Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset

Niinpä. 1960-luvun Mera-ohjelman ojituksissa käytettiin vielä 60 metrin ojaväliä, mutta melko pian ilmeni, että se jätti sarkojen keskiosat liian märiksi, vesi saattoi nousta jopa maanpintaan asti. Puut kasvoivat huonosti  ja metsäkoneet upposivat helposti sinne sarkojen keskelle. Tämän takia 1980-90-luvuilla vanhojen ojien kunnostamisen yhteydessä alettiin kaivaa sarkojen keskelle täydenyysojat, jolloin saatiin 30 metrin ojaväli, joka on yleensä osoittautunut riittäväksi. Jos nyt lähdettäisiin taas vedenpintaa nostamaan ojia patoamalla, niin kysymys on aivan suoraan sanottuna hullun hommasta, koska luonto hoitaa aivan saman asian vain parissakymmenessä vuodessa, eikä se maksa yhtään mitään.

käpysonni tuli aamulla todennekksi jotain sellaista, joka saattaa jatkossa olla totista totta. Metsänkäyttöilmoitus käynnistää tekoälyn, joka valvoo jokaisen hakkuun kertymiä pienimmistä suurimpiin. Motoilta lähtee dataa sitä mukaa kun pöllejä katkotaan, ja hankintamies tekee mitan käsipelissä ruokatauolla ja päivän päätteeksi, ja lähettää tiedot tekoälylle siellä jostakin sinne jonnekin. Loppuvuodesta saattaa savotoille tulla äkkiloppu, kun sallittu valtakunnan kokonaismottimäärä täyttyy.

Oli tänään oikein Ylen aamu-uutisissa oikaisu, että hakuut pitääkin pienentää 60 miljoonan motin sijasta 65 miljoonaan mottiin vuodessa. Se 5 miljoonaa mottia on viisimetrinen ja neljä metriä korkea pöllipino Upinniemestä vain Oluun asti.

Kyllähän Suomen soiden vedenpinnan korkeuden tasaisena pitäminen on nyt aivan ensiarvoisen tärkeää, kun Brasilian sademetsienkin raivaamiset pelloiksi loppuivat ihan kokonaan. -Ainakaan sieltä ei ole enää aikoihin kuulunut siitä asiasta yhtään mitään. Miten lie nyt sitten sen uuden vapaakauppasopimuksen vaikutus pelto- ja laidunmaan tarpeeseen sillä suunnalla mahtanee vaikuttaa..?

Energiapuut näkyvät ainakin hintatilastojen mukaan pitäneen parhaiten arvonsa, vaikka niiden hautajaisia on tällä palstalla pidetty jo pidemmän aikaa.