Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Taitaisi olla tekemätön yhdistelmä hyvin kevyt alumiininen moto- tai ajokone nykyisten kuormainten ulottuvuuksien kanssa.
Tuolla edellä oli puhetta valtion karjasta. Hirvieläimet eivät niitä sitten ole, vaikka valtio osallistuukin vahvasti niiden määrän säilymiseen Suomessa. Lisäksi valtio rankaisee ankarasti, jos joku suvaitsee tällaisen ”ei kenenkään elukan” päästämään ilman valtion lupaa päiviltä. Valtio toimii siis täysin omistajan elkein, mutta jos nämä samat elukat aiheuttavat liikenteelle, metsille tai pihoille vahinkoa, vastuu onkin ajoneuvojen ja kiinteistöjen omistajilla, vakuutusyhtiöillä, sekä metsästäjillä heiltä perittävien kaatolupamaksujen muodossa. Ajatelkaapa mitä tapahtuisi, jos Helsingin Yliopiston lehmät Viikissä karkaisivat liikenteen sekaan tai naapureiden pihoille ja Yliopisto vetäytyisi täysin korvausvastuustaan…
Haballe tiedoksi, että myös turpeesta tulee tuontitavaraa. Pelkän kasvu- ja kuiviketurpeen nosto kun ei ole kannattavaa, ja viherpiipertäjät ovat jo niiden, sekä rahkasammalen noston kimpussa. Norjalla olisi nykyisin varaa vaikka lopettaa oma öljyntuotantonsa ja siirtyä kokonaan tuonnin varaan, sillä heillä on öljyrahastoissaan yli kymmenkertaisesti rahaa enemmän kuin Suomella on velkaa. Olisiko Haballa ehdotuksia, millä tuotannolla Suomi voisi jatkossa hankkia rahaa velan sijasta? Katsoitko Haba taannoin Deutschland 83 ja Deutschland 86 -sarjat? Nyt sarja jatkuu vielä Deutschland 89 -kaudella. Ne kertovat elävästi, miten korviaan myöten velkaantunut, luhistuva valtio yrittää keinoja kaihtamatta hankkia tuloja, kun valtion talouden pohja on jo pettänyt.
Metsänomistaja voi vähentää maaperävaurioita kaikkein tehokkaimmin pitämällä ojat kunnossa ja täydentämällä niitä tarvittaessa. Sama koskee metsäteitä. Lisäksi lähes joka vuosi kesä on kuivinta korjuuaikaa, joten se kannattaa hyödyntää aina kun mahdollista. Kun eteläisessä ja keskisessä Suomessa ei enää kunnon talvia ole, niin silloin on vain sopeuduttava ja tehtävä asiat niin että ne sujuvat. Jos pää ei sitä jostain syystä kestä, kannattaa metsistä luopua.
Leudoille talville me emme voi mitään, mutta talviruokinnalle voimme. Holtittoman talviruokinnan lopettaminen alentaa valkohäntäpeurakantaa aivan varmasti.
Pulaa tuntuu tukeista olevan. Nyt on menty 70 euron yli.
Puhtaat hieskoivikkoni ovat 2-3 kertaa harvennettuja, eli ovat nyt loppukasvatusvaiheessa. Niissä alkuperäinen puulaji oli mänty.
Suomi ei ole EU:ssa juurikkaan kunnostautunut omien etujensa ajajana, vaan lähinnä päinvastoin. Naapurimaamme Ruotsi ja Viro ovat tässä suhteessa aivan toisella tasolla. Miksi Suomi toimii eri tavalla kuin naapurimaansa?
No, eipä sitä nykymuotoista EU:ta ole olemassa vuonna 2050. Ottaa koville päästä edes vuoteen 2030.
A.Jalkanen: ”Sitä paitsi välilliset kustannukset ovat raskaat ja siihen toivottavasti Luken raportti antaa piankin valaistusta.”
Jos hirvien takia tulleelle puulajisiirtymälle lasketaan valtakunnallinen hinta, (kuusta männyn maalle, kuusta koivun tilalle, hieskoivua rauduksen ja männyn tilalle) taitaisi siitä melkoinen korvaussumma syntyä jo ilman korkoakin. Minullakin on nyt yhteensä kymmenen hehtaaria hirvien aiheuttamaa hieskoivikkoa maapohjilla, joissa olisi voinut muuten kasvattaa kunnon metsää.