Käyttäjän Uusmetsäläinen kirjoittamat vastaukset
-
Kiitokset Lasselle vinkistä, mutta ei löytynyt yhdistyksieni nettisivuilta tp-tietoja. Tietoa meistä -osiosssa on toisella jopa yhdistyksen strategia esitetty.
Yleensä konkurssikypsät yritykset piilottelevat tilinpäätöstietojaan, mutta voi olla, että hyvin pärjäävät yhdistyksetkin tekevät niin.
Kyllä tuo MHY:n jäsenmaksu on sen verran suuri ja toiminta taloudellisesti merkittävää, että jonkinlainen vuotuinen tilinpäätöstiedote olisi paikallaan jäsenillekin.
Toivottavasti ketjun aloittaja on saanut vastauksen kysymykseensä. Kovasti tuntuu olevan vastauksissa hajontaa pienien ja suurten motojen välillä.
Itsekin olen saman valinnan edessä. Ensi kesäksi on suunnitteilla kahdella tilalla noin 20 hehtaarin kesäharvennus, josta puolet enskaa ja puolet kakkosta.
Itse olin kallistumassa suurten yhtiöiden ja suurten koneiden puolelle, mutta keskustelun luettuani en ole täysin vakuuttunut.
Edellinen suurempi harvennus tehtiin hankintakauppana MHY:n korjuupalvelun toimesta pienellä motolla. Siihen en ollut täysin tyytyväinen, mutta en tiedä, johtuiko se koneesta vai kuljettajasta. Liikaa tuli huonoja puuvalintoja: esim. kasvamaan jäi joitakin kaksihaaraisia tai jopa latvattomia kuusia. Joko kuskilla oli huonot silmälasit tai sitten näkyvyys pienestä motosta ylöspäin oli huono.
Eivät nuo MHY:t ole jäsenilleen ainakaan taloudellisesti läpinäkyviä. Kahden yhdistyksen jäsenenä en muista saaneeni tai nähneeni koskaan niiden tilinpäätösinformaatiota.
Joku tietävä varmaan voisi kertoa, miten niillä taloudellisesti on mennyt pakkojäsenyyden poistuttua. Yhdistyshän voi tosiaan tuottaa voittoa tai tappiota. Yhdistys voi joutua tappioiden takia myös konkurssiin. MHY:t kuuluvat myös MTK-konserniin ja maksavat sinne päinkin jotakin vuosittain.
Jäsenmaksuni on noin 300 euroa vuodessa, joten ainakin toisen yhdistyksen jäsenyyden tarpeellisuus on harkinnassa. Jäsenyyden vastineeksi on järkevää hyödyntää metsäasiantuntijoiden ilmaisia metsäkäyntejä. Puukaupat teen nykyään omin päin Kuution avulla. En oikein ole saanut siitä MHY:n paljon mainostetusta korjuun valvonnasta lisäarvoa.
Yleisarviona voi todeta täällä jo mainitun, että palvelutaso vaihtelee liiaksi yhdistysten ja metsäasiantuntijoiden välillä. En tiedä, onko yhdistyksillä käytössä yhteistä laatujärjestelmää. Tarvetta ainakin olisi.
Olen käyttänyt pitkäaikaisemmin viiden metsäasiantuntijan palveluja. Kahden arvosana on erinomainen, kahden hyvä ja yhden todella huono.
Istutin juuri viime viikolla puolen hehtaarin hakkuuaukolle kuusentaimet muokkaamattomaan maahan, jossa oli vielä levällään viime syksyn hakkuutähteet. Metsäkoneet olivat hyvin rikkoneet pintamaata sopiviksi istutuspaikoiksi. Pottiputkella taimet upposivat vaivattomasti pehmeään turvepohjaiseen maahan. Mielenkiintoinen kokeilu, jossa uskoisin hakkuutähteiden jonkin aikaa hillitsevän rehevän maan heinittymistä, mutta haittaavaatko ne kuusentaimien kasvuunlähtöä?
En keksi muuta epätieteellistä selitystä kuin että myyrillä on taimikoissani ja niiden lähimetsissä liian paljon luontaisia vihollisia: pöllöjä, haukkoja, kettuja ja kyykäärmeitä. Pöllön pönttöjä olen ripustellut ihan tarkoituksella. Lieneekö myyrillä joku erityinen metsätyyppi, johon ovat mieltyneet?
Jovainilta mahtava suoritus: taas 50 sivua keskustelua ”isännättömästä rahasta”. Tosin keskustelu näyttäisi harhautuneen myös Jeesin yritysideaan.
Ehkä pelkistän väärin, mutta isännätön raha näyttäisi olevan siinä, kuka maksaa korjuun ja saa siitä mahdollista verohyötyä. Tai sitten en ymmärtänyt yhtään mitään.
Isännätön raha alkaa olla nykyajassa huono terminä, ja joutaa kunniakkaasti manan majoille Lauri Vaaran seuraan. Jovaininkin on ehkä tarpeen aloittaa uusi ketju, jossa on selkeämmin ja paremmin asiaa kuvaava otsikko.
Itsellä on aika laajat kuusiviljelmät, mutten ole koskaan havainnut yhtäkään eläimen aiheuttamaa syömävahinkoa kuusissa. Tosin ei meillä päin ole metsoja ja aika vähän myyriäkin. Hirviä on ja niiden syönti näkyy osassa mäntyjä ja rauduskoivuja. Ja saattaa hirvikin joskus rojahtaa makuulle kuusen taimien päälle, mutta ne saa useinmiten oijottua.
Kuten täällä on neuvottu monihaaraisen kuusen taimen saa leikattua puutatarhasaksilla hyvin muotoon ja yksilatvaiseksi, jos aikaa ja viitseliäsyyttä on.
Sijoitusrahastojen omaisuuden arvostukset tehdään kyllä varmasti lain mukaisesti käypien markkina-arvojen perusteella tilintarkastajien tiukasti valvomina. Ongelma on nyt vain siinä, että nuo metsätilojen markkina-arvot ovat todennäköisesti tällä hetkellä turhan korkealla markkinan ylikuumenemisen takia.
Kovasti erilaisia ovat nuo palstalaisten käsitykset metsärahastojen kuluista ja tuotoista. Tarkistin omakohtaisesti, että UB:n Metsärahastosta olen saanut kyllä huomattavasti suuremman tuoton kuin muutaman prosentin.
Gilead Sciencesin liikevaihto on 22 miljardia dollaria.
Realismia on, että pörssikurssit putosivat pari viikkoa sitten 30-40 prosenttia. Ei Trump leikkirahaa jaa, vaan ihan oikeaa rahaa, jolla taloutta elvytetään.
Gileadin remdesiviirin testietumatka johtuu osaksi juuri siitä, että se kävi kaikki testivaiheet läpi jo ebola-lääkkeenä. Korona-lääkkeenä se on jo koekäytössä sairaaloissa eri puolilla maailmaa, ja tulokset ovat olleet muutamien julkaistujen koetietojen mukaan pääosin positiivisia.
Julkisuuteen tulleet positiiviset tulokset ovat näkyneet myös yhtiön pörssikurssissa viime viikolla, ja eräät analyytikot arvioivat, että lääke nosti merkittävästi USAn pörssien sentimenttiä viime perjantaina. Tuleeko remdesiviiristä koronan parantava lääke? Se selvinnee lähikuukausina.