Käyttäjän Varsi kirjoittamat vastaukset
-
Saarenmaalla asuva ystävä ja metsästäjä sanoi, että metsästämällä kantaa ei saa alas, parhaimmillaan pysyy ennallaan. Rutto kyllä kuulemma saa kannan alas. Saarenmaalla ammuttiin lähes kuusituhatta sikaa edellisellä kaudella, joka hirveä määrä saaren kokoon nähden. Ja nyt kanta lähes yhtä suuri kuin vuosi sitten. No, Suomessa sikakanta niin pieni, että metsästykselläkin voidaan vaikuttaa. Saarenmaalla oli tauti rypäs marras-maaliskuussa, ihme kyllä nyt ei ole puoleen vuoteen löytynyt yhtään rutto tapausta. Virossa erillainen lähestyminen ruton torjuntaan. Vähemmän rajoituksia ja enemmän metsästystä. Kesä on pahinta aikaa leviämisen kannalta, siat liikkuu paljon. Talvella kun lunta ja kylmää, siat paikallaan. Tautitapaukset kyllä loppuu talven tullen. Mutta ei tämä sitä poista etteikö taas tulevana kesänä sika ruttoa voisi esiintyä rajan pinnassa ja vähän lännempänäkin.
Jalkaselle vielä susista. Löysin tuoretta tietoa Latvian susimääristä ja metsästyksestä. Latvian valtiollinen taho arvioi kannaksi nyt noin 1400 sutta, ja tammikuun puoleenväliin mennessä oli ammuttu 370 sutta. On huomioitava, että Baltian maissa on Suomea voimakkaampi pyrkimys pitää susikanta kohtuullisena. Tämä liittyy siihen, että siellä laiduntaa karjaa luonnossa huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Lampaiden kasvatus on merkittävää, ja sudet aiheuttavat isoja vahinkoja.
Olen taipuvainen ajattelemaan, että susikannat ovat noin kaksinkertaisia virallisiin arvioihin verrattuna sekä Baltiassa että Suomessa, mutta tämä arvio perustuu oikeastaan vain saalistilastoihin. Minulla on jonkin verran omakohtaista tietoa Baltian tilanteesta, koska asun siellä osan vuotta.
Miksi tämä kiinnostaa minua? Kohtuullisen metsäomaisuuden haltijana ja metsästäjänä ajattelen, että jonkinlainen tasapaino on oltava. On kohtuutonta ajatella, etteivät hirvet saisi lainkaan aiheuttaa vahinkoja – itseltäni tuhoutui 10 hehtaaria taimikkoa kolme vuotta sitten, ja kyllähän se harmitti. Petokantojen on oltava kestävällä tasolla. En itse missään oloissa metsästäisi petoja, mutta en myöskään tuomitse petojen metsästystä. Sudet ja karhut, joita olen luonnossa tavannut, ovat antaneet suuria elämyksiä. Lähimmillään olen ollut suden kanssa seitsemän metrin päässä, ja susi oli lähinnä utelias, ei uhkaava. Karhuihin olen pitänyt pidempää etäisyyttä, mutta en ole lymyillyt kuvauskopeissa.
Ja vielä Suomen hirviin. Olen kahdessa seurassa, ja viimeisen 15 vuoden aikana olemme saaneet vain kerran hakemamme kaatolupamäärän. Muulloin myönnetyt luvat ovat olleet hakemaamme määrää pienemmät.
Tuolla Jalkasen mainitsemalla tilastolla ei mitään totuus pohjaa ainakaan Viron osalta. Virossa oli 23.2 mennessä ammuttu 165 sutta, tämän päivän lukua en tiedä, tämä luku tulee Viron metsästysjärjestön tilastoista.
165 sutta on metsästetty tällä metsästyskaudella – Eesti Jahimeeste Selts
Hyvin pieniä ovat Suomen riistakannat. Viron Saarenmaalla, ammuttiin nyt päättyvällä jahtikaudella 37 sorkkaeläintä / 1000 ha, noin 9500 elukkaa. Villisikoja noista yli puolet, mutta myös noin 2700 saksanhirveä, 1900 kaurista ja vajaat 200 hirveä. Saaren pinta-ala noin kolmasosa Uudenmaan pinta-alasta. Pieni on manner Virokin, siellä taas ammuttiin vajaat 170 sutta. Saarenmaalla kuitenkin asuu sovussa maanviljelijät, metsänomistajat ja metsästäjät.
Haetaan liian vähän vahinkoperusteisia hirvi lupia. Omassa palstassa hirvet teki kohtuullisen isoa vahinkoa. Haettiin vahinkoperusteisia lupia ja olen tyytyväinen tilanteeseen, kun saatiin yllätävän iso määrä lupia. Kun ne nyt käytetään, kanta taas oikealla tasolla.
Kovasti käsitykset vaihtelee hirvikannoista. Otetaan nyt esimerkiksi Lappi. Metsästäjät haki tulevalle kaudelle 9886 kaatolupaa. Riistakeskus myönsi myönsi 6020 lupaa. Lupamäärä kuitenkin nousi 35 % viime vuodesta.
Suomen luonto on varsin köyhä riista kannaltaan, jos vertaa euroopan muihin maihin. Aika näyttää, mitä tapahtuu kun peura alueilta loppuu syötävä. Oma veikkaukseni on että petoeläinkanta kääntyy laskuun. Sitä ennen pitää varautua pihoissa käyviin vieraisiin.
Kahden ison kanssa kumppanuus sopimus. Viimeisen puolen vuoden aikana kaksi noin 1000 m3 kauppaa. Kaupat tuli ei kumppaneiden kanssa, isolla erolla.
Tämä nyt vanha artikkeli, mutta kuvaa kuitenkin kustannus rakennetta.
Sellu kipuaa kohti hintahuippua – Metsälehti (metsalehti.fi)
Minulla ollut loma-asunto pitkään 2 ha vuokratontilla, nyt sitten ostin tämän 2 ha alueen. Koko alueella on vahva kasvatusmetsä. Voinkohan liittää tämän muiden tilojen tapaan metsävähennys pohjaani, edes osittain ?