Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Tekniikka&Talous: Energiateollisuus ry:n mukaan sähkön keskimääräinen tukkuhinta oli Suomessa 40,48 euroa / MWh vuonna 2025. Norjalainen Thema Consulting Group arvioi nyt, että Suomen tukkuhinta jää tänä vuonna viime vuotta alemmaksi eli 35 euroon/MWh. Hinta nousisi kuitenkin 55 euroon/MWh vuoteen 2030 mennessä ja 61 euroon/MWh vuoteen 2035 mennessä. Vuonna 2030 tukkuhinta olisi noin 36 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2025 ja vuonna 2035 jo noin 51 prosenttia korkeampi.
Koska hirvet nyt ottivat ko. taimikon talvilaitumekseen, tuhot tulevat olemaan jokavuotisia, vaikka taimet käsittelee joka vuosi Tricolla. Katsotaan nyt sitten, onko kolmen vuoden jälkeen edessä puulajin vaihto kuuselle, vaikka maapohja onkin sille väärä. Joka tapauksessa alue varhaispertaan nyt kesän aikana, ja katsotaan miten Metkan saamisen kanssa käy. Hirvivahinkokorvauksen kun ei pitäisi suoraan estää Metkan maksua, mutta tietyissä tapauksissa se kuitenkin sen estää.
”Jos vahingoista on maksettu jo korvausta muun lainsäädännön tai vakuutuksen perusteella, on hirvieläinvahinkokorvaus pienempi. Korvauksen määrää vähentävät myös korvaukset, joita vahinkoalueelle on maksettu taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon merkittävästä arvon alenemisesta korvauksen hakemista edeltävien kolmen vuoden aikana.”
Kannattaa toki hieman suhteuttaa näitä lukuja. Pelkästään Fingridin siirtolinjoja on valtakunnassa jo yli 15 000 km, ja lisää tulee vielä mitä 5 miljardilla erolla saadaan aikaan, eli kyllähän siinä ihan oikeasti sitä metsäkatoakin syntyy, mutta eipä siitä sähköyhtiöt ole vastuussa euronkaan vertaa. Syyttävä sormi osoittaa pelkästään meitä ”ahneita puuta myyviä metsänomistajia”.
Tuulivoiman suurin heikkous on se, että jos ei tuule, ei myllyjen määrä, eikä kokokaan silloin auta. Mitä enemmän tällaiseen tuotantovälineeseen sijoitetaan pääomaa, sitä huonommin se kannattaa. Tämän saman havaitsivat maalaisisännät tuulimyllyjensä kanssa jo yli 100 vuotta sitten. Ne isännät, jotka hankkivat ensimmäisinä säävarmat maamoottorit, alkoivat menestyä. Tuulimyllyt joutivat sen jälkeen lahoamaan. Minunkin lapuudessani kotikylillä oli vielä kymmenkunta tuulimyllyä, mutta käytössä niistä ei tainnut olla enää yksikään.
Suomessa tulee aika sijoittaa maatalouteen, mutta onko se jo käsillä?
IS: Maatilojojen taloudelliset puskurit ovat ehtymässä, peräti 75 prosenttia tiloista on keskeyttänyt investoinnit. Tilanne oli vakavin suurilla tiloilla, joilla kustannukset ja velat voivat olla suuria. Kyselyn perusteella yli 500 hehtaarin tiloilla maksuvalmius heikoin.
Tilat ovat varautuneet lannoitteiden kallistumiseen ennakko-ostoilla, mutta polttoaineen osalta tilanne on toinen. Keskimäärin vain noin 38 prosenttia vuoden tarpeesta on hankittu, mikä altistaa tilat suoraan markkinahintojen aaltoilulle.
Osa tiloista on joutunut hakemaan lisärahoitusta tai neuvottelemaan lainojensa maksuaikatauluista uudelleen. 18 prosenttia maatiloista arvioi tarvitsevansa lisärahoitusta kasvaneiden kustannusten kattamiseen. 19 prosenttia arvioi joutuvansa muuttamaan maksuohjelmiaan.
Sikatiloilla kassakriisi on syvin: peräti 46 prosenttia arvioi joutuvansa neuvottelemaan lisärahoituksesta. Kehitys viittaa siihen, että kustannuskriisi on muuttumassa laajemmaksi tuotanto- ja huoltovarmuuskysymykseksi.
Ollaan nyt kuitenkin realisteja. Pienlentokonetta pienempi, hyvin matalalla lentävä drooni tai muu härveli ei ole niin vain helpposti havaittavissa ja seurattavissa Suomessa, joka lisäksi on suurimaksi osaksi asumatonta ja metsän peitosa. Valvontajärjestelmiä kehitetään koko ajan, mutta koskaan ei päästä sille tasolle, missä meillä luontojärjestöjen pestaamat nuuskijat etsivät vanhoja metsiä ja muita luontokohteita läpi koko valtakunnan. Aikoinaan Neuvostoliittokin valvoi ja otti kiinni hyvinkin tehokkaasti maasta pois yrittäviä yksittäisiä henkilöitä, mutta saksalainen Mathias Rust pääsi lentämään Malmilta asti Cessnalla keskelle Moskovaa!
