolesi myös menojen suhteen. Niiden tulos näkyy vuosien päästä kun malttaa odottaa.
Kyllä verottaja omansa saa ja useampaan kertaan. Ajatellaapa kuinka paljon vuosien varrella on mahdollisesti jäänyt tällaista vähennystä käyttämättä koska se 0,25eur/km on helppo ja varma käyttää. Monesti se kattaa kulut, mutta ei aina. Laskelmat näyttivät jotta tuo kattaa polttoaineet ja vakuutukset+verot. Loput jää sitten omalle kontolle, vaikka kyse on tulonhankkimiskulusta siltäosin, kun metsätöihin mennää ja tullaan. Auton hankintahinta on sitten kannattavuuskysymys eikä niinkään verotuskysymys.
Jokainen menoerä, joka kuuluu metsätalouden menoihin, voi muodostua kaksinkertaiseksi menoksi, jos sitä ei merkkaa vähennyksiin. Tällöin kyseinen meno kuittaantuu, kun metsätaloudesta muodostuu tuloa.
Verottajahan tekee 5% yrittäjävähennyksen, jos metsätalous näyttää plussaa verotuksessa. Korkeammat vähennykset pienentävät tämän yrittäjävähennyksen vaikutusta. Joten vaikka suurempi joukko laskisi metsätalousajonsa todellisten kulujen mukaan ja näin vähennysten määrä noususi, niin samalla pienenisi yrittäjävähhnyksen vähennys koska positiivinen tulos pienenisi.
Jos tilalle ei ole autotietä, mutta kulkukelpoinen polku tms, on sekin puoltava peruste, jos siellä kilometrin polun päässä käydään useasti töitä tekemässä. Tai vastaavasti tilan koko on sellainen, jossa jo sisäistä ajoa tulee reilusti vaikkapa raivaussahoja mukana kuljettaen. Eli vaikka ei rankavaunua olisikaan niin tarvetta silti voi olla paljonkin. Jonkinlainen vaunu kyllä selkeyttää tilannetta, ja sitähän tarvitaan boori- ja kasvatuslannoituksia tehdessä ja toki taimien kuljetukseen uudistusalalle.
Näistä kun kirjoittaa kuvaelman niin siitä se hankinnan kuuluminen metsätalouden kalustoon tulee selvästi erottua.
Kysehän on tulonhankkimistarkoitukseen tehdystä hankinnasta. Se tulojen aikaansaamisen varmistaminen olenee punainen lanka tässäkohtaa.
Auto ei ole metsätalouden kalustossa.
Verottajan ensimmäisen tanssin rukkaset tuli siitä, että Exelini laskelmassa käytin tätä korkeampaa km kulua, kuin se 0,25eur/km. Taulukossa oli maininta lyhyesti, mistä se korkeampi kulu on perääisin, verosihteeri ei ollut tätä huomannut vaan laittoi noottia postiin jotta vaatimustani ei hyväksytä ja laitetaan aitävastoin veronkorotusta.
Siispä soitin ja kerrattiin tilanne. Laitoin sitten täysin aukinaiset taulukot kaikkine menoineen ja laskelmineen. Samaisessa laskelmassa oli laskelma auton hankintahintaan (70keur) perustuvasta laskennallisesta poistosta hankintavuodesta lähtien. Siitä sitten näkyi, jotta 2020 verotuksessa on käytety tätä kolmannen vuoden poiston arvoa ihan sellaisenaan. Poisto laskettu alusta saakka 25% mukaan.
Jos vekotin kuuluu kalustoon, niin hankintahinta merkataan poistoihin siltäosin kun kalustoon kuuluu. Sma ekana vuonna alv:n kanssa. Ja sama kaava vuoden kuluissakin esim, bensat ja vakuutukset, samalla metsätalousprosentilla niiden osuus metsätalouden muihin kuluihin.
Jotta mönkkäri voisi kuulua metsätalouden kalustoon, verottaja kaatsoo tarpeelliseki mm. metsäperäkärryn jolla voi niitä taimia ja hankintapuuta ajella. Se on painava peruste tarkastelussa voiko se sinne kalsutoon oikeasti kuulua.
Itsellä ko laite on kalustossa ja poistettu nyt kokonaan. Öljyt sun muut merkkaan muihin menoihin. 14eur/h olisi nyt paljon korkeampi korvaus kuin kalustoon kuuluvana. Ekana vuonna verottajalle selvitin 5 vuoden metsätalouskäytön näkymiä hankintasavotoiden osalta ym. käytön osalta. Tilojen pa. yli 100ha joten niitä töitä kertyi listalle sellainen määrä, jotta kas kun eivät kysyneet, että milloin meinaat päivätöissä ehtiä käymään.
Menipä sinne kalustoon kauan aikaa sitten myös auton jarrullinen perävaunukin. Kuvien kera perustelin sen tarpeellisuutta laitteen kuljetuksessa tilojen välillä ja kotoa tiloille. Laitteelle kun ei ollut muuta säilytyspaikkaa ja vaunua ei varsinaisesti muuhun käytetty. Olikohan metsätalousosuus n. 90%.
Tästä laskelmasta on esimerkkiä Metsämakasiinin mukana tulevassa Metsäverokirjassa. Kannattaa perehtyä jos on uudehko auto ja/tai pitkät välimatkat tiloille jossa ahkeraa käyntiä.
Laskelmien mukaan esim. raivaukset kannattaisi teettää vieraalla. Mutta kun kyse on myös kuntoilusta, niin siitä ei ala toiselle maksamaan. Kaikkea kun ei voi rahassa laskien todeta kannattavaksi. Eikä verottajakaan ota kantaa onko tuo kannattavaa, vaan tarkistaa vähennysten oikeellisuuden.
Verotustahan voi vaatia oikaistavaksi jokusen vuoden taaksepäin. Useamman tonnin sieltä saisi lisää vähennyksiä, mutta se jäänee nyt tekemättä. Menköön ne nyt oppirahojen piikkiin.
2020 vuoden verotukseen laskin autoilun kulut toteutuneiden kulujen mukaan. Auto 3v ikäinen ja laskin laskennallisen poiston alusta saakka 25% laskennallisin poistoin. 2020 poisto olis ikäänkuin kolmas 25% poisto.
Laskelmassa olevista polttoainekuluista tositteet, ABC tankkausten raportti.
Muut kulut: Liikenne ja kaskovaluutukset ja pakolliset verot, huoltokulut, rengaskulut ja renkaiden kausisäilytyskulut, katsastuskulut. Rahoitukulujen korko ja laskutuspalkkio. Laskelmassa verolliset eurot.
Nämä kulut yhteen ja jaetaan kokovuoden ajetuilla km määrillä. Siitä tulee sitten eur/km kustannus. Meni lähelle 0,45 eur/km joten tein metsätalousajojen laskelman tämän mukaan.
Verottaja kysyi perusteluja, laitoin vastausta. Päätös oli veron korotus perusteettomasta vähennyksestä. Verottaja ei ollut ihan kaikkea laittamaani materiaali lukenut. Soitinkin verottajalle ja kävimme asetelman läpi. Laitoin tarkemmat laskelmat ja sitten oli jokunen viikko hiljaista. Lopputuloksena oli vaatimukseni mukainen verotuspäätös.
Verottajan kiinnostus heräsi, kun matkakulujen vähennys pomppasi n. 3000 eurosta n. 6000 euroon – samalla selvitettiin metsätalouden muut kulut joita tuolloin oli reilusti.
Auto yksityistalouden käytössä, metsäajot lähinnä kodin ja tilojen välistä liikennettä. 2021 verotukseen jatkan sitten tällä samalla mallilla, joka on jo kerran hyväksytty.
0,25 eur/km varmaan iäkkäällä autolla ihan kohdillaan, mutta uudehkolla autolla se ei riitä kuin puoleen väliin jos siihenkään. Siksipä kannattaa tehdä tarkempi laskelma.
Metsityslakia voi tulkita tiukasti tai vähemmän tiukasti. Kun tavoite on metsityksellä saada aikaiseksi hiilensidontaa, tulsi tämän olla se lain ylin tavoite. Loput on sitten muotoseikkoja.
Hiilen sidonta tapahtuu tehokkaimmin kun puustoa on riittävästi, laki ottaa kantaa tähän mm. istutustiheydellä.
Jos alueella kasvaa jonkinverran puuvartista kasvustoa, on alue ainakin vajaatuottoinen eikä se sido hiiltä tehokkaasti. Metsitystoimilla tällainen joutoalue vajaatuottoisen puuston kanssa saadaan tuottavaksi sekä hiilensitojaksi.
Alunperinkään en ole ymmärtänyt puheita joistakin pajupuskista ja koivuista metsitettävällä alueella. Kun metsitetään, niin tehdään tarvittavat toimenpiteet ja kasvatukselle on hoitovelvoite pääpuulajin suhteen.
Pienellä valtion panostuksella tässä saadaan ihan oikeaa hiilensidontaa, jos vain lain henki pysyy voimissaan päätöksen tekoon saakka.
Päätöksen kuitenkin sait lopultakin. Kun oikea tavoite on rakentaa niitä hiilidioksinieluja, niin olisi varmaan paikallaan ohjeiden soveltaminen jotta tavoitteeseen päästään. Pilkunviilauksen vaarahan tässä nyt on, ja varsinkin kun päätösten tekeminen kestää pitkään.
Millainen alue on kyseessä, sarkaojissa puita vai kuinka?
Laitoin parin proton kuvat näkyville. Jos ei urakoimaan ala, niin tuon kahden puhaltimen pohjalta tehty viritys olisi ihan passeli satunnaiseen omaan käyttöön ja kohtuullisella investoinnilla.. Säkillinen raetuhkaa tai salpietaria kyytiin ja levittämäänn. Lannoitesäiliö suppilomalliseksi ja liukkaalla sisäpinnalla, säätölevy pohjan reikiin jotta annostusta voisi säätää varsinkin salpietarille/NPlle. Tuhkaa levitetään niin paljon jotta se voi valua ihan omalla vauhdillaan, ja se tukkii putkistonkin herkemmin.
Tuhkaa levittää lapiollakin päivässä huomattavan määrän. Huono puoli siinä on tuhkapöly, josta pääsee eroon tuollaisella puhallinvirityksellä.