Käyttäjän Visakallo kirjoittamat vastaukset
-
Kannattaa toki hieman suhteuttaa näitä lukuja. Pelkästään Fingridin siirtolinjoja on valtakunnassa jo yli 15 000 km, ja lisää tulee vielä mitä 5 miljardilla erolla saadaan aikaan, eli kyllähän siinä ihan oikeasti sitä metsäkatoakin syntyy, mutta eipä siitä sähköyhtiöt ole vastuussa euronkaan vertaa. Syyttävä sormi osoittaa pelkästään meitä ”ahneita puuta myyviä metsänomistajia”.
Tuulivoiman suurin heikkous on se, että jos ei tuule, ei myllyjen määrä, eikä kokokaan silloin auta. Mitä enemmän tällaiseen tuotantovälineeseen sijoitetaan pääomaa, sitä huonommin se kannattaa. Tämän saman havaitsivat maalaisisännät tuulimyllyjensä kanssa jo yli 100 vuotta sitten. Ne isännät, jotka hankkivat ensimmäisinä säävarmat maamoottorit, alkoivat menestyä. Tuulimyllyt joutivat sen jälkeen lahoamaan. Minunkin lapuudessani kotikylillä oli vielä kymmenkunta tuulimyllyä, mutta käytössä niistä ei tainnut olla enää yksikään.
Suomessa tulee aika sijoittaa maatalouteen, mutta onko se jo käsillä?
IS: Maatilojojen taloudelliset puskurit ovat ehtymässä, peräti 75 prosenttia tiloista on keskeyttänyt investoinnit. Tilanne oli vakavin suurilla tiloilla, joilla kustannukset ja velat voivat olla suuria. Kyselyn perusteella yli 500 hehtaarin tiloilla maksuvalmius heikoin.
Tilat ovat varautuneet lannoitteiden kallistumiseen ennakko-ostoilla, mutta polttoaineen osalta tilanne on toinen. Keskimäärin vain noin 38 prosenttia vuoden tarpeesta on hankittu, mikä altistaa tilat suoraan markkinahintojen aaltoilulle.
Osa tiloista on joutunut hakemaan lisärahoitusta tai neuvottelemaan lainojensa maksuaikatauluista uudelleen. 18 prosenttia maatiloista arvioi tarvitsevansa lisärahoitusta kasvaneiden kustannusten kattamiseen. 19 prosenttia arvioi joutuvansa muuttamaan maksuohjelmiaan.
Sikatiloilla kassakriisi on syvin: peräti 46 prosenttia arvioi joutuvansa neuvottelemaan lisärahoituksesta. Kehitys viittaa siihen, että kustannuskriisi on muuttumassa laajemmaksi tuotanto- ja huoltovarmuuskysymykseksi.
Ollaan nyt kuitenkin realisteja. Pienlentokonetta pienempi, hyvin matalalla lentävä drooni tai muu härveli ei ole niin vain helpposti havaittavissa ja seurattavissa Suomessa, joka lisäksi on suurimaksi osaksi asumatonta ja metsän peitosa. Valvontajärjestelmiä kehitetään koko ajan, mutta koskaan ei päästä sille tasolle, missä meillä luontojärjestöjen pestaamat nuuskijat etsivät vanhoja metsiä ja muita luontokohteita läpi koko valtakunnan. Aikoinaan Neuvostoliittokin valvoi ja otti kiinni hyvinkin tehokkaasti maasta pois yrittäviä yksittäisiä henkilöitä, mutta saksalainen Mathias Rust pääsi lentämään Malmilta asti Cessnalla keskelle Moskovaa!
Eipä se datakeskuksen kaukolämmöksi hyödynnettävä hukkalämpö (josta siitäkin hyödynnetään vain murto-osa) taida kuitenkaan olla sen sijainnin ykkösprioriteetti. Kaupunkeja kun on pohjoisessakin, ja siellä kaukolämpöä kuluu / m2 enemmän kuin etelässä. Kyllä syyt ovat siinä, että työntekijöitä, joista osa on aina muualta kuin Suomesta, on helpompi rekrytoida etelään kuin pohjoiseen.
Eihän ne itse myllyt kovin isoa maa-alaa allensa tarvitse, mutta niiden tuottaman sähkön siirtäminen toiselle reunalle valtakuntaa jopa 500 km päähän tarvitsee uutta pysyvästi puutonta laania aika montakymmentätuhatta hehtaaria. Sitten meitä metsäomistajia nimetellään ahneiksi, kun hakkuutetaan metsiämme, ja vaaditaan hakkuun rajoittamisia, ja jättämään lisää säästöpuita ja kaikenmoisia suojaskaistoja vähän sinne ja tänne. Kyllä vähemmästäkin alkaa jo hieman sapettaa!
